Friday, 7 October 2011

DIY

Vaihdoin kaupunkikylppäriin lavuaarin. Minulla oli ylimääräinen lavuaari, sillä dyykkasin saaren roskisten vierestä kelpo Arabian perusmallin, ja pian sen jälkeen löysin Porin varaosapankista niin hienon vanhan Huber-lavuaarin, että sekin oli pakko saada. Mittailujen jälkeen selvisi, että roskiksilta dyykattu Arabia sopii kokonsa puolesta täydellisesti kaupunkikylppäriin. Se vintage-Huber saa kaunistaa saarikylppäriä, sitten jonakin tulevana vuosikymmenenä kun sellaisen saan.
Ennen-kuvia ei ole, sillä tunnuslauseeni on "eteenpäin", eikä suinkaan "mietitäänpäs vähän mitä tässä ollaan tekemässä".

I changed the bathroom washbasin myself, never having done that sort of thing before. Well it didn't involve much plumbing. Well suited job for a girl I'd say.

Tämä kuva Mustin hiekanpeittelystä vessassa taitaa olla ainoa kylppäristä koskaan ottamani kuva. Tuossa Mustin takana on nyt entinen allaskaappi, minusta ruma, ja sen päällä oli minusta ruma lavuaari.

Makunsa kullakin, mutta minä pidän tästä kevyemmästä lookista. Tässä pieni selostus työn kulusta, rohkaisuksi kaikille tytöille – ei se ollut lainkaan vaikeaa! Homma ei edellyttänyt hanan irrottamista, silloin en olisi voinutkaan ryhtyä operaatioon.
Allaskaapin tilalle tarvittiin toisenlainen kannatinsysteemi lavuaarille. Elsan lempituolin valikoimista löytyvät rautaiset hyllynkannattimet sopivat onneksi erinomaisesti. Pari pulttia sopivista kohdista kannattimien läpi lavuaarin alapuolisiin kiinnitysreikiin kiinnitti altaan. Tämä reikien yhteensopivuus piti huolellisesti tarkistaa ja mitata etukäteen. Ensin piti kuitenkin kiinnittää kannattimet seinään, lavuaari tuli niiden päälle vasta lopuksi.
Porasin seiniin reiät kannattimille, yritin käyttää vanhan kaapin reikiä niin pitkälle kuin pystyin, mutta mitat eivät tietenkään ole täysin samat. Laattojen poraamiseen tarvitaan erikoisterä, joka on tehty kaakeliin poraamista varten, ettei laatta halkea.
Altaan alla oli ruma harmaa muovinen viemäriputki, se piti vaihtaa. Kävi niin hyvin, että kun vein eilen vanhan lavuaarin kierrätyskeskukseen, sieltä löytyi juuri sopiva metallinen viemäriputkenpätkä. Tuo putken alin osa on harmaata muovia, se menee lattian läpi enkä ala sitä sentään vaihtamaan... Mutta siihen pitää keksiä joku naamionti, askarteluhomma sekin, sillä putki on osittain seinää vasten eikä sille varmasti ole mitään standardikappaletta.
Kierrätyskeskuksessa muuten selvisi, että lavuaarin dyykkaaminen roskiksista säästi seitsemän euroa, sillä siihen hintaan tällaisia täysin samanlaisia lavuaareja siellä myytiin. Onpa edullisia! Miksi kukaan ostaa lavuaaria kylpyhuoneliikkeestä tai rautakaupasta, kun sen saa täysin uudenveroiseksi itse puhdistamalla?

Hyllynkannattimet piti laittaa väärinpäin eli pitkä sivu seinään, muuten lavuaarin pyöreä etuosa olisi tullut kannattimen päälle eikä olisi istunut siinä tukevasti.

Kaikenlaista pientä hassua tavaraa kertyy joka paikkaan...
Kylppärissä oli alun perin peilikaappi, mutta siitä hankkiuduin eroon ensi töikseni. Tämä pitsireunainen peili löytyi silloin Ikeasta ja pieni puuhylly omista varastoistani.

35 comments :

  1. Tee-se-itse -naisen seikkailuja kylpyhuoneessa! Onnittelut!
    Niin romanttisen kaunista jälkeä sait omin käsin aikaiseksi. Tämä varmasti innostaa muitakin naisia noihin perimiehisiin askareisiin.

    ReplyDelete
  2. Kiitos Irene! Ja juu! Ei tällaisen tarvitse olla perimiehistä ollenkaan. Tarkkuutta tarvitaan, ja näkemystä, jotka ovat käsittääkseni hyvinkin perinaisellisia ominaisuuksia :-)

    ReplyDelete
  3. Wau!
    Hianoo jälkee!!

    En olekaan itse ehtinyt vielä tuonne Porin varaosaheveniin, vaikka tässä lähellä ollaankin :)

    Ja seuraavalla kerralla, kun tulet tännepäin haluaisin kyllä tavata sinut !

    t.Leena ja Pojat

    ReplyDelete
  4. Kiitos samoin Leena, vaikka en kylppäriremontteja suostukaan tekemään muualla kuin omassa kotona ;-)
    Mulla on näköjään syntynyt pieneksi perinteeksi lähteä kesälomareissulle "pohjoiseen" eli länsirannikkoa pitkin Poriin ja Vaasan seudulle.

