Saturday 27 July 2019

Heinäkuun päiviä

Kesä! Nyt on se kesä, josta talvella epäuskoisena haaveillaan. Mietitään, voiko se olla tottakaan. Kunpa saisi tätä lämpöä ja aurinkoa siirrettyä talveen.
Haarapääskyt sirkuttavat langalla kuin viimeistä päivää. Ihmettelen, miksi nyt pesivän parin ympärillä on koko ajan porukkaa, mutta ehkä saman kesän aiemmat poikaset jäävät hengailemaan vanhempiensa ja kotipesänsä läheisyyteen.

Parin viikon takaiselta mantereen-reissulta on vieläkin taimia istuttamatta, niin paljon niitä oli ja niitä menee niin moneen eri paikkaan. Olen ottanut paikan per päivä käsittelyyn, mutta työkiireet ovat aiheuttaneet sen, että eilenkin ehdin vain leikata syreeniä enkä päässyt vielä istutuspuuhiin ollenkaan.
Kuten kaikki tiedämme, taimien istuttaminen ei ole vain niiden maahan laittamista, vaan siihen liittyy muiden kasvien siirtoa, kitkemistä ja muuta raivausta yleensä tuntikausien ajan ennen kuin päästään asiaan. Hassusti sanottu, sehän on kaikki sitä itse asiaa.

Lisäksi istuttaminen aiheuttaa aina tätä. Toissailtana kaivoin maasta täydellisiä rappukiviä, melko litteitä ja laakeita – juuri, kun pitäisi korjata yksi rappu, jonka tein aikoinaan vähän huonon muotoisista kivistä. Ne kivet eivät mahtuneet tähän kuvaan, sillä ne ovat liian isoja kottikärrylle nostettavaksi.
Koska tällä tontilla on ollut lukemattomia rakennuksia, löytyy tiiliäkin joka kaivuurupeamalla.

Lisää istutettavaa tulee koko ajan. Ruukutin perennakylvöksiä isompiin ruukkuihin, jotta ne kestävät paremmin hellettä. Kasvussa Geranium shikokianum ja tuoksuvien perennojen seos, jossa näyttää olevan ainakin lupiinia.

Muotopuutarhassa on montakin juttua, joista pitää kirjoittaa erikseen. Tässä kukkii tarhajalomalva 'Purpetta' seuranaan valkoisia harjaneilikoita.

Tienposken ahdekaunokeissa käy kova kuhina, kun nuoret tiklit ruokailevat.

Tontin länsilaidalla on avautunut uusi L. D. Braithwaiten kukka. Tämä rassukka ei oikein soinnu tähänkään, mutta ehkä en enää siirrä sitä – se on saanut muuttaa pariinkin otteeseen jo. Vasemmalla kukkii ruusunätkelmä.
Austin-ruusut ovat loistavia siinä, että ne kukkivat ja kukkivat, kun kuihtuneita kukkia poistaa. Ihana keväällä istutettu Lady of Shalott on tehnyt kahdeksan uutta nuppua; inshallah, että saamme nähdä ne kukassa.

Lintujen lisäksi saari kuhisee perhosia. Ahdekaunokeissa lepattaa ohdakeperhosia, ja viimein onnistuin nappaamaan kuvan tästä makoisasta väriyhdistelmästä, kun sitruunaperhonen aterioi harmaakäenkukalla.

Pihan länsiportin pylväässä on kuusama viimein lähtenyt kiertymään ylöspäin, kun peura ei ole tätä (vähään aikaan) syönyt. Tästä on tulossa niin ihana portti...

... sen toiseen pylvääseen on nimittäin kasvamassa uusin David Austin -ruusu: William Morris. Tässä jo aiemmin esitelty kukka muutaman päivän haalistuttuaan. Väri (ja muoto) on aivan täy-del-li-nen. Taustan kivimuuriinkin olen sattunut pistämään juuri sopivan roosansävyisen kiven tähän kohtaan. Morrisin seurana kukkii kurjenpolvi Rozanne.

Tänään avautui toinen nuppu ja vanha kukka sinnittelee vielä hetken, jotta sain kuvan niiden värierosta. Tämä on jotain niin ihanaa, tämä ruusu, tämä kesä, pääskyset ja lämpö.
Tätä muistellaan talvella.


Ahdekaunokki – Centaurea jacea
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Ruusunätkelmä – Lathyrus latifolius
Tarhajalomalva – Sidalcea × cultorum

24 comments :

  1. Tätä tosiaan ihmetellään talvella. Samoin ihmetellään kesävaatteita, miten noissa tarkenee.
    Taimien istutus ei ole useinkaan suoraviivaista hommaa. Minulla taimipurkit odottavat ensi viikkoa, kun ei enää ole 30 astetta lämmintä.
    Tiedän, että ensi keväänä ostan jonkin Austin-ruusun, sinä tartut Austin-ruusu-kuumetta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin, kesävaatteet! Että miten voi tareta. Todellakin.
      Voi, en oikeasti ole ollenkaan pahoillani Austin-kuumeen tartuttamisesta. Toivottavasti et ole sinäkään, vaan tulet olemaan tyytyväinen ruusuusi.

