Tuesday 25 March 2014

Viiden kysymyksen haaste

Inka Auring*n ihanat -blogista heitti haasteen, johon kuuluu mukavan kompaktisti viisi kysymystä. Inka keksikin sellaisia, joihin ei voi vastata ihan lyhyesti, ja joita joutuu vähän miettimään. Hyvä vaan, saavat aivosolut liikuntaa.

Haasteen tehtävät:
1. Vastaa saamiisi viiteen kysymykseen
2. Keksi viisi uutta kysymystä
3. Haasta viisi bloggaajaa tekemään samoin

Tässä Inkan kysymykset:
1. Esittele jokin esine tai asia, jolla on sinulle suurta tunnearvoa.

Vanha taloni, jonka ostin kohta kahdeksan vuotta sitten. Silloin arvelin, että kunnostamiseen menisi kymmenen vuotta, kunnes voisin muuttaa taloon. Ehkä se on mahdollista. Kuva on otettu ennen kuin mitään korjaustöitä aloitettiin. Ne alkoivat, katon vuotokohdan korjaamisen jälkeen, seinään kiinni kohonneen maan kaivamisella talon pohjoispuolella ja alimpien hirsien vaihdolla.

2. Onko käytössäsi jokin Niksipirkka -tyylinen niksi, jonka haluat jakaa?

Ääk! Ei varmaan, yleensä teen ensin ja mietin vasta sitten.

3. Kerro jokin mukava lapsuusmuisto.

Jokakesäinen elämä purjeveneessä, elinympäristönä yleensä Turun saaristo, joka onkin minulle nykyään rakasta asuinseutua.

4. Onko sinulla jokin erityinen pääsiäisperinne, tai jokin muu kevääseen liittyvä perinne? Kerro siitä.

Yleensä heitän rundin luudalla pääsiäisen aikaan. Luuta on tuossa Ransun takana.

No ei sentään. Kuules ny, Inka, on nää vähän vaikeita!

5. Ja sitten vähän zen-osastoa: Minkälainen ääni syntyy yhden käden taputuksesta?

Arvaan, että samantapainen kuin sääskien lentämisestä!

Sitten minun kysymykseni ja haastetut.
1. Mitä näet nyt? (Paitsi tietokoneen tai puhelimen näytön)
2. Mitä söit viimeksi?
3. Tapahtuiko tänään jotain kivaa?
4. Ollaanko teillä jo enemmän tunteja päivästä ulkona kuin sisällä? (koskee ihmisiä ja lemmikkejä)
5. Mitä herkkua aiot kokata viikonloppuna?

Kysymykset menevät Marjalle Suvikumpuun, pelkästään. Niistä ehkä huomaa, että minulla on nälkä. Kohta lähden kaivelemaan pakastearkun uumenia, mutta sitä ennen...

... päivän talventähtikuva! Mukana tällä kertaa myös kultasahrami 'Cream Beauty'.

Muutakin olisi kukassa, kuten nämä 'Katharine Hodgkin' -kurjenmiekat, jos niitä ei olisi syöty. Tämä on eilinen kuva; tänään näistä ei ollut tätäkään vertaa jäljellä, kun yritin katsoa, avautuisivatko puoliksi syödyt kukat kuitenkin.

Eilen kuvasin myös nämä lupaavan näköiset kukkanuput, mutta yön hiljaisina tunteina nekin on syöty maan tasalle. Voi prkl, stn, vtu, jmlt! Anteeksi vain kielenkäyttö. Prkl.

Onneksi NE eivät olleet huomanneet tätä tavallista kevätkurjenmiekkaa. Se avautui tänään ihan kunnolla, iltapäivän lopuksi vain oli niin pilvistä, että en enää ulkoiluttanut kameraa, vaikka tämän olisi voinut ikuistaa kokonaan auki. Tämä kuva on otettu tänään noin kello kaksi iltapäivällä. Toivotaan, että se on jäljellä huomenna!
Ja yksi kevätkurjenmiekka 'Halkis' näyttää siltä, että se saattaisi avautua huomenna, ellei sitä syödä sitä ennen!

Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Kultasahrami – Crocus chrysanthus
Talventähti – Eranthis

32 comments :

  1. No voi @#%$¤! Täytyypä käydä kurkkimassa, miten meillä edistyy nuo 'Halkikset'. Halkikset... kuulostipa hassulta. Jotain sapuskaa tässä voisi yks jos toinenkin kupuunsa ahtaa. Mentäiskö kaikki Marjalle syömään? ;)

    ReplyDelete
  2. Voi juma :(
    Nytkö se rouskuttelu alkaa.

    ReplyDelete
  3. Voi harmi, että NE käyvät syömässä ihanat kurjenmiekkasi. Tuosta muistinkin, mihin minun kevätkurjenmiekkani ovat hävinneet. Vielä en ole huomannut niistä vilaustakaan. Täytyy huomenna tutkia. Hauskat vastaukset Inkan kysymyksiin.
    Olisi tosi hauskaa nähdä ja kuulla sinun ja kissapoikien kahden tulevan vuoden sisällä muuttavan punaiseen taloosi. Onnea siihen hankkeeseen ja tavoitteeseen!

    ReplyDelete
  4. >Qr#£{[&]~'#!!! Kuuluuks tänään aloittaa kommentit näin?
    Näköjään on muillakin kuin Sailalla ollut nälkä kun Katharinet kadonneet parempiin suihin :(.
    Juu, tulkaa vaan meille syömään, Tiina kans!
    Onpa oivalliset kysymykset, vastailen lähiaikoina, sitten kun meillä on jotain hyvää ruokaa, että on joku herkullinen vastaus siihen, mitä söin viimeksi :DD

    Oi noita talventähtiä, ovat niin hienoja, vaikka ovatkin keltaisia! Musta jotenkin tuntuu, että meillä kaikki piipat ovat alkaneet mennä takaisin mullan alle, kun täällä ei ole kovin lämmintä ollenkaan, vaikka aurinko onkin nyt paistellut....
    Paitsi keltaiset krookukset kyllä kukkii!
    Ransu, puspuspus, olet kyllä niin ihana!

    ReplyDelete
  5. Tiina; Halkis kuulostaa ihan suomalaiselta lempinimeltä esim. halkopinolle :-D
    Marjalle meno loistava idea, kannatetaan!

    Leena ja Pojat; Kyllä vaan. Kaikkea sellaistakin on syöty, mitä aiemmin ei. Tämä aiheuttaa epäilyksiä jonkun uuden eläinlajin tai avaruusolion olemassaolosta.

    Paula; Toivottavasti sinun miekkojasi ei ole syöty!
    Kiitos, täytyy pistää töpinäksi ikkunoiden suhteen. Ja välikaton. Ja eristysten.

    Suvikummun Marja; Kyllä tämä on tänään teemana kommenteissa ;-)
    Kiitos kutsusta, me sännätään Tiinan kanssa, tosin Tiinalla on etulyöntiasema, kun ei joudu uimaan ensin!
    Talventähdet on niin ihania, jos olet joskus tehnyt joogassa aurinkotervehdyksen, niin se tuntuu sellaiselta kuin tuo kukka näyttää. Nuohan menevät kiinni varjossa ja illalla, tosi söpösti!
    Ransu kiittää huomiosta ja huomauttaa, että hänkin voisi tulla syömään. Mamma ei anna tarpeeksi ruokaa kunnioitettavaan vatsanympärykseen nähden.

    ReplyDelete
  6. Pääsiäisperinne :D :D Blogista luettavissa on kyllä eräs kevääseen liittyvä perinne: siis se, että alat haikailla kevättä jo syksyllä ;)

    Unna käski lisätä, että pääsiäiskuvassa on ihanan muhkea Ransu. En voi olla eri mieltä <3

    ReplyDelete
  7. Ai hitsit, olet pannut merkille! Eipä tuota käy kieltäminen, kyllä kevättä kovasti odotetaan ja tällaisesta talvesta ollaan olut tosi iloisia!
    Ja siitäkin huolimatta, että talvi oli leuto, on Ransu alkanut kasvattaa muhkeaa talviturkkia. Jopa aiemmin kuin edellisvuosina! Nyt se on samassa kuosissa kuin yleensä toukokuussa. Meinaa varmaan, että rantakelit on nyt, paras siis olla komeimmillaan nyt. Ei vaan ole vielä niitä rantapimuja vielä näkynyt...

    ReplyDelete
  8. .. niin siis bikineihin pukeutunutta Unnaa!

    ReplyDelete
  9. Hei, oikeasti tuo kasvien ja varsinkin kukkien jyrsiminen on ihan kauheaa, vaikka mua meinas vähän naurattaakin! Ihan myötätunnosta mäkin sanon #*¤!

    ReplyDelete
  10. No on se, jos jopa Maria kiroilee :-D Oikeasti, NE ovat syöneet myös lumikellon kukat, mitä ei ikinä aiemmin ole tapahtunut. Lehtiin ei tietenkään ole koskettu, kukat vain siististi napsaistu pois. Ai hitsinpitsit!

    ReplyDelete
  11. NE hirviöt! Ootko kokkeillu peuranpelättejä? Siis semmosia ukkeleita pitkin pihhaa? Niitä on hauska stailata vanhoilla vaatteilla, tehtiin joskus vastaavia linnuille. Niitten nimet oli Viktor ja Klimenko.

    ReplyDelete
  12. Peuran prkl:t. Kiroilu on ihan sallittua. Kiroiluttaa täällä ruudun toisellakin puolella. Tyhmät elukat.

    ReplyDelete
  13. Kauniita kuvia keväisistä kukista!

    ReplyDelete
  14. Olipa hyvät vastaukset, etenkin toi luudalla lentely:))))
    kevään kukkaset ovat aina niin ihania.

    ReplyDelete
  15. Voi tulla pääsiäisen aikaan ruuhkaa taivaalla !

    ReplyDelete
  16. Hei jee, sä olit tosi vikkelä vastaamaan, kiva!

    Mutta ei-kivoja on NE. Niin surullista, että kukkia menee niiden suuhun, saakin päästellä ärräpäitä siitä hyvästä! Kun oliskin kymmeniä lasikupuja, joita vois laittaa kukkien suojaksi!

    ReplyDelete
  17. Kyllä taas ihmettelen ja ihmettelen niitä nelijalkaisia, uskomatonta. Meillä ei ole onneksi tuollaisia joille kaikki kelpaa, voin nyt kai sanoa että onneksi! Voimia taisteluun peuroja vastaat, oletko muuten ajatellut koiran hankintaa, voisin suositella kaukasian paimenkoiraa, lutunen ja pupunen, iso, kova ja pelottava ääni, ja siitä saa koirankarvaa kehrättäväksi, varmasti tekisi peuroihin vaikutuksen (ja varmaan muihinkin), se on kyllä tosiaan aika iso koira...!

    terveisin

    Kivipellon Saila

    ReplyDelete
  18. Paljastuksen myötä voinet noitua NE kadotukseen? :D

    ReplyDelete
  19. http://www.allox.se/links/natprodukter/radjursnat.htm

    Ajattelin sinua juurikin Tukholmassa messuillessani.
    Mur ja monta rumaa sanaa ryökäleille, jotka popsivat upeat kevätkukkasi!

    Tuo linkin kevyt ja kestävä verkko voisi pelastaa sinut pitämästä Gourmet- ravintolaa saaren elukoille.
    Sivuilla on hyviä käyttävinkkejä, jos ei voi koko pihaa aidata...

    Aurinkoista päivän jatkoa!
    R&T

    ReplyDelete
  20. Kiitos kaikille kommenteista! En nyt ole varma, ovatko NE peuroja, kun kukat on syöty niin tarkasti. Peurat harvemmin tekevät näin tarkkaa työtä. Mutta voihan NE silti ollla.

    Maija; No kun edes naapurin käsiään huitova elävä mies ei saa niitä karkotettua, niin en ole varma Viktor & Klimenko -parivaljakon tehosta.. Peurat ovat niin kesyjä, minäkin aina juoksen ulos huutaen ja käsiäni taputtaen, peurat vain katsovat, kunnes alkavat hitaasti lampsia pois. Siis noin viidentoista metrin päässä minusta.

    Vaalean vihreää; Tuholaisensa kullakin! Sulla pienet, mulla suuret.

    Mummeli; Kevään kukat ovat ihania!

    Kosotäti; Niin ovat.

    Mamma N; Pitänee ajaa varovasti. Ja väistetään ehkä oikealta, paitsi jos vastaan tulee brittilentäjiä?

    Inka; Raivostuttavaa, kun kauan odotetut kukat syödään, ja edes lehtiin ei sitten kosketa! Kävin äsken katsomassa, lähes kaikki metsätulppaanit on popsittu - täss tapauksessa kyllä lehdet. Toivottavasti kukkanuput eivät vielä olleet nousseet.

    Kivipellon Saila; Olen joskus miettinyt koiraa, mutta pienellä autollani liikkuminen olisi sen kokoisen lauman kanssa aika hankalaa, ja suuri paimenkoira varmaan nääntyisi tylsyyteen kaupungissa. Tai siis sehän pitäisi jättää saareen silloin, kun lähdemme kaupunkiin, jotta siitä olisi peurankarkotushyötyä, ja eihän sellaista voi tehdä. Ja Ransu muuttaisi muualle, jos meille tulisi koira. Joten toistaiseksi, ei koiraa.

    Elina; Heh, no niin...!

    R&T; Voi olla, että verkkoa täytyisi jossain vaiheessa virittää. Minusta nuo vain ovat niin kauhean rumia! Ei se mitään, jos tontin raja olisi jossain metsän siimeksessä, mutta verkko olisi tässä tapauksessa ihan talon edessä kauniin kylänraitin varrella... Ja kalliitakin verkot ovat, mutta se satsaus toisaalta varmaan kannattaisi, kun kasvit säästyisivät. Mutta en yhtään haluaisi asua keskitysleiriaidan sisällä. Mietin asiaa. Pensas- ja risuaitaprojekti edistyy hitaasti.

    Myrsky ja Minna; Niinpä! Tässä kohtaa täytyy sanoa, että tunnen kovaa kaunaa metsästäjille, jotka ovat näitä vieraslajeja tänne istuttaneet. Muissa, sivistyneissä maissa niitä on aidatuilla metsästysalueilla, mutta meillä on nähty tarpeelliseksi istuttaa ne luontoon kaikkien iloksi. Ja kun niitä ei ikinä kaikkia ammuta, jotta kantaa riittää tulevillekin vuosille. Ja ne lisääntyvät kuin puput. Voi piru!

    ReplyDelete
  21. Moi! Kamalia tuhoja :( Voisikohan kyseessä olla myyrät tai hiiret? Meidän saarimökillä erityisesti siniset orvokin kukat aina vohkitaan, ja asialla ovat pienet, harmaat pitkähäntäiset - oikeasti!

    t. Undine

    ReplyDelete
  22. Niin, en tiedä. Todistusaineiston puuttuessa kaikki tutkintalinjat ovat vielä avoinna. Epäilen myös runsaslukuisia kottaraisparvia. Tosin jälki ei kyllä näytä ihan pienen nokan tai suun tekemältä, vaan isomman suun haukkaisulta.
    Hitsin hiiret, siniset orvokit on niin ihania!

    ReplyDelete
  23. Vai että pääsiäisperinteenä rundi luudalla, hih :D

    Pitäisi varmaan julistaa sota NIITÄ vastaan!

    ReplyDelete
  24. Se olisikin vinkeä sodanjulistus, kun ei edes tietäisi ketä vastaan sen julistaa, tarkalleen otaen! Peurat kyllä tekevät täällä ehdottomasti suurimman osan tuhoista ja niiden tuho on niin totaalista, oikeaa vandalismia - sekin, että ne yleensä napsivat kukat ja nuput, mutta eivät selvästikään nälkäänsä. Silloin ne söisivät lehdetkin.

    ReplyDelete
  25. Jos suhistelet pääsiäisenä täällä pääkaupunkiseudun taivailla niin tehdään kokoontumisajot?

    ReplyDelete
  26. Ehdottomasti kokoonnutaan! Manskun rock'n'roll-mäkkärissä, kello kuus piste nolla kuus.

    ReplyDelete
  27. Voi mäntti. Kyllä totisesti harmittaa, jos joku menee popsimaan kukat juuri, kun niistä nauttisi itse kaikkein eniten. Kiivaampi kielenkäyttö tällaisessa tilanteessa on sallittua.

    ReplyDelete
  28. Kyllä varmaan ottaa päähän kun kauan odotetut kevätkukkijat on syöty. Ihana et kevätkurjenmiekat ehtivät kukkaan asti.
    Meilläpäin fasaanit kaivelevat ja heittelevät kukkasipuleita pitkin ja poikin, joskus jo syksyllä. Sitten käyskentelevät pihalla kuin koko maailman omistajat.

    Nauroin ihan ääneen kun luin vastauksiasi kysymyksiin, kiitos piristyksestä! :)

    ReplyDelete
  29. Between; Kiitos kirousluvasta ;-D

    Riina; Joo, nämä kevään airuet ovat niin ihmeellisiä, että niistä luopuminen tuottaa tuskaa. No, on ne syksyn viimeisetkin, harmittaa kun ne aina syödään. Fasaanit ovat yksiä pirulaisia, olen kuullut muualtakin! Meillä en ole niitä nähnyt.

    ReplyDelete
  30. Peurat haukkasivat syksyllä jouluruusujani ja se on anteeksiantamaton teko. Nyt ne eivät ole uskaltaneet tulla pihaan, sillä olen esittänyt niille vihaista koiraa ja haukkuen hyökännyt niitä päin :)
    Täytyy varmaan varmuuden vuosi aidata komein jouluruusu. Ahaa täälläkin huispataan pääsiäisyönä :)

    ReplyDelete
  31. Hahaa, tuota täytyykin kokeilla! Huutava ihminen ei ole saanut niitä pelästymään nimittäin ollenkaan, mutta haukkuva voisi olla toinen juttu ;-)
    Mutta vakavasti puhuen, kyllä ne tekevät raivostuttavaa tuhoa syömällä niin paljon kukkia!!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!