    ReplyDelete
  5. Moniosaaja Saila, melkein putkimiehen sukua:) Kova likka olet, ei voi muuta sanoa. Hieno juttu.

    ReplyDelete
  6. Työseloste vetää suun hymyyn. Iloitsin tänään sijaistyötoverista, joka selvästi oli hengenheimolainen:
    bongasi käsintehdyt ja sen jälkeen vertailimmekin jo löydöksiämme kaatislavoilta ja kierrätyksistä. Tuli oikein hyvä mieli.
    Seitsemän euroa voi sitten sijoittaa johonkin muuhun;) (vinkki: ostin eilen syksyn ensimmäisen manteliglögin, siinä pelossa että se tuote taas loppuu;)

    ReplyDelete
  7. Roskikset, lavat ja kierrätyskeskukset rules!
    Ai niin, kohta on glögiaika. Vaikka minulle maistuu kyllä punaviini ihan sellaisenaan ;-D

    ReplyDelete
  8. Mun kunnioitus sun taitoja ja uskallusta kohtaan puskee kohta katosta läpi! Mie en ikinä, IKINÄ... puuh!

    ReplyDelete
  9. Elähän ny! Kun tän kirjoituksen tarkoitus oli just näyttää, että tähän pystyy kuka vaan. Tai kuka vaan, jolta kuten multa puuttuu sellainen toiminto, että "harkitse, epäröi ja epäile". Sellaset nappulat kannattaa poistaa itsestä ensin ;-)

    ReplyDelete
  10. Hienoa!!! Melkoisiin touhuihin olet käynyt käsiksi! Minä moista uskalla ajatellakaan...
    Mutta roskikset, kierrätyslavat ym. ne ovat kyllä joskus melkoisia aarreaittoja! nimimerkillä aamulla kierrätyspisteen tönkänyt

    ReplyDelete
  11. Kannattaa vaan uskaltaa, ei muuten tiedä mihin pystyy ;-)
    Kierrätyslavoihin on PAKKO aina kurkistaa ohimennessään!

    ReplyDelete
  12. Toiset tekee mitä osaa, sä teet mitä tahdot! IHAILTAVAA:)
    On muuten tosi makeet noi hyllynkannattimet.

    ReplyDelete
  13. Oot aika haka noissa hommissa!

    ReplyDelete
  14. Voi teitä, kiitos kaikille ihanista kannustuksista ja kehuista!

    ReplyDelete
  15. Hyvältä näyttää! Kyllä sun käsissä tyäkalut pysyy ja valmista syntyy!

    ReplyDelete
  16. Kyl joo... Tai no, aina on kaikenmaailman pikku listanpätkiä ku puuttuu vielä vuosikausienkin jälkeen :-D

    ReplyDelete
  17. Kyllä sä nyt pistit meiät matalaksi ainakin minut. Tätä postausta en sitten ikinä näytä omalle äijälle, meikä joutuis tekee kaikki rempat tästä lähtien. :)

    ReplyDelete
  18. Hö. No ei ollut tarkoitus mataloittaa, vaan ROHKAISTA! Mutta tietysti paras on, jos voi ohjailla äijää kahvikuppi kädessä :-D

    ReplyDelete
  19. Kierrätyslavat penkaisen kyl itekin, hienoja löytöjä onkin parin viime kuukauden aikana, kun lähin lava on alaovelta noin 10 m :-))))

    ReplyDelete
  20. Saila, taisin tokasta väärin päin. Naisethan pitäisi ylentää, jos remppahommia tekevät. Minunkin pitäisi vain ottaa itteäni niskasta ja tehdä myös miesten hommia. Kuka nämä hommat on alkujaan jakanut, onhan parhaat kokitikin miehiä, paitsi suurtaloudessa naiset jyrää järjeställmisyydelellään.

    Tää on semmoinen aihe että tästä, saisi aikamoisen komenttitulvan.

    Oma vanhin tyttäreni toimii juuri samalla tavalla kuin sinä Saila, hän tekee kaiken itse, minuakin patistaa.

    Minä olen yleensä se joka olen kahvikuppi kädessä.

    Muuten saan tämän vanhimman tyttären mukaan Joulumarkkinoille, hän itse asuu Hakaniemen Hallin kupeessa. Saippuat olivat syötävän ihania. Mustikka tuoksui Mustikkapiirakalta. :)

    ReplyDelete
  21. Romantisen kaunista.
    Itse tehty on aina arvokkaampaa.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    ReplyDelete
  22. Huomenta ja kiitos kommenteista!

    Zepa; Se onkin hienoa jos on lava ihan vieressä, niin sitä voi pitää silmällä ;-)

    Maiju; Et sinä varmaan ihan niin voimakkaasti tarkoittanutkaan ;-) Kyllä se on niin, että paras, että on itse tyytyväinen. Jos tykkää puuhailla, niin voi tehdä sen, jos taas ohjailla, niin hyvä on jos sen voi tehdä. Mietin kyllä usein, että jos olisin mies niin en kestäisi sitä olan yli kommentoivaa naista vaan lukitsisin sen ulos :-D
    Mutta osaavat miehetkin olan yli kommentomisen taidon! Ja arvostelun muutenkin ;-)
    Kyllä noista miesten ja naisten rooleista saisi piiitkän keskustelun aikaan.