      Delete
  2. Meilläkin lentelee iso pääskysparvi ympäriinsä, niillä on ainakin kaksi pesäkoloa vintin yläpuolella seinässä, suhahdus vaan kuuluu ken ne lentävät yli :) No nyt sitä lämpö ainakin riittää!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pääskysten taitolentoa on hienoa seurata.

      Delete
  3. Yhdyn vaalean vihreän kommenttiin, hurja Austin-ruusu -kuume on kohonnut. William Morris on niin kaunis, että voisi hyvinkin muuttaa meille.
    Istuttaminen on ihan oma prosessinsa, johon liittyy valtava määrä erilaisia toimia, joista merkittävä osa paljastuu vasta töiden edetessä. Yksinkertaisin toimi istuttamisessa on se kasvin laittaminen multaan. Äärimmäisen harvoin pääsee pelkällä taimen multaan laittamisella. Ei siis ihme, että kaikki aika kuluu putarhassa. Hulluinta lienee, että siitä kaikesta vielä tykkää.
    Onko sinulla vinkata hyviä Austin-ruusujen hankintapaikkoja?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Austin-kuume on ihan ihana tauti, mutta ei siitä ehkä parane. Taimia/Puutarhanikkareilla (pääkaupunkiseudulla) on niitä joka vuosi valikoimissa. Tänä vuonna ostin juuri tuon William Morrisin heiltä Espoonlahden myymälästä, eli sitä on ainakin tämän vuoden kokoelmassa. He tilaavat joka vuosi vähän erilaisen sortimentin, mikä on kivaa keräilijän kannalta. Austineita on tullut satunnaisesti vastaan myös Kodin Terrassa, Viherpeukaloilla, Plantagenilla, mutta pienempi valikoima.
      Kyllä kaikki puutarhahommat ovat niin kivoja, ja suunnittelu mukavaa onkin. Pitäisi vain muistaa kirjata ideoita ylöskin, sillä niitä tulee kovemmassa tahdissa kuin ehtii toteuttaa.

      Delete
    2. Kiitos! Ensinnä suuntaankin sitten Taimialle. Ja samalla reissulla voin käydä muutkin paikat läpi. Jollei nyt syksyllä onnistu, onpahan kevääksi ohjelmaa.

      Delete
  4. Onko tänä kesänä ollut enemmän perhosia, kuin ennen...ainakin meidän pihalla. Nyt, kun syreenit kukkivat ekaa kertaa kunnolla, ne oikein vetivät perhosia puoleensa.

    Tein blogiini korjauksen kuukaudesta, joka alkaa....ja lähetin sinulle viestiä...jotakin lillukanvarsista..:D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä tuntuu olevan aina perhosia, mutta kaipa niidenkin määrät vaihtelevat. perhosmagneettikasvit ovat kyllä ihania.
      Vai niin :-D

      Delete
  5. Kyllä tätä kesää kelpaa muistella. Joka päivä on päässyt viikon verran uimaan, tänäänkin käytiin kaksi kertaa, toinen niistä oli Ylen saunapäivän vierailu paikallisessa yksityissaunassa ja heidän rannassaan uimista. Hienoja muistoja kylmiin talvipäiviin.
    Tutun kuuloista istuttamista, tuohon voi vielä lisätä oman pihan jakotaimet jotka pitää ujuttaa uusien taimien väliin sillä eihän niitä voi hukkaankaan laittaa. Tänään oli puutarhassa paljon perhosia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihan mahtavaa! Minä en ole käynyt uimassa kuin ystävien mökillä, tarvitsen saunan ihan rantaviivalle, että uskallan mennä muutamaksi sekunniksi kylmään veteen :-D
      Niin, jakotaimet! Täällä kuivuudessa tosin tuntuu, että niitä tulee melko vähän, kasvit kasvavat hyvin hitaasti. Tontin multakaan kun ei varmaan ole kummoista. Mutta välillä niitäkin tulee. Tosi leviäviä tyyppejä siirrän uusille alueille, joille tarvitaan nopeita tilanvaltaavia, ettei heinikko ja ohdakkeet heti kasva takaisin.

      Delete
  6. pääskyt sähkölangalla, et arvaakkaan Saila, miten todella kaipaan tätä näkyä kesäkotimme pihamaalla. sieltä sähköyhtiö poisti langat, nyt ei pysty pääskypari istahtamaan pihan ylle sirkuttamaan. monasti olemme miettineet, miten saisimme viritettyä uuden langan korkeuksiin. viime kesänä viritimme langan korkeasta puusta tallin päätyyn, mut se ei ollut mielestäni hyvä ja otimme langan syksyllä pois.
    taivaan sini, ihana lämpö, kukkien tuoksu ja sulo kauneus, kärpästen surina ja heinäsirkkojen siritys. siinäpä asioita, mitä varaan talven varaksikin mieleni sopukoihin istuessani lepolassissa pihasaunan kuistilla:))

