Wednesday 25 September 2013

Sinivioletti syksy

Jättiverbena on suureksi iloksi säästynyt toistaiseksi peurojen hampailta. Olisiko syynä se, että tämä siementaimi päätti itää aivan talon edustalla. Samasta syystä Endless Summer -jalohortensiakin saa kasvaa tässä rauhassa, kun muut hortensat on jo maistettu. Onneksi olen ehtinyt verkottaa niistä lähes kaikki.

The autumn is violet-blue in my garden, or at least parts of it!

Hortensian vanhemmat kukinnot menevät mummonpöksyn värisiksi, mutta onneksi se tekee uusia kukintoja. Tämä on hauskasti sininen.

Näistä ei valitettavasti enää selviä, olisivatko nämä olleet tuoksumiekkaliljaa.

Se sen sijaan selvisi, että ruostekukan kukinnot ovat peurojen ruokalistalla. Mutta unkarinikiviuhko ei!

Astereita ei onneksi syödä. Elokuunasteri 'Rudolf Goethe' jaksaa yhä kukkia.

Kurjenpolvetkin saavat olla rauhassa hampailta. Loistokurjenpolvi on nimensä veroinen.

Tämä menee jo vaaleanpunaisen puolelle, mutta annettakoon se anteeksi. Tarhasyysvuokko 'September Charm' kukkii metallikehikon suojissa, viime vuonnahan tämän kukkavarret syötiin juuri kun kukinta olisi alkanut. Tarhuri ei voisi olla tyytyväisempi.
Iloista illanjatkoa kaikille!

Elokuunasteri – Aster amellus
Jalohortensia – Hydrangea Macrophylla-Ryhmä
Jättiverbena – Verbena bonariensis
Loistokurjenpolvi – Geranium 'Johnson's Blue'
Ruostekukka – Crocosmia
Tarhasyysvuokko – Anemone × hybrida
Tuoksumiekkalilja – Gladiolus callianthus
Unkarinikiviuhko – Limonium gmelinii

30 comments :

  1. Vaikka mitä peurille kelpaamatonta ja kaunista, hyvä!

    ReplyDelete
  2. Onneksi ihan kaikkea ei syödä. Kun on ihan tarpeeksi sellaisia kasveja, jotka syödään :-D

    ReplyDelete
  3. Sanoisin, että peuroilla on hyvä maku kukkien suhteen...:)

    ReplyDelete
  4. Niin, ärsyttävää on, että ne tosiaan syövät kukkavarret, ja joskus pelkät kukinnot. Toistaiseksi on syöty syysleimu, loput liljat, gladiolukset, ruostekukat, ruusuja, maksaruohoja, punavirma ja salkoruusut. Sillä, onko kukka ihmisille kelpaava syötävä, ei näytä olevan merkitystä.

    ReplyDelete
  5. Voi vitsi tuota kauriiden ruokalistaa :( Luulisi muutakin syötävää riittävän. Ei taida auttaa kuin aita.

    ReplyDelete
  6. Aitani valmistuu turhan hitaasti! Äskeisen kommenttini listalta unohtui daalia, se kappale jota en ollut verkottanut on tietenkin jo syöty, enkä kirjoittanut siihen myöskään versoja ja lehtiä joita ne syövät nyt kukkimattomista kasveista (kuunliljat, kurjenmiekat, päivänliljat jne.)

    ReplyDelete
  7. Onneksi edes jotain on säästynyt!

    ReplyDelete
  8. Joo, ihania kukkia on onneksi säästynyt :-)

    ReplyDelete
  9. Mullakin syötiin syysvuokon kukat ja korkeimmat nuput, ja kyllä kurjenpolvienkin lehdet kelpasivat. Astereita ne eivät onneksi ole täällä syöneet (vaikka yhdellä tuttavallani kyllä), siitä olen tosi iloinen, koska asterit ovat mun lemppareita syksykukiksi.

    ReplyDelete
  10. Ihania värisävyjä siellä! Koska sitä peurapataa ois tarjolla?...

    ReplyDelete
  11. Minä huomasin äsken, että joku oli popsinut punaisia siankärsämöitä, luulisi olevan kitkeriä ihan hajunsakin perusteella! Täällä voivat olla kukat huomenna enää muisto vain, nollan tuntumaan taitaa jo laskea lämpötila:(

    ReplyDelete
  12. Leena; Voi karmistus, jos jollakulla on asteritkin syöty! Laskin jo mielessäni kovasti niiden varaan, nyt kun vasta viime vuonna äkkäsin niitä istuttaa, ja tänä vuonna puutarhaani tuli pari lisää.
    Ahaa, vai kurjenpolven lehdetkin. Hmm. Onkohan kasvia, jota ne eivät onnistuisi tuhoamaan? Peuroissa on se vika, että niiden suupalat ovat niin suuria - pelkällä maistamisella ja pahaksi toteamisella ne saattavat tuhota kokonaisen syyskukinnan yhdeltä kasvilta sille vuodelle.

    Tiina; Peura porisemassa punaviiniltä ja valkosipulilta tuoksuvassa liemessä... mmm...

    Minna; Joo, huomasin saman, kärsämöt on syöty jo. Aiemmin ne ovat olleet viimeisten joukossa. Hui, yöksi on tosiaan ennustettu pakkasta aika eteläänkin! Täällä pitäisi pysyä noin viidessä asteessa, kiitos meren.

    ReplyDelete
  13. Tänä syksynä taitaa olla näitä säästyneitä enemmän kuin viime syksynä. Olet varmaankin verkottanut ja suojannut tänä vuonna oikein urakalla. Violetti syksy onkin sitten kaunis. Ja tuo ihastuttava syysvuokkokin säästyi!

    ReplyDelete
  14. Onneksi ne viheliäiset eivät ole ihan kaikkiruokaisia...

    ReplyDelete
  15. Irene; Viime syksynä tosiaan syötiin kaikki, tosin pahin parturointi sattui juuri tähän syys-lokakuun vaihteeseen. Joten pahin taitaa vielä tänäkin vuonna olla vasta edessä. Olen yrittänyt verkottaa, mutta osa suojista puuttuu vielä. Ja perennoja en hirveästi jaksa, mutta pensaat ja puut täytyy yrittää pelastaa.

    Pioni; Onneksi! Ja onneksi tajusin laittaa jonkinlaisen suojan syysvuokon päälle, se on niin kaunis. Toinen syysvuokko näyttää kuivahtaneen, se ei ehkä jaksa availla nuppuja.

    ReplyDelete
  16. On se kyllä niin ikävää, etteivät peurat pysy aisoissa. Luulisi siellä saaressa olevan muutakin syötävää kuin pihojen istutukset.

    ReplyDelete
  17. Peuroilla on selvästikin makua kauneudelle! Hassua ajatella, että ovat tuollainen riesa puutarhoissa jossain päin Suomea. Minä olen nähnyt peuran varmaan vain kerran eläissäni ja senkin Helsingin tienoilla...

    ReplyDelete
  18. Ootko kokeillut koivutislettä tai oksasuojaa peuroja vastaan? Siitä kuulettaa olevan ihan hyviä kokemuksia ainakin myyrille ja jäniksille. Pitäs tepsiä hirviin ja peuroihinkin.

    ReplyDelete
  19. http://ecokoivu.suomalainenverkkokauppa.fi/tuote/117/koivuterva-oksasuoja-30-l

    ReplyDelete
  20. Mamma N; Niin luulisi, mutta ehkä ne pitävät puutarhaani etnisenä ravintolana.

    Kukkaiselämää; Peurat ovat hurja riesa täällä, ihan hirmuisia tuhoojia, kun ne tekevät tuhot nopeasti ja kokonaisvaltaisesti. Ja niitä on vuosi vuodelta vain enemmän!

    Puutarhuri; Tervaa olen kyllä kokeillut, huonoin tuloksin. Hajukarkotteet yleensäkin ovat mun kokemuksen mukaan huonoja, kun kasveja on kuitenkin piha täynnä mitä peurat syövät, niin karkotetta pitää laittaa niin tolkuttoman paljon. Ja se laimenee ja huuhtotuu sateella eli syksyllä vähän väliä, taas pitää olla laittamassa lisää. Haaveilen aidan rakentamisesta koko pihan ympäri ja sitten päästän sinne irti jonkun metsästysintoisen koiran (joka EI kaiva maata) joka vartioi siellä 24/7...

    ReplyDelete
  21. Pirskatin peurat, en muuta sano! Toivottavasti saat pian aitasi valmiiksi.
    Kivoja kaverikuvia edellisessä!

    ReplyDelete
  22. Tuo kaunis metsien asukki on todellinen riesa pihoihin tullessaan. Ei sitä kenenkään nurkiin todellakaan toivoisi, Harmittavia otuksia.

    ReplyDelete
  23. Miten syysvuokkosi talvehtivat siellä? Tarvitsevatko talvisuojaa? Ei kai siellä juuri lunta ole vai onko?Istutin keväällä muutamana taimen ja ne jopa kukkivat, mutta nyt tietysti jännittää, että miten ne 3-vyöhykkeen talvesta täällä sitten selviävät...

    ReplyDelete
  24. Harmi homma peurojen kanssa, mutta onneksi kasvit sentään voi ainakin yrittää suojata. Meillä odotetaan talven myyrähyökkäystä...

    Syysvuokko aina yhtä suloisena :)

    ~ Piia Anneli / annelivia

    ReplyDelete
  25. Seuraan blogiasi usein. Pidän tavastasi yhdistellä asioita rohkeasti. Mistä olet löytänyt viuhkoja? Oletko kasvattanut siemenestä? Ihastelin niitä westersin puutarhassa' Kemiössä. Haluan niitä omaan pihaani juuri tuon lilan sävyn vuoksi. Entä verbena, talvehtiiko ulkona vaiko otatko sisälle. Itselläni on nyt kaksi kukkapenkissä (koho), ja mietin uskallanko jättää ne siihen. Kiitos vastauksista. Päivi

    ReplyDelete
  26. Pike; Aita valmistuu todella hitaasti, kun teen sitä sitä mukaa kuin saan materiaalia eli kaadan puita ja vesakkoa. Ei kovin järkevää, mutta.

    Mummeli; Niin, ja eihän se metsiinkään kuulu, ei ole maamme luonnonlaji.

    Tuula S; Ihan hyvin talvehtivat, tosin pari olen menettänyt liian märässä paikassa. Viime talvet ovat kyllä olleet täällä harvinaisen lumisia!

    Annelivia; Toisaalta juu, mutta siihen kuluu hirmuisesti kallista verkkoa, tappeja ja aikaa kun lähes jokainen kasvi pitää suojata. Peurat napsivat oksankärkiä sellaisistakin kasveista, joita ne eivät periaatteessa syö. Siinä sitten menetetän seuraavan vuoden kukinta, tai kasvin kaunis luontainen kasvutapa, tai molemmat.
    Toivottavasti myyrät jättävät hyökkäämättä!

    Päivi H; Kiitos kommentistasi! En usko, että jättiverbena talvehtii meillä. Tuo on viimevuotisten kasvien siementaimi, itse emokasvit eivät nousseet tänä vuonna uudestaan. Nyt harkitsen, otanko tuon sisälle talveksi vai keräänkö siemenet - toisaalta peurat syövät tuon kukat kohta, joten omien siementen varaan ei voi juurikaan laskea. Voisin ehkä kaivaa tuon juuripaakkuineen ruukkuun sisälle.
    Unkarinikiviuhko on Järvenpään pihapalvelusta.

    ReplyDelete
  27. Meillä kasveja syövät vain etanat ja Blackie. Edes myyriä ei ole :O)

    Ihana että vieläKIN kukkii! Viuhkat onkin muuten nykyään jo vähän erikoisempi juttu!

    Ja tosi kiva kaverikuva ;)
    -Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-

    ReplyDelete
  28. Voi että, teillähän on asiat hyvin! Kyllä kukkii, täällä meren keskellä kukkisi koko lokakuunkin ellei kukkia syötäisi.
    Hei laittakaa tekin kaverikuvia blogiin!

    ReplyDelete
  29. Kivoja nämä 'väripostaukset'!
    puutarhasi on kyllä aivan uskomaton kukka-aarteisto <3

    ReplyDelete
  30. No joo, kun kasveja on näin paljon, täytyy yrittää jotenkin jaotella näitä postauksia :-D

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!