Sunday 30 March 2014

Pikarililjojen kuulumisia

Kirjopikarililjojen versot nousevat kostealla niityllä! Ihan hyvä vain, että tulee vähän viileämpää, jotta kevät ei etene rysäyksellä. Tällainen hitaasti fiilistellen saapuva kevät on mannaa.

Fritillaries are on the up and up...

Kirjavalehtinen keisarinpikarililja on tänäkin vuonna ilahduttavan elinvoimainen. Istutin tämän toissa syksynä, kun tämän kaivatun herkun sipuli löytyi Kauppilasta. Tämä on 'Aureomarginata' eli keltareunainen, mutta en ole varma, kuinka paljon eroa tällä on 'Argenteovariegataan' eli valkoraidalliseen.

Tavalliset keisarinpikarililjat lapsuudenkotini pihalta alkavat jo raottaa ensimmäisiä lehtiään.

Sisällä on pieni siemenkylvös muovin alla, on hauskaa katsoa blogeista miten valtavia kylvösrivistöjä monella on! Tänne ei pelargonien lisäksi mahdu paljon muuta, niin homma pysyy pienessä mittakaavassa (toistaiseksi).
Pasuuna on pieni puu ja pitänyt lehtensä koko talven kauniisti. Se kuivui syksyllä niin pahasti, että tiputti lehtensä, mutta kasvatti sitten uudet.

Siirrytään takaisin ulos heti, kun sisällä ei ole viime päivinä raaskinut olla muutenkaan. Tämä kukkanen on jäänyt vallan vaille esittelyä, vaikka oli kukassa jo viikko sitten. Kevätlumipisara viihtyy talon pohjoispuolen varjossa. Tänä vuonna on kivaa, kun se kukkii yhtä aikaa ensimmäisten kevätkukkien kanssa, yleensä tässä kohdassa on runsaasti lunta ja jäätä silloin, kun ensimmäiset paikat ovat sulia, ja lumi pysyy kuin tatti.

Perennojakin on mukavasti nousussa, niitä vain ei tule kuvattua samoin kuin kevätkukkia. Metsätyräkki 'Chameleon' on viininpunainen maasta ponnistaessaan.

Edellisen kuvan taustalla kukkivat sieberinsahramit.

Sitten päivän behind the scenes -kuva, tai tämä on jo toissapäivältä. Kaivoin vähän ojia ja tein kivipengertä. Kun katsoin peiliin, alkoi vähän naurattaa. Olin pessyt kädet huolellisesti sisälle tullessani, mutta enpä tullut ajatelleeksi naamaa.

Kuistilla on ikkunanentisöintityöpaja ja olen nyt opetellut taas jättämään saappaat kuistille (noin joka toinen kerta).
Ihanaa, kun sisällä ei tarvitse käydä kuin nukkumassa ja tekemässä voileipää! Ja kirjoittamassa blogikirjoituksia, näitä on niin mukava jakaa teidän kanssa.

Eilen paikkoja vähän särki ja päätin olla kaivamatta, mutta minkäs teet, kun on tällainen keli! Ransu esittelee.
Niinpä kaivoin muutaman keskeltä nurmea esiin nousseen kiven, koska nyt ne näkyvät niin selvästi ja kuten ystäväni huomautti, kesällä on niin kuivaa, että nurmiheinän juuret muodostavat silloin mahdottoman tiuhaa mattoa, että lapiota ei tahdo saada uppoamaan maahan, eikä kiveä hievahtamaan juurien otteesta. Savimaa menee lisäksi kesällä lähes betoniksi. Nyt maa on niin kosteaa ja muhevaa, että sitä on ilo kaivaa!
Kivien esiin kaivaminen on venäläistä rulettia, kun koskaan ei tiedä, onko vastassa leivänpaahtimen vaiko mikroaaltouunin kokoinen, vai vanhanajan televisio, joka on jo pakko jättää maahan. Eiliset olivat niitä mikroaaltouuneja. Kolme riitti sille päivälle, ja tänään teen jotakin muuta! Vaikka... on ihanaa, kun kivimuuriprojekti edistyy... ja olen aloittanut myös uuden kivipenkereen teon.

Aurinkoista sunnuntaita!

Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Kevätlumipisara – Leucojum vernum
Kirjopikarililja – Fritillaria meleagris
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Pasuuna – Brugmansia
Sieberinsahrami – Crocus sieberi

30 comments :

  1. Ah, ihanaa kevätenergiaa näistä kuvista. Kumpa itsekin pääsisi pian mökille katsomaan, joko kaikki kasvit on syöty parempiin suihin :P

    ReplyDelete
  2. Olen avoimen kade noista keisarinpikarililjoista. Kukkivatko ne tosiaan vuodesta toiseen? Omat kukkivat hienosti ekana keväänä, sen jälkeen tuli vain lehtiä. Siirsin ne viime syksynä vahvempaan maahan, nyt en vaan muista että mihin :-D

    ReplyDelete
  3. Sun kevätenergia oikein puhkuu tänne asti, hauska tuo reality-kuvasi!

    ReplyDelete
  4. Kukkahattuneiti; Sehän se jännittävää onkin... mutta kyllä ne säästyneetkin ilahduttavat, vaikka harmituksia myös on.

    Tuula S; Toissa syksynä istutettu ei kukkinut viime keväänä vielä ollenkaan, mutta teki nuo samat tanakat kaksi vartta. Nuo lapsuudenkotini pihalta kaivetut ovat kukkineet joka vuosi. Ja yksi keltakukkainen, en ole varma, onko sitä enää... ekana vuonna se kukki ja seuraavana ei, se suorastaan kituutti. En ole muistanut katsoa, nouseeko se maasta tänä vuonna ylipäätään ollenkaan.

    Pirkko; Energioista on se vika, että... auts... joka ikinen paikka on kipeä :-D

    ReplyDelete
  5. Myyräntöitä tehdään täälläkin, meillä taitaa olla geeneissä tämä kaivaminen! Pienet kurapisamat naamalla eivät haittaa, kuuluu kuvaan :)
    Pienet versot ja kukat antavat puutarhatöille kultareunukset, vaikka mukavaa puuhaa kaivaminen ja kaikenlainen möyhiminen muutenkin on.

    ReplyDelete
  6. Täydellinen keli puutarhailuun. Hyvä Saila! Rapa roiskuu ja tulosta syntyy.

    ReplyDelete
  7. Mummoni sanoi aina, että työmies on työnsä näköinen :) Tälläinen aikainen kevät tuo paljon lisäaikaa puutarhassa touhuiluun ennen varsinaisen kasvukauden alkua. Mullakin olisi yksi kivikasa, jota pitäisi alkaa siirtämään ja hyödyntämään...

    ReplyDelete
  8. Kyllä sulla draivia riittää :)
    Mahtavat multaköntsät tai saviköntsät buutseissa ! Kantsii varmaan riisuu kuistille.
    Muista huolehtia energiansaannista .

    ReplyDelete
  9. Nuo kevätlumipisarat ovat niin herkkiksiä ja kauniita. Englantilaiset käyttää pihalla erillistä saapaskaappia, olen vähän ruvennut himoitsemaan sellaista =)

    ReplyDelete
  10. Perennat tahtoo kyllä jäädä huomiotta, kun odottaa niin kovasti kukkasipuleiden kukintaa. Monesta perennastahan näkyy kyllä jo kivanvärisiä alkuja.

    ReplyDelete
  11. Kunhan ei kävisi köpelösti tän aikaisen kevään kanssa. Sit ei oo taas syksyllä mitään kukkia :(

    ReplyDelete
  12. Meilläkin riittää noita järkäleitä nurmikon uumenissa. Pari tulee kaivettua vuodessa pois, mutta se on totta että kesällä eivät hievahda mihinkään. Kohta alkaa olla täällä kitkemiselle otollisin aika kunhan pahin jää sulaa maasta pois. Oikein odotan että pääsen nyppimään!

    ReplyDelete
  13. Muista pyhittää lepopäivä vai miten se nyt olikaan...? Sunnuntai tai ei, niin meilläkin ollaan innolla ihan pihalla!

    Kiitos kun jaat näitä hetkiäsi meille muillekin.