    ReplyDelete
    Replies
    1. No voi - tosiaan. Täälläkin olen vähän odotellut, josko kaivaisivat langat maahan, kun syysmyrskyssä usein menee sähköt puun kaatuessa jossakin langalle. Mutta pääskyiltä ja monilta muilta linnuilta häviää samalla oivallinen lepo- ja tähystyspaikka! Toivottavasti joku kiva lanka, kaapeli tai vaijeri sinne teille onnistuu virittää. Tiput viihtyvät aika korkealla, pyykkinaru ei selvästi kelpaa :-D Täällä olen nähnyt kyläniityn punajalkavikloja myös sähkölangalla, ne ovat hassuja pitkäkoipia - ihmetyttää, miten pysyvät pystyssä.
      Heinäsirkkojen siritys! Se on ihanaa, ja niin kovaäänistä, että oikein ihmetyttää. Iltaisin tuntuu, ettei paljon muuta siltä kuulekaan. Ihana ääni.

      Delete
  7. Ai kuinka kesänmakuinen postaus! Näiden kuvien äärelle on terapeuttista palata marraskuun kaamoksessa :D

    Austin-ruusut ovat kyllä huikean hienoja, mutta itse asun turhan pohjoisessa ja julmassa maassa niitä ajatellen. Mutta kiitos kauniista kuvista, jotka inspiroivat aina!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Marraskuussa, tammikuusta puhumattakaan, ei pysty uskomaan, että joskus täällä samassa paikassa voi olla tällaista. Joku tuntuu huijaukselta, joko kesä tai sitten talvi :-D
      Austinit ovat tosiaan kokeilun arvoisia varmasti vain täällä etelässä. Lisäksi niitä ei edes näytä saavan omajuurisina Euroopassa, mikä on höhlää. Niissä on vain niin ihanat vanhanaikaisen malliset kukat (tosin ei ihan joka lajikkeessa), ja usein tuoksukin, minkä vuoksi ne ovat tällaisen vanhojen ruusujen fanin mieleen.

      Delete
  8. Haarapääskyt palaavat pesimään samaan paikkaan vuodesta toiseen, ja perhe pysyy koossa jopa yli kuukauden, vaikka poikasia ei ruokitakaan niin pitkään. Siispä tosiaan on niin, että aiemmat poikaset jäävät kotipesänsä lähelle oleskelemaan, kuten epäilitkin. Ensi kesänä tapaat samat pääskyt uudestaan. Olen kuullut sellaistakin, että ne myös voivat oppia tuntemaan ihmiset: joskus talleilla ja maatiloilla pääskyt eivät välttämättä hälytä tuntemastaan ihmisestä, joka päivittäin hoitaa eläimet ja esim. hakee ladosta (jossa pääskyset usein pesivät) heinää monta kertaa päivässä. Muista ne kyllä hälyttävät. Olen kuullut sellaistakin huhua, että ne voisivat muistaa seuraavana keväänä muuttomatkansa jälkeen kuka ihminen kuuluu asiaan, mutta tiedä sitten pitääkö se sentään paikkansa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haa! Pulutietouden lisäksi sieltä tulvii pääskytietoutta! Pääskyt ovat kiehtovia, niin kuin linnut yleensäkin. Ei varmaan pidä aliarvioida niiden muistiakaan.

      Delete
    2. Juu ei, lintujen muistia ei pidä aliarvioida! Linnut tosiaan ovat kiehtovia. Meillä pesii tervapääskyjä tuossa etupihan räystäässä. Viime aikoina nuoriso on harjoitellut ahkerasti taitolentoa ja pesääkin on ilmeisesti jo siivottu. On ajan kysymys koska ne lähtevät muuttomatkalleen.

      Delete
    3. Alkaa olla syksyn merkkejä ilmassa, kun pääskyset valmistelevat muuttoa ja ilma viilenee. Nyyh.

      Delete
  9. Roosan sävyssä ruusut ja kivet, ai että! Eipä löydy ihan joka pihasta, vain niistä parhaimmista. Edellisessä postauksessasi tähkähelmikät huojuivat niin kauniiisti. Se on hieno ja uljas heinä. Ihan eri tyyliä kuin nuokkuhelmikkä. Kävin tänään saaressa ja ilokseni totesin, että viikko sitten istuttamani pikkuruinen tähkähelmikän poikanen oli uudessa paikassaan ihan pirteän oloinen 30 asteen helteestä huolimatta. Kiitos pikkutaimesta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oi, sepä kiva kuulla! Ne taimet olivat vielä niin pikkuruisia raaskuja, mutta kyllä ne siitä kasvaa. Kun muistaa olla kitkemättä ruohotuppona :-D Sehän se koristeheinien kasvatuksen isoin haaste onkin. Tuo näyttää sietävän hyvin kuivaa, istutin muutaman taimen uudelle preerialleni, jossa on kuivaa ja paahteista. Olen kastellut vain pari kertaa muutaman viikon aikana ja silti ne ovat ihan vihreitä.
      Nuokkuhelmikkä piti googlettaa, tosiaan. Tähkähelmikkä on paljon näyttävämpi. Istutin syksyllä myös isohelmikän, se on ihana, viininpunaiset siemenet nuokkuvissa norkoissa.

      Delete
  10. Oi tuo William Morris on todellakin herkullinen😍

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!