Siroa ja söpöä

Blogini otsikkokuvassakin esiintyvä, ihanaakin ihanampi jaloängelmä 'Hewitt's Double' on kuivasta kesästä huolimatta venynyt lähes kaksimetriseksi ja aloittaa nyt kukinnan.

Samoin tekee samettihortensia, tämä näyttää olevan tämän vuoden ainoa kukinto. Hienoa, että on tämä yksi!

Talvella kylvetystä perenna-lotto-sekoituksesta on ensimmäinen kukassa. Joukossa näyttää olevan muutama punakukkainen siankärsämö, joitakin idänunikkoja ja nupulla on myös jokin kukka, josta en yhtään tiedä, mitä se on. Jännittävää! Siankärsämön seurana on alkukesällä kylvämiäni vaaleanpunaisia unikoita, siemenet sain ystäviltä Nurmeksesta.

Helmipihlaja on kaunislehtinen, siro pensas, ja sen marjat kuin kimput helmiä.

Vironperältä saaduista arovuokoista yksi herkesi kukkimaan! Mainio yllätys. Kiitos, Irene!

Ystäviä kävi kylässä, tein kurpitsa-bataattikeittoa, johon tuli muun muassa korianteria. Laitoin liiat korianterit maljakkoon (pihamaasta kaivettuun Paulig-lasipulloon, kuka tietää, mitä siinä on ollut?).
Korianteri on kaunis ja kestävä leikkokukka, miksi ihmeessä tätä ei käytetä kukkakimpuissa. Jos olisin floristi, erikoistuisin korianterikimppuihin kaikenmaailman gerberoiden sijaan.

Korianterin kukat ovat liikuttavia söpöliinejä. Heteissä on aavistus vaaleanpunaista.

Yhtä söpöliini on pantteri katajassa.
Iloista uutta viikkoa!


Arovuokko – Anemone sylvestris
Helmipihlaja – Sorbus koehneana
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Korianteri – Coriandrum sativum
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Siankärsämö – Achillea millefolium, punakukkaisia kutsutaan punakärsämöiksi

Viehkot violetit

Viimeinkin puutarhassani on tähkäverbenaa! Oikein kaksikin kappaletta. Yhden ostin Vakka-Taimesta kesäkuussa, toisen Päivölästä, ja se olikin suuri taimi, jota piti kastella joka toinen päivä, muuten se alkoi lurpottaa lehtiään. Kastelu kannatti, kukkanuput kehittyivät ja nyt kukkia aukeaa varmaan tuhansia.  Torstain sateen jälkeen tämä ei ole vielä lurpahtanut, mutta kohta täytyy kastelurumba aloittaa uudestaan, jos sateita ei taas kuulu.
Tähkäverbena on monivuotinen. Ihastuin kukkaan syksyllä 2007, siitä pitäen olen tätä etsinyt. Viime vuonna tilasin siemeniä vaaleanpunakukkaisesta 'Pink Spires' -lajikkeesta, mutta kylvös ei onnistunut, mitään ei kai vieläkään ole itänyt. Se vaaleanpunainen on aivan ylisöpö.
Hassua kyllä, taisin noteerata vaaleanpunakukkaisen tähkäverbenan taimia Paratiisin taimitarhalla pari viikkoa sitten, mutta en sitten älynnyt ostaa. Joskus ei vain ole ollenkaan tilanteen tasalla. Hämäläisenä tajusin asian vasta kotiin tultuani. Ei hitto, nehän olivat vaaleanpunakukkaisia! En sitten lähtenyt ajamaan uudestaan Poriin.

Harmaaminttu on utuisen vaaleanviolettikukkainen ja se on koko ajan perhosten kuorruttama.

Vuokko-esikkopuutarhaan viime syksynä istutettu loistokurjenpolvi piti alkukesällä kaivaa esiin lehtoakileijojen viidakosta, nyt se saa näyttää kyntensä eli pitkän kukinta-aikansa.

Tuoksuherne 'Cupanin' ensimmäiset kukat ovat avautuneet!
Aurinkoisia päiviä kaikille, tänne toivon uutta sadetta parin päivän sisään.


Harmaaminttu – Mentha longifolia
Loistokurjenpolvi – Geranium 'Johnson's Blue'
Tuoksuherne – Lathyrus odoratus
Tähkäverbena – Verbena hastata

Kauniit keltaiset

Muutamia ihania keltaisia kukkia on avautunut piristämään koulunaloitustunnelmia. Vaikka kouluajoista on jo vuosikymmeniä, vie tämä aika silti mielen matalaksi. Plääh, tylsä arki ja aamuherätykset! Hyvästi kesä ja seikkailut!
Ensimmäinen kukkapiristys on päivänsilmä 'Asahi'.

Yellow cheerfulness
As the days inevitably shorten, evenings begin to get dark and there is a strong sense of goodbye-to-the-summer in the air, there are some flowers that never fail to lift the spirits.

Keltakaunokki on mainio perhoskasvi, tällä kertaa sain napattua kuvan keisarinviitan kanssa. Siniset kukat kuuluvat sikurille.

'The Pilgrim' -puistoruusu tekee yhä uusia kukkia, kuten kaikki David Austinin ruusut.

Vaahteran alla varjossa on haastava paikka, mutta ripsialpi ja tuoksukeltavirma ovat kauniin luonnonkukkamaisia, mistä pidän erityisesti, lisäