Wednesday 17 October 2012

Suloiset syklaamit

Muutaman viikon ajan on syklaami pitänyt yllä jännitysnäytelmää. Ensin se aiheutti suuren ilon alkaessaan versoa, vaikka luulin kasvin jo menehtyneen, kun mitään elonmerkkejä ei ollut koko tänä kasvukautena. Tämä yksilö on asunut pihallani nyt kahden talven yli.

It is time for cyclamen again. This is their third autumn in my garden. They are not reliably hardy here but this one has managed to survive. It is a bit late for the plant to start photosynthesising and producing food for next year but so be it. They must know what is best for them in the end.

Viikot kuluivat ja yksi nuppu tai ryppyinen lehti kohosi mullan pinnalle toisensa jälkeen, mutta sen kummempaa edistystä ei tapahtunut. Pienen pienet nuput vetkuttelivat niin kauan, että niitä täytyi käydä tökkimässä. Ovatko ne elossa vai kuivuneet tai mädäntyneet pystyyn? Syklaamin yllä kasvavien saarnen ja vaahteran lehtiä täytyi varovasti siirtää pois matalien versojen tieltä.

Päivät kuluivat, yöt kuluivat. Välillä oli kylmiä öitä, melkein pakkasta. Mietin, miten pieni syklaami pärjää. Pitäisikö sen päälle kuitenkin kasata lehtiä? Mutta silloin se ei näkisi päivänvaloa ollenkaan. Sitten taas lauhtui.

Tänään ensimmäinen kukka oli auki!

Tänä vuonna tämä kukkii noin kuukautta myöhemmin kuin viime ja toissa syksynä, mistä lie johtuu. Kukinta kestää pitkään, yhtä pitkään kuin nuppujen kehittyminen ja aukeaminenkin, eli viikkoja.
Mukavia syklaamiviikkoja kaikille!

Vielä lopuksi kuva, jotta nämä kaunottaret eivät pahastu: nämä pienet suloiset eivät ole yhtään syklaamia vähäpätöisempiä, nimittäin kerrotut valkoiset syysmyrkkyliljat!

Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Syysmyrkkylilja (alastonimpi), kuvan lajike – Colchicum autumnale 'Alboplenum'

27 comments :

  1. Ihanat syklaamit, en ymmärrä miksi nuo oli joskus nuorena mun inhokkeja. Sitten Béla kun tuli taloon, se natusteli nuo varret aina katki. Oli kaapelifriikki ja nuohan on hyvin samanmoisia ;) Meni siinä muutakin kaapelinoloista muuten.


    Kissakirje saapui tänään, superisti kiitoksia :)

    ReplyDelete
  2. Kuten jo omassa blogissa kerroin niin syklaamit ovat mun suosikkeja! En tiennytkään, että pärjäävät Suomen ilmastossa puutarhassa!

    ReplyDelete
  3. Pirkko; Se on jännä, miten mieli muuttuu. Itse en muista koskaan inhonneeni syklaameja, mutta varmasti jotain inhosin mistä nyt pidän (en nyt kyllä muista). Voihan Béla-riiviö sentään! Mulla ei onneksi ole ollut kaapelinpurijoita, mutta Musti oli kaamea tapettisilpuri pienenä :-/
    Hyvä että laivan pojat muistivat tyhjentää rannan postilaatikon!

    Tillariina; Ottamasi kuva nupusta onkin superotos, ihana kuva ihanasta kohteesta! Tämän pärjääminen on vähän siinä ja siinä, etelässä voipi kokeilla.

    ReplyDelete
  4. Kylläpäs on suloinen ja kauniita ovat syysmyrkkyliljatkin!

    ReplyDelete
  5. Aaah, oih! Minulla muutama vuosi sitten istutettu (muratti?)syklaami kukki vihdoin viime vuonna. Optimistina vielä odottelen tämän syksyn kukintaa ...

    Ja noita valkoisia kerrottuja syysmyrkkyliljoja myös odottelen ... mutta toivoa lienee, sillä kasvavat pari vyöhykettä pohjoisempana kuin sinulla ;)

    ReplyDelete
  6. Enpä tiennyt minkään että syklaamin saa talvehtimaan edes eteläisessä Suomessa. Kauniita ne on, kuten myrkkyliljakin.

    En tiedä miten miellä kasvit pärjää, puutarha lainehtii vedestä kun on satanut jo kolmatta päivää ihan putkeen. Ei pääse mitään tekemäänkään pihalle.

    Kiitos postista, pienet ihmeet tuli tänään perille!

    ReplyDelete
  7. Maria; Pieni on kaunista.

    Marietta; Vai niin, onpa syklaamisi nyt varsinainen diiva kun antaa toisen odottaa! Toivottavasti on hengissä. Istutin kaksi mukulaa ja minusta se toinen hävisi jotenkin heti, siitä kohdasta ei ikinä noussut mitään (muistaakseni). Mutta tämä toinen näyttää pärjäävän.
    Ensimmäisenä syksynä nämä myrkkyliljat nousivat myöhemmin, itsekin vasta odottelen yhtä vaaleanpunaista. Nämä valkoiset on istutettu viime syksynä.

    Katja; Tämä onkin eri syklaami kuin kukkakaupoissa nyt myytävät, ne on jalostettu tästä luonnonlajista. Tämä on hyvin pieni ja ehkä siksi niin mahdottoman suloinen.
    Toivottavasti pihanne pian kuivuu! Kasvit kyllä kestävät kaikenlaista säätä aika hyvin.

    ReplyDelete
  8. En tiennytkään, että syklaami voi talvehtia meillä. No, sinun kasvitieteellisessä puutarhassasi se ei ole ihme.

    ReplyDelete
  9. Heh, vai kasvitieteellinen puutarha! Hullun kokeilijan puutarha pikemminkin... mutta syklaameja aika monikin kokeilee, jos vilkaiset puutarha-aiheisia nettikeskustelupalstoja niin sieltä löytyy kanssasisaria ja -veljiä. Suosittelen tätä söpöliiniä, tämän kukinnan odotus syksyllä on kivaa aikaa.
    Toivon vain, että peurat jättävät tämän rauhaan, vähän isompien kukkakaupan syklaamien kukat ne nimittäin kyllä syövät. Ehkä tämä on liian pieni.

    ReplyDelete
  10. Kiitos postista! Oli hyvin ilahduttavaa avata kirje ja nähdä aarteet.

    ReplyDelete
  11. Kaunis ja pienoinen syksyinen ihme! Molemmat, niin syklaami kuin liljakin.

    ReplyDelete
  12. Vaalean vihreää; Hyvä että tuli perille! Siemenet ovat sitten hyvin hyvin pieniä...

    Myrsky; Niin ovat, pienin on usein ihmeellisintä.

    ReplyDelete
  13. Voi miten herkkiä kaunottaria! En olisi arvannut, että syklaamikin voi menestyä. Mun syyssyrikkä on samoin yli kuukauden myöhässä viime kesästä. Oli aika ankea kesä.
    Kuulaita syyspäiviä!

    ReplyDelete
  14. Tosi kauniita :) Hienoa, että jaksoivat avautua loppuviimein. Toivotaan lauhaa loppusyksyä, ettei pakkanen turmele noita heti.

    ReplyDelete
  15. Voi syksyn söpöliinejä <3

    ReplyDelete
  16. Oi ihanuus, miten suloinen ! Taidan istuttaa toisen murattisyklaamini keväällä ulos maahan. Ihan tuon sinun syklaamisi rohkaisemana : ) Nyt vaan pitää etsiä sille sopiva paikka, hmm... syksyn lehtikarike taitaa olla tärkeä niiden talvehtimiselle.
    Ja voi miten upeita syysmyrkkyliljoja. Meillä ne eivät ole menstyneet, tai niille on sattunut jotain kesällä ; )

    ReplyDelete
  17. Suloiset, hentoiset syklaamit, ja on nuo liljatkin suloisia vaikka niillä onkin myrkyllinen nimi. Myrkkylilja ei kyllä sovi noin viattoman ja kauniin näköisille kukille.

    ReplyDelete
  18. Oi, ihana cyklaami, En ole tiennytkään että pihalla voi kasvaa.
    Kaunis Taivas kuvattuna sinulla.
    Kaikkea hyvää!!!! ♥ ♥

    ReplyDelete
  19. Voi ihanuutta, syklaamit ja syysmyrkkyliljat on aarteita kun kaikki muu alkaa olla ihan ruskeaa ja kuollutta.

    R&T
    p.s. Kiitos postista <3

    ReplyDelete
  20. Tuire; Niin, ehkä viileä kesä vaikuttikin näin?

    Tiina; Toivotaan! Onneksi nämä kestävät vaikka pienen puraisunkin. Edellisvuosina ne ovat olleet tänä päivämääränä täydessä kukassa.

    Ella; Eikö ole ihania, melkein yhtä söpöjä kuin Unna!

    Sariw; Istuta vain! Itsekin mietin ihan kahden vaiheilla, siirränkö lehtiä päältä pois vai en. Kukkanuput tahtovat jäädä lehtien alle. Mutat talveksi pitää kasata lehtiä päälle. Paikka ei varmaan saisi olla kovin märkä.

    Paula; Myrkkylilja on aika dramaattinen nimi. Koska lilja on myrkyllinen, olen itse sitä mieltä että nimi sopii. Mutta moni on kanssasi samaa mieltä!

    Sylvi; Kiitos samoin teille!

    R&T; Todella, tähän aikaan kukkaan tulevat ovat aarteita. Hyvä että Kusti polki perille!

    ReplyDelete
  21. Kiva,että tähänkin aikaan vuodesta vielä löytyy näitä sitkeitä kukkijasissejä. Täällä,kun pyöriskelee eri blogeissa,sitä oppii kaikenlaista uutta;en minäkään olisi ajatellut,että syklaami talvehtii meilläkinpäin.
    Itse olen vasta viime vuosina alkanut kiinnittää syklaameihin huomiota niiden upeiden kirkkaiden värien vuoski.

    ReplyDelete
  22. Aivan ihania syyskukkia!
    Ja kiitos postista, siemenet tulivat tänään.

    ReplyDelete
  23. Katja; Syklaamit lisäksi tuoksuvat suloisilta! Kaikissa kukkakaupan syklaameissa ei ole tuoksua, jos ne ovat kovasti jalostettuja. Tässä on kyllä se vika, että täytyy mennä kontalleen märkään maahan nuuhkimaan.

    Pioni; Kiva, löysivät perille :-)

    ReplyDelete
  24. Tämähän oli kuin jännitysnäytelmä! Onneksi sillä oli onnellinen loppu :)

    ReplyDelete
  25. Voi, mitä pienenpieniä aarteita ♥ Kaiken kauniin ei todellakaan ole tarvis olla suurta.

    ReplyDelete
  26. Onnellinen loppu, todellakin! Miten voikin pikkiriikkinen kukka tehdä niin onnelliseksi?

    ReplyDelete
  27. Intopii; Just näin, ne pitää vain huomata ♥

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!