Puutarhassa-blogista tuli mukava – ja haastava – haaste kertoa lempipuusta. Puiden ystävälle se ei ole mikään helppo tehtävä, eikä yhden absoluuttisen lempipuun nimeäminen ole edes mahdollista. Kuvassa näkyy kuitenkin yksi tärkeimmistä: pihlaja. Kotipihlaja kasvaa kivassa paikassa koivikon ja vanhan navetan välissä. Kaadoin vierestä villin omenapuun, jonka jälkeen pihlaja sai lisää elintilaa ja se on kasvanut kauniin pyöreämuotoiseksi. Yksi pihlajan ihanimmista puolista onkin sen kasvutapa.
The Rowan Tree
I was asked to name a favourite tree; for a tree lover it is an impossible task. Rowans are a group I particularly like. They have so much going for them: flowers, fruit – delicious, edible fruit – lovely habit, autumn colour, wind tolerance, symbolism. Birds love them too. What more could you ask for?
Kotipihlajakin tarjoaa ihanaa marjasatoa, etualalla on orjanruusun kiulukoita.
Yhdessä niistä tulee herkkuhyytelöä.
Puutarhassani kasvaa myös ruotsinpihlaja. Se löytyi umpeenkasvaneen luumu- ja tuomitiheikön keskeltä. Sitten on tämä pienikasvuinen helmipihlaja, ihana syksyinen väriläiskä. Ja vaaleanpunamarjainen punahelmipihlaja, joka on niin nuori, ettei marjoja vielä ole näkynyt.
Haluan keräillä pihlajia vielä lisääkin! Keltamarjainen 'Joseph Rock' olisi ihana lisä. Ja huikean punaisen syysvärin saava tuurenpihlaja. Harmitti, kun ei ollut kameraa mukana muutama viikko sitten, kun kävin tervehtimässä ystävää: talon edustalla kasvoivat liekehtivän punaiset tuuret.
Olen onnekas, sillä myös kaupunkiasuntoni edustalla kasvaa pihlajia. Voin tarkkailla punatulkkujen ateriointia parvekkeelta tai ikkunasta käsin.
Ransukin pitää puista. Koivu on hyvä etenkin talvella, kun oksilta näkee kauas.
Mammaahan se lähinnä tarkkailee.
Viimeiset kuvat ovat muutenkin tarkoitukselliset. Ihana aurinkoinen maaliskuu: tätä kohti!
Helmipihlaja – Sorbus koehneana
Kotipihlaja – S. aucuparia
Punahelmipihlaja – S. vilmorinii
Ruotsinpihlaja – S. intermedia
Saksanpihlaja – S. aria
Tuurenpihlaja – S. 'Dodong'
.JPEG)
.jpg)
Voi Ransu ja maaliskuun kuulaus! On kyllä vaikea valita, en pystyisi omaa lempparia päättämään mitenkään. Koivu on kyllä puu, mitä ilman en voisi elää.
ReplyDeleteSitten tulisi koivuja ikävä, jos ne yhtäkkiä häviäisivät, muuten ne ovat jotenkin niin tavallisia, ettei edes tule ajatelleeksi. Kaikenlaisia puita tähänkin ajattelin: lehtikuusia, pyökkejä, mäntyjä, tammia... mutta koivua en ollenkaan. Silti, se on niin olennainen osa suomalaista pihaa. Ja nuo ihanat valkeat rungot!
DeleteSuomen kansallispuu on rauduskoivu, mutta voisi hyvin olla myös pihlaja, mikä onkin näyttävä puu kaikkina vuodenaikoina.
ReplyDeletePihlajaakin taitaa kasvaa ihan koko maassa Lapin pohjoisinta osaa myöten, se on tärkeä kriteeri kansallispuulle. Pihlaja on kaunis ja niin hyödyllinen.
DeletePihlajat ovat oivia puita lemppareiks. Pihlaja on kukkiessaan kaunis ja syksyllä marjoineen etenkin. Tuo ruotsinpihlaja muistuttaa helmipihlajaa, tai toisinpäin. Rannanpihassa on tuurenpihlaja, helmipihlaja, ja tavallista pihlajoo, en oo tiennykkään noita olevan mitä kirjotit. Tuas uutta opin!
ReplyDeleteKuva olikin helmipihlajasta, ruotsinpihlajassa on punaiset marjat ja lehdet yhtenäisemmät.
DeletePihlajia taitaa olla maailmassa monia kymmeniä. Skotlannissakin on joillakin saarilla ihan oma pihlajalajinsa.
Teittepä hienon pihlajapostauksen koko perheen voimin💛💛💛💛💛💛💛. Jännä että olet löytänyt ruotsinpihlajan tontilta. Nyt voi kuvitella että siemen ui tuosta lahden poikki ja syysmyrskyssä aalto heitti sen sinun pihaan, jossa alkoi kasvamaan 😉. Pihlajien marjasato on tosiaan piristävää katseltavaa syksyllä. Olet tehnyt hyytelöäkin vau! Raumalla viime viikonloppuna tilhet saapuivat marja-apajille.