    Sylvi; Kiitos! Itse tehty on hieno asia, ja kun katsoo joitakin ammatti-ihmisten tekemiä asioita niin kuin nuo kylpyhuoneeni viemäröinnit ja lattiakaivon epäpyöreä reikä, niin miettii, että huolellisempaa jälkeä tulee joskus kun tekee itse, vaikka ei periaatteessa osaisi.

    ReplyDelete
  23. Olitpa sinä taitava:) Hyvä me naiset! Meillä on myös kylppärin lattialla vanha 30-40-luvun lavuaari mutta kannattimia vailla - sen vuoksi se on siis vielä lattialla.. Minkä laiset mitat siinä sinun altaassasi oli jos ne samantyyliset hyllynkannattimet kävisi meillekin? Olisi ihana päästä käyttämään sitä!

    ReplyDelete
  24. Kiitos kommenteista!
    Kyllä kai lavuaarin kannatteluun käy mitkä tahansa kiskot tai hyllynkannattimet. Mun lavuaarissani on alla sivuilla 29 cm pitkät tasaiset kohdat kannattimia varten.

    ReplyDelete
  25. Kaupat on ihan yliarvostettuja. Hyviä sattumia kuitenkin nuo löydöt! Ja se viheliäinen peilikaappi... kuka sen on keksinyt ja miksi? Kaikkien kylppärien kauhistus.

    ReplyDelete
  26. Olen ihan samaa mieltä! Peilikaappi lensi ulos ensimmäisenä koko asunnosta, ja varmaan kaaressa :-D Moinen rumistus!

    ReplyDelete
  27. On se helppoa kun osaa ;)
    ja Saila ei näköjään epäile ryhtyä työhön kuin työhön.
    Kaikenlisäksi vielä kivannäköistä, onnistunut!

    ps. Musti on ihana...

    ReplyDelete
  28. Kiitos Vaahtera-Maria! Ja kyllä, Musti on ihana, mutta senhän mustan kissan omistajana tiedätkin... niissä on sitä jotakin, tyylikkyyttä ja kun on ystävällisyys ja hellyys vielä samassa paketissa ♡ Niin kuin ilmeisesti Minnilläkin.
    No juu, en osannut lavuaarihommia ennen, mutta olin toki porannut aiemminkin. Piti vaan vähän keksiä, mutta mikäs sen mukavampaa kuin pieni pähkinä purtavaksi. Ei olisi tullut mieleenkään muuten alkaa vaihtaa lavuaaria, mutta kun sellainen kirjaimellisesti käveli tiellä vastaan :-D

    ReplyDelete
  29. Aarrgghh. Mä olen täynnä "harkitse, epäröi ja epäile" -painikkeita, jos puhutaan kodin remonttihommista. Lampun vaihdan kyllä - vaikka edelleen kipeästä varpaasta voisi päätellä, ettei kannattaisi - mutta kaikki reiän poraamista isommat puuhat ovat aina liian pelottavia. Jep, olen mamis.

    Paitsi puutarhassa. Sinne kyllä huiskin ja roiskin milloin mitäkin, ja aina jälkikäteen harmittaa. Olisi pitänyt harkita, epäröidä ja epäillä.

    ReplyDelete
  30. Niin, siis harkintakyky ei suinkaan ole huono ominaisuus! Varpaatkin siitä kiittävät :-D

    ReplyDelete
  31. Wautsi, meidän mutsi on ihan mykistynyt sun taituruudesta!

    ReplyDelete
  32. Hello! Täällä taas :) Sä oot kyllä melkoisen rohkea tee se itse -nainen. Itse en ehkä tohtis ihan heti alkaa räpläämään lavuaaria irti ja toista tilalle...

    Tuolla alempana on kohtuu herkullisen kuuloinen lista, pitäiskö perustaa jokin vertaistukiryhmä kaikille puutarha-addikteille, jotka eivät voi sanoa itselleen ei?

    Toivottavasti Mustin yskän syy selviää pian <3 Ihania tassukuvia, muuten :) Pusuja poijjiille!

    ReplyDelete
  33. Sulo; Voi ei - toivottavasti se pystyy kohta taas puhumaan teille ;-)

    Tiina; Tervetuloa takaisin tänne sateen ja mysrkyjen keskelle! En minäkään olis tohtinut, mutta kun oli uusi (löydetty) lavuaari ja sen vaihtamisen ajatus alkoi houkuttaa niin ettei voinut enää jättää vanhaa lavuaaria paikoilleen :-D Mutta se oli olennaista, että hana on seinässä eikä lavuaarissa - muuten olis tullut vedenpaisumus ja katastrofi.
    Tuolla alkoi jo kertyä ihan hyvän kokoista ryhmää puutarhamyymäläaddikteille, tervetuloa mukaan...

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!