Tuesday 18 October 2016

Kuivuus

Täällä taitaa viimeisten kolmen viikon sademäärä olla lähes pyöreä nolla, eikä sitä ennenkään ollut juhlimisen aihetta. Elokuussa tuli hieman enemmän sadetta, mutta muuten tämä vuosi jää historiaan sellaisena, että sadetta on odoteltu epätoivoisena ja lähes yhtäjaksoisesti toukokuun lopulta saakka. Pohjavesi on huippualhaalla vuodenaikaan nähden, kaivoissa on vedenpinta jossain lähes maan syvyyksissä. Mutta kun säästäväisesti käyttää, se on riittänyt toistaiseksi.
Kasvit lurpottavat ennen kuin ruskaantuvat. Aika monesta puskasta ovat lehdet vain karisseet. Hortensiat kärvistelevät ja kirsikkasorvarinpensaasta putosivat lehdet ruskeina ennen ruskaa. Toivottavasti vasta viime kesänä istutettu puska sinnittelee hengissä kuitenkin.
Talvehtimisen kannalta kuiva maa on sikäli märkää parempi, että siinä on paljon ilmaa, joka eristää. Märkä maa on pakkasen saapuessa oikea kuolemanloukku. Ikävältä se varmaan tuntuukin kasvien juurista: voi kuvitella, millaista olisi seistä pakkasessa märissä villasukissa kuivien sijasta.

Onneksi on kuivuutta hyvin sietäviä lajeja kuten tuoksukurjenpolvi, tämä mainio maanpeittoperenna, joka ei silti minun pihallani suostu paljoa leviämään.
Ransu esittelee.


Yksi pienen pieni ja matala ilostuttaa kuivuuden keskellä. Tämä kasvaa niin kääpiönä, ettei edes peura ole hoksannut tätä syödä, vaikka onkin parturoinut viereisen syysleimun. Tämä on vuosia sitten Marialta saatu tähkätädyke 'Rotfuchs', joka on nyt jo kolmannella kasvupaikallaan. Siirsin sen tähän toivottoman kuivaan kohtaan, kun jostain kai luin, että tämä sietää kuivuutta. Saa nyt näyttää kyntensä sitten. Ainakin se on tehnyt yhden kukinnon, mikä on enemmän kuin moneen vuoteen. Ihana väri!

Tästä huomaa, että en juuri harrasta vanhojen taimien kastelua enkä roudaa tänne pussikaupalla multaa – olosuhteet ovat aika karut, ja kasvit sen seurauksena usein hyvin kitukasvuiset. Jatkuva tuuli pitää kasvit myös matalina sekä kuivattaa.

Ilokseni alkaa rutikuivasta mullasta kuitenkin työntyä syyssahramien kukkanuppuja. Elämä voittaa!
Huomiselle lupailtu sade onkin vedetty pois, eikä 10 vuorokauden ennusteessa taas ole tipan tippaa.
Outoa, sano.

Super dry autumn
It's so dry! No rain for three weeks and not a drop in 10-day forecast.

Hortensia – Hydrangea
Kirsikkasorvarinopensas – Euonymus planipes
Syyssahrami – Crocus speciosus
Tuoksukurjenpolvi – Geranium macrorrhizum
Tähkätädyke – Veronica spicata

34 comments :

  1. Teillä on ollut tosi kuivaa, syksykin. Meillä on saatu sadetta mutta tosi vähän mutta kuitenkin muutama tippa. Toisaalta kuiva syksy ei ole haitannut. Ransu on kuvassa niin tarkan näköisenä:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Taitaa olla syksy vähän joka puolella Suomea kuiva, märän kesän päätteeksi se taisi tulla monella paikkakunnalla ihan tarpeeseen.
      Ransulla on jotain tosi tärkeää hommaa, kuten kissoilla yleensä ;-)

      Delete
  2. On ollut kuivaa. Toivotaan, että toista yhtä kuivaa kesää ei tule putkeen. Onneksi on selviytyjiä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi osalla kasveista on jo juuret syvällä, ja kai siellä joku kosteuden hitunen on.