ReplyDeleteRuotsinpihlaja kasvaa luonnonvaraisena Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Pihlajat kestävätkin hyvin tuulta, joten se sopii :-) Tänä vuonna en vielä ole ehtinyt kerätä marjoja, monta viikkoa on jo pitänyt, mutta aina tulee joku muu homma eteen. Valoisaa aikaa on koko ajan vähemmän, illalla ei näe enää mitään!
DeleteMeillä rakennusfirma oli istuttanut pihalle pihlajia...ja koriste omenapuita. Jokaisen omalla pihalla on Suomipihlaja.
ReplyDeleteRansu on rohkea♥
Kivat puuvalinnat, sopivat pienillekin pihoille!
DeleteHyvin maastoutuu yksi pieni Ransu isoon koivuun, eihän sitä sieltä melkein edes erota : )
ReplyDeleteMukava puupostaus! Ja todella vaikea tehtävä valita yksi lemppari. Pihlaja on kyllä ihana kaikissa vaiheissaan.
Ransu on kuin pienen pieni liito-orava ;-)
DeleteIhan mahdotonta oli valita yksi lemppari, eikä sitä voinutkaan tehdä. Piti vain valita yksi monista ihanista.
Tätä haastetta on ollut mukana seurata blogeista. Pihlaja on kaunis puu, pidän sen kukista ja marjoista. Siitäkin löytyy nykyään niin paljon eri lajikkeita. Tuo valko marjainen on ihana erikoisuus.
ReplyDeletePuut ovat lähellä sydämiä, selvästi. Niillä taitaa olla meille kaikille suuri merkitys. Tosiaan, ei pihlajalajeja istuttamalla saa pihaan jo kovasti vaihtelua.
DeletePihlajat ovat kauniita kaikkina vuodenaikoina. Ah, miten hyvältä tuntuu katsoa kesäillan kaunista valoa marraskuun hämäryydessä, mutta jokainen päivä vie kohti maaliskuuta :)
ReplyDeletePäivä päivältä lähempänä :-)
DeleteTotta, että lempipuuta on tosi vaikea valita. Pihlaja kuuluu kuitenkin ehdottomasti sinne kärkikaartiin. Hienoa, että myös julkisiin paikkoihin on alettu istuttaa muutakin, kuin tavanomaisia lajeja. Erään espoolaisen kauppa-ravintola-huoltoaseman pihamaalla on istutettu useita helmipihlajia. Vaikka ne ovat vielä aika pienikokoisia, ovat ne tänä syksynä aivan täynnä valkoisia marjoja.
ReplyDeleteRansu-Rohkea keväisessä koivussa - ihanat kuvat!
Onpa kivaa, että julkisilla paikoilla panostetaan tavallisuudesta poikkeavaan. Pihlajilla on etenkin suuri koristearvo syksyllä, se on ilo kesän päätteeksi.
DeleteKevätaurinkoa odotellaan jo vesi kielellä!
Hieno valinta. Kaunis, monta ihanaa lajiketta ja ravintoa linnuille.
ReplyDeletePihlajat on siitäkin kivoja, että sellainen mahtuu yleensä pienellekin pihalle. Ihan minipihalle tuo helmipihlaja.
DeletePihlaja on tosiaan kaunis puu, itse pidän siitä eniten marjojen aikaan. Hankin tänä kesänä omalle pihalleni helmipihlajan juuri sen valkoisten marjojen vuoksi.
ReplyDeleteHelmipihlaja on tosi nätti! Toinen kaunis valkomarjainen olisi sulohelmipihlaja, hieman isokasvuisempi laji kai, mutta ei paljoa. Sellaista ihailin kerran Helsingin kasvitieteellisessä, pitää varmaan hankkia sekin :-D
DeleteKaunis on lempipuusi.
ReplyDeletePihlaja on todella kaunis joka vuoden aikana.
Niin onkin, talvellakin sen kaunis muoto on kiva.
DeleteOi minäkin pidän pihlajista; kukkia, marjoja ja kaunis ruskaväri. Aiemmassa asunnossa minulla oli Helmipihlaja, joka oli muuten ihan mukava, mutta marjat eivät kelvanneet linnuille ja roikkuivat sitten keväällä ruskeina puusta. Nyt minulla kasvaa pihalla Tuurenpihlaja, jonka orientaalisuus viehättää.
ReplyDeleteToisaalta haapakin on ihana ja vanha haapa on oikea monimuotoisuuden kehto. Lähelläni on ihana vanha ja järeä haavikko, jossa on suorastaan sademetsän tuntua kesällä. Maaperä on kosteaa, joten puut ikään kuin kohoavat maanpinnan ylle. Vanhojen runkojen pinta on upea. Lisäksi haavan ympärilleen luoma äänimaailma on kuin metsän kuiskaus - luonnon ASRM. Ilta-aurinko paistaa olohuoneeseemme haapojen lomitse ja väreilevien lehtien luoma valomaailma on kaunis. Hiukan kuin veden välkyntää. Puolustankin aina haapoja, jos joku haukkuu niitä roskapuiksi - ei ole roskapuita.
Valkoiset marjat eivät näytä kelpaavan linnuille, mikä on ihan kiva juttu niin kauan kuin marjat pysyvät nätteinä :-D
DeleteHaavan ääni on tosiaan ihana!
Pihlaja on ihana lempipuu! Minäkin siitä tykkään niiiin kovin. Monta pihlajaa vielä puuttuu meidän mäeltä, mutta tuo punahelmipihlaja tuli jahdin kohteeksi sulohelmipihlajan lisäksi! Voi että kuinka me olemmekaan etuoikeutettuja kaikkien näiden ihanien puiden kanssa, valikoimaa riittää - herkkuja, ihanuuspuita myös kisuille! Rapsutukset pojille - hyvät valinnat heilläkin! Ransu on suloinen myös puussa kiipeillessään :D Meidän pojat ovat männyn ystäviä, myös päärynäpuu kelpaa ja vanha pihakeinu :D kysien teroittamiseen.
ReplyDeleteSanos muuta, ihania puita on vaikka kuinka!
DeleteHih, kissoilla on omat kriteerit puiden sopivuuteen, kuten Henna alla toteaa: toiminnallisuus on tärkeä juttu :-D
Kauniita puita kaikki! Mustilla ja Ransulla tuo toiminnallisuus taitaa olla lempipuun kriteereissä tärkeä.
ReplyDeleteMinun lempipuuni on tammi, jos nyt yhtä lempipuuta voi nimetä. Myös vaahterat ovat ihania. Ja pyökit! Oikein haaraiset ja mutkikkaat pyökit ovat sellaisia, että niihin tekisi mieli kiivetä :-D
Ehdottoman lempipuun nimeäminen on kyllä ihan yhtä mahdotonta kuin valita suosikkikissa, kaikissa on puolensa.
Tammi on niin kaunis! Vaalin pihallani pientä tammen taimea, se kasvaa sellaisessa paikassa, että pian täytyy kaataa toinen isoista kuusista sen tieltä, jotta tammen kauniit oksat mahtuvat aikanaan kasvamaan sivuille päin niin kuin niiden kuuluu. Monissa puissa on puolensa. Sammaleiset rungot ovat ihania!
Deletepihlaja on kaunis puu, se on yksi minunkin lempipuistani. kuten kirjoitit on lähes mahdotonta valita vain yksi puu. puut kuuluvat maalaispihaan. onneksi nykyisin on saatavana myös pienikasvuisia puita pieniin puutarhoihin.
ReplyDeleteNiinpä, onneksi mahtuu monta puuta, vaikka ei niin monta kuin haluaisin :-D
DeleteMuistanko ihan väärin, että pihlajasta saa tehtyä kävelykeppejä, jotka törjuvat noitavoimiakin :-) jos sellaisilta haluaa suojautua?
ReplyDeleteOnhan se ihan mahdollista, kun pihlajaa on pidetty pyhänä puuna :-D
DeleteMun blogissa on sulle haaste, ole hyvä: http://elamaajaelamyksia.blogspot.fi/2017/11/sinivalkoista-haaste.html
ReplyDeleteKiitos Pirkko!
DeleteMinäkin pidän aivan erityisesti pihlajista<3 Se tosin taitaa olla karjalaista puolta minussa, sillä äiti pitää niistä ja hänen siskonsa kerää erilaisia pihlajia.
ReplyDeleteOlen aika innostunut tuurenpihlajista, mutta niin ovat jäniksetkin! Ne ovat nyt kahtena vuonna järsineet niin pahasti yhtä, että vaikka olen sen korjausmaalannut sillä yhdellä aineella, pääpuu alkoi kuivua. Onneksi emme kaataneet sitä, sillä sen tyvestä alkoi nousta mahtava pensasmainen pehko, joka on nyt sekä kauris- että jänissuojattu. Ehkä meille tulee tuurenpihlajapnesas. Näin äitini uusilla naapureilla tuurenpihlajan eka kerran upeassa ruskassa ja kävin kysmymässä, että 'mikä puu on kyseessä'. Siitä se sitten alkoi. Naapureista toinen on muuten puutarhuri, joten tuurenopihlaja on ammattilaistenkin, kuten sinun ja tämän naapurin, suosikkeja.
Meillä on neljä tuurenpihlajaa, joista tosin yksi kasvaa ison männyn juurella ja tosi kuivassa maaperässä...
<3
Tuurenpohlaja on tosiaan upea ilmestys etenkin syysvärissä. Lehdet ovat jännän eksoottiset, hieman sademetsämäiset.
DeleteVoi että, onneksi pihlajilla on pensasmainen taito tehdä uusia versoja!