    ReplyDelete
  14. Kevätlumipisara, ihanuus! Minulla on kesälumipisaroita (jota kyllä ihan mielelläni edelleen kutsuisin suvikelloksi ;)), mutta ei tätä varhaisempaa vernumia. Täytyy kyllä syksyllä yrittää metsästää sitä. Kerran luulin sitä ostaneeni, kun kansipahvissa luki suomenkielisessä tekstissä kevätkello (olisi kyllä pitänyt jo kuvan perusteella osata epäillä!!), mutta takana sitten ihan reilusti aestivum ja ruotsiksi myös sommarsnöklocka ;)

    ReplyDelete
  15. Ihana ilma oli, ei tosiaan tehnyt mieli sisälle. Pakko oli tosin välillä käydä tankkaamassa. Tästä se alkaa, kokopäiväinen puutarhailu.

    ReplyDelete
  16. Maria; Meillä on molemmilla varmasti esi-isät myyriä... sulla vain jotakin pitkävarpaista sorttia ;-)

    Nettimartta; Heh, kiitos! Joskus mietin, mitä järkeä tässä kaikessa on. Mutta hauskaa on!

    Saraheinä; Mietin ihan justiin tuota samaa! Että kerrankin ei ole hirveä stressi siitä, että kaikki täytyy saada tehdyksi siinä kolmessa viikossa minkä kevät kestää... on voinut jo maalata navettaa ja sokkelia, kaivaa kiviä, ojia, tehdä kivimuuria ja -pengertä, siistiä kukkapenkit, ja... mikä parasta, kaikkea tätä ehtii vielä jatkaa pari kuukautta! Ou jee :-)

    Leena ja Pojat; Mulle tää kevään valo tuo sellaista draivia, jota voisi ehkä hyödyntää jossain voimalassa... mutta kesän tullen koittaa jo pieni väsymys. Nyt kaikki on niin ihanan paljaana ja valmiina työstettäväksi!
    Saappaat ovat aika painavatkin saviklönttien kanssa, siinä saa ehkä hyvää reisilihastreeniä kun noilla kulkee ;-) Myönnän, että jokunen kerta on tulltu noilla lampsittua keittiöön hakemaan kameraa tai juotavaa, ja keittiö on sen näköinen.

    Jori; No niin, saapaskaappi, must have!! Ystävilläni on ns. boot room (harrastavat puutarhaa ja hevosia), sekin on haaveissa...

    Pioni; Perennojakin on kiva seurata, mutta kyllä nuo pienet sipulikukat varastavat nyt show'n.

    Amalia; Syksyllähän on syyskukat! Ja ehkä toiset kukintakierrokset alppi- ym. kärhöillä.

    Katja; On kivaa, että pääsee puuhailemaan maan kanssa aikaisin :-) Toivottavasti teilläkin pian! Kylmä kausi kestänee kai vain viikon tms.

    Myrsky ja Minna; Kiva kun käytte ♥
    Sunnuntai on oikein hyvä työpäivä pihalla, sehän on yhtä huvia ;-)

    Marietta; Noita on yllättävän vaikea löytää myynnistä, kun ottaa huomioon, miten kiitollinen kukka kevätlumipisara (tai kevätkello) on!
    Suvikelloa / -kesälumipisaraa on tosiaan useammin myynnissä. Harmillisia nuo nimisekaannukset! Soisi pakkauksissa olevan selkeät ja oikeat merkinnät.

    TuulaJ; Kyllä, nyt kun on kesäajan myötä illalla valoisampaa, niin kohta ei sisätiloja tarvita mihinkään. Vaikka sen kellojen siirtämisen saisikin puolestani jättää pois kokonaan.

    ReplyDelete
  17. Mikä siinä onkaan, että nuo pienet ja matalat ja lähes "näkymättömät" kevään sipulikukat ovat kakkein suloisimpia, kuten tuo kevätlumipisara tai edellisen postauksesi hennon vaaleanpunainen pikkusinililja? Ransun ojanylihyppy on komea.

    ReplyDelete
  18. Pienet kevätkukat tosiaan ovat ihmeellisen ihania ja vievät kaiken huomion, sitten kun ne ensin huomaa...
    Kesän komistuksilla on monta muuta hienoa ominaisuutta, mutta että nänä pikkuruiset rohkeat nousevat vaikka takatalvikin tulisi, siinä on erityistä urhoollisuutta.

    ReplyDelete
  19. Tuota kevätlumipisaraa ei meillä ole.
    Täytyypä hankkia.
    Kaunista siellä teillä. Täälläkin on ollut lämmin melkein kesäpäivä.
    Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle

    ReplyDelete
  20. Sulla on ikkunaprojekti jo nyt käynnissä kuistilla. Mitä sanoo tuoreet kitit tai pellavaöljymaalit, jos satuu tulemaan yöpakkasta? Onko sillä mitään merkitystä? Ilmeisest maali kuivuu hitaammin kylmässä ilmassa, vai olenko ymmärtänyt väärin?

    tv Leena

    ReplyDelete
  21. Sylvi; Kevätlumipisaraa myydään ainakin Suomessa harmillisen harvoissa paikoissa, toivottavasti siellä sitä on paremmin saatavilla. Kiitos, mukavaa viikkoa teillekin!

    Leena; En pahemmin mittaile lämpötiloja.... olen jo maalannut pellavaöljymaalilla ulkona, kun muistelen, että siitä on tehty tutkimuksia pakkasellakin maalaamisesta. Ei nuo luonnonmateriaalit kai paljon pakkasesta pane pahakseen, ja ihan minipakkasia täällä on ollutkin. Niin se taitaa olla pellavaöljymaalin kanssa, että se vain kuivuu hitaammin, sillähän ei kai ole mitään merkitystä maalipinnan kestävyyteen.

    ReplyDelete
  22. Leena; Piti vielä sanoa, että olennaisinta on suojata tuoreet kitit talitinteiltä! Joku levy ikkunan päälle, jos työtä tekee ulkona, niin se on siinä. Kannattaa maalata päälle vasta joidenkin viikkojen jälkeen, jotta kitti ehtii kuivua.

    ReplyDelete
  23. Saappaitten poisottaminen sisälle tullessa on yksi ikuisuuskysymys.Joka kerta siivoamisen jälkeen päätän , että noniin tästä lähtien otan joka kerta saappaat pois ja jätän ne kauniisti kuistille.Eikä aikaakaan kun taas huijaan itseäni ajattelemalla , että ihan pikkuisen vaan piipahdan sisälle hakemaan sitäsuntätä saappaat jalassa. Harpon pitkin askelin ja toivon parasta..

    ReplyDelete
  24. Nää sun kevätpostaukset on ihan huippuja! Kiva päästä seurailemaan puuhiasi, kuvia ei koskaan kyllästy katselemaan.

    Mukavaa viikkoa!

    ReplyDelete
  25. Sinulla on varmasti kunto rautaa, kun kaikkien muiden puutarhahommien lisäksi vielä tuommoisia valtavia kivenlohkareita siirtelet! Eipä varmaan tarvitse punttisalilla tai juoksulenkillä erikseen käydä :)

    ReplyDelete
  26. Aila; Hihii, ihan justiin noin se menee!

    Inka; Kiitos samaa sinne!

    Mama; Noo, tähän aikaan vuodesta ei ole ihan huippukunnossa, kun maankaivuukausi on vasta alkanut. Sitä huomaa väsyvänsä aika nopeasti. Mutta kyllä se tästä pikku hiljaa. Ei punttisalille kannata uhrata aikaa, kun voi käyttää senkin ajan pihalla!

    ReplyDelete
  27. Tuli mieleeni taas monta pientä hankintaa, joita voisi omallekin pihalle hommata. Kuten noi kevätlumipisarat. Ihanat. Nämä kevätkukkijat ovat koko ajan tärkeämpiä minulle.

    Meillä maa on vielä jäässä. Joudun vielä hetken odottamaan ennen kuin meidän savimaa on helposti kaivettavaa. Onneksi sinä pääset jo kuntoasi kohottamaan.

    ReplyDelete
  28. Kevätlumipisaroita on harmillisen harvoin myynnissä, toivottavasti niitä olisi useammin tarjolla.

    ReplyDelete
  29. Kevään saapumisen huomaa siitä, että meilläkin alkaa lattia olla likaisempi joka päivä ja aina vaan vähemmän jaksan välittää siitä :) Pian, pian pääsee kävelemään paljain varpain mullassa taas!

    Voi sahramit, missä viivytte? Ainakaan vielä ei ole yhden yhtäkään sieberiä noussut pintaan, mutta normaalinakaan vuonna ei olisi. Malttia, ihminen!

    ReplyDelete
  30. Voi että, toivottavasti näet pian nousevia sahraminkukkanuppuja!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!