      Delete
  3. On tosiaan rapsahtavan kuivaa. Veden loppuminen kaivosta ei naurata.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi voin hakea vettä naapurin kaivosta, ja saunavesikaivokin on erikseen. Taimien kuoleminen minua enemmän surettaa :-D

      Delete
  4. No ompas siellä kuivaa:( Meidän seudulla tämä kausi jää mieleen kosteuden suhteen melko sopivana, kasvimaakin tuotti pitkästä aikaa ihan hyviä juureksia, vaikken tainnut kastella kuin ihan alussa vähäsen. Laitoin ekaa kertaa nurmisilppua katteeksi, sekin voi olla osaltaan hyvän sadon tuoja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihmeellinen vuosi on, kun kuivuutta on näin pitkään.

      Delete
  5. Syksy on ollut täälläkin kuiva, lämmin ja aurinkoinen. Toisaalta kesällä satoi niin valtavasti, ettei kuivuudesta varmaankaan ole liikaa haittaa. Ystäväni asui 90-luvulla talossa, jossa matala rengaskaivo kuivui harva se kesä. Oli tilattava paloautolla vettä kaivoon ja silti vesi oli aina kortilla. Vähän veden kanssa eläminen oli kallista ja rasittavaa. Kun vedestä ei ole pulaa, ei tule ajatelleeksi, miten monimutkaiseksi elämä muuttuu sen puuttuessa. Monille maailman ihmisistä se on jo arkea, eikä tiedä, milloin sama on meilläkin edessä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ehkä maassa on kosteutta tallella, ja yökastekin autata kasveja edes vähän.
      Heh, onneksi tänne ei voi tilata paloautoa :-D Mulla on veden kulutus niin miniä, että joskus talvisin, kun letku jäätyy, nostan kaivosta talousvettä keittiöön 1-2 ämpäriä päivässä, se riittää: Saunaan menee toinen mokoma, ja sillä pesen pyykitkin.
      Suomi on paratiisi monen asian suhteen, juomavesi on niistä yksi tärkeimmistä.

      Delete
  6. Kovasti on kuivaa meilläkin, mutta kait se yökosteus on auttanut. Kastetta on kyl ollut koko kesän kiitettävästi.
    On kyl hienon värinen tuo tädyke, mitä Ransu vartio :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuossa tädykkeessä on hieno väri ruskan keskelle.

      Delete
  7. Osa suvustani asuu Kouvolassa ja heillä on mökki Savitaipaleella...valittelivat kesällä, kun aina vaan sataa...:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lounaisnurkka taisi olla Suomen ainoa kolkka, jossa oli kuiva kesä.

      Delete
  8. Jotenkin ihan sydäntä liikuttava näky, kun syyslehtien alta puskee vaan sinnikkäästi syyssahrameita kohti valoa. Pitäisi joskus itsekin kokeilla noiden kasvatusta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kannattaa kokeilla ihan siksikin, että on jotain, joka vasta tulee esiin, kun muut kuihtuvat. Se on niin lohduttavaa. Syyssahramit on helppoja, minulla ainakin pikku hiljaa lisääntyvät.

      Delete
  9. Teillä on ollut todella kuiva kesä ja syksykin. Muistan miten minullakin vuosia sitten kaivot kuivuivat ja juomavesi piti hakea naapurista. Ei ole muistikuvaa miten selvisin kasvien kanssa. Puhdas vesi on kaikkein tärkeimpiä asioita. Nyt porakaivo tuottaa runsaasti vettä, mutta vain jos on sähköä sen pumppaamiseen. Toivottavasti saatte paljon lunta, että kaivojen tilanne paranisi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen huomannut kaksi kätevää asiaa tässä kuivuudessa. Punkkeja ei näytä olevan ollenkaan. Normaalisti poistan pojista tähän aikaan punkkeja joka päivä, ja itsestänikin, tosin vähän harvemmin, mutta nyt ne ovat hävinneet - kuten aina kuivuuden aikaan. Tosin sitten, kun sataa, ne taas räjähtävät esiin.
      Asia nro 2 on se, että kerrankin sadevesitynnyrit syöksytorvien alla tulee tyhjennettyä aidosti kastelemalla eikä niin, että vettä yrittää kipata hätäpäissään johonkin kohtaan, jossa ei olisi toivottoman vetistä jo ennestään, jotta tynnyrit saa kumoon talveksi.
      Iik ja ääk, lunta! Ihan vesi kelpaisi :-D

      Delete
  10. Ny on ollu kuiva kausi tääläki. Ei olisi peltotyät muute onnistunukkaa. Vois sitä pikkuusen sataa enne talavia. Siälä vähä, siis palio enemmä.
    Ihanat syyssaharamit!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, nyt ei ole pelkoa koneiden uppoamisesta!

      Delete
  11. No, voi kurjuus!
    Luulisi, että saaristossa ei ole saharamaiset olosuhteet. Meilläkään ei ole satanut kuukauteen ja kaikki on todella kuivaa. Mutta täällä sentään satoi koko kesän. Voin vain kuvitella, kuinka kuivaa siellä on.
    Mutta sun kasvit ovat sitkeää sorttia ja kaunista siellä on joka tapauksessa. Minäkin olen samaa mieltä kastelun kanssa. En kastele kuin hätätapauksessa vanhoja kasveja. Ne ovat karaistuneet olosuhteisiinsa ja työntäneet juurensa todella syvälle.
    Kauniita päiviä kuivuudesta huolimatta Saaripalstalle! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Yleensä täällä on Saharaa heinäkuussa, mutta nyt se alkoi toukokuussa jo. Onneksi elokuussa tuli joitakin sateita.
      Kaipa syvällä maassa ainakin jotakin kosteutta on, ja nyt nuo lehdet pidättävät kosteutta ja kastetta pidempään, niissä paikoissa, joista tuuli ei puhalla lehtiä pois.

      Delete
  12. Täälläkin on ollut aika kuivaa nyt syksyllä.
    Hauskoja nuo syyssahramit. Niitä olisikin kiva hankkia puutarhaan. Pitääpä laittaa ylös, että muistaa ensi syksynä ostaa niitä:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hanki ihmeessä! Nämä tosiaan ostetaan ja istutetaan syksyllä, kuten keväälläkin kukkivat sahramit, mutta sillä erotuksella, että kukkivat jo samana syksynä. Niin ihanaa.

      Delete
  13. Aika Saharaa siellä rannalla on ollut, meillä on sadetta riittänyt välillä hiukan liikaakin, tosin nyt ei pitkään aikaan. Ihania nuo syyssahramit (puuttuvat vielä meiltä toistaiseksi) ja tuo tähkätädyke, aika herkullisen värinen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lounaissaaristo on tosiaan muuttumassa Saharaksi, jos tällainen meno jatkuu. Syyssahrameita kandee ehdottomasti istuttaa!

      Delete
  14. Kuivaa on ollut. Havahduin oikein kuivuuteen, kun huomasin että meidän korkea tuijamme on ihan ruskeita lehtiä täynnä. Mies kiikutti äkkiä sille sangollisia vettä. Meillä on kaivovesi, joten pitkä kuiva kausi kyllä huolestuttaa. Kauniit syyssahramit!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi hitsi, toivottavasti tuija ei ihan kuivahtanut. Yllättävästi kaikenlaisille vanhemmillekin kasveille joutuu kantamaan vettä, kun ne alkavat ruskistua. Maassa taitaa olla vedenpinta hyvin alhaalla.

      Delete
  15. mainio tuo Ransun hanskajuttu;)
    olipa mukava kierrellä blogissasi pitkästä aikaa. juttujasi olen blogitauon aikana lueksinut Oma piha lehdestä ja sun kirjoista, kiitos niistä!

    ReplyDelete
  16. Voin vain kuvitella miten kuivaa teillä on, kun täälläkin elokuun sateista huolimatta maa oli todella kuivaa, kun istutin kukkasipuleita. Jossain vaiheessa ne sateet tulevat, toivottavasti ei sitten keskitalvella...

    ReplyDelete
  17. Ovatko hortensia ja kirsikkasorvarinpensas sellaisia jotka peuralle eivät maistu? Minulla haussa nyt peuravarmoja kasveja koska olen kyllästynyt kokeilemaan...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, noita molempia ei voi kasvattaa ilman verkkoja. Sorvarinpensaita syödään oikein antaumuksella - ajattelin antaa tuon olla verkon sisällä, kunnes on vähintään parimetrinen. Hortensiat kalutaan lähes maan tasalle, elleivät ne ole verkon sisällä tai muuten hankalassa paikassa.
      Jasmikkeita ei syödä kovin paljoa. Oksien kärkiä kyllä napsitaan, mutta toivottavasti puskat joskus kasvavat niin korkeiksi, ettei niitä enää yletyttäisi napsimaan.
      Tuomipihlajat ovat erinomaisia, niitä ei syödä! Pensasangervojakaan ei kuulemma, mutta niistä minulla ei ole kokemusta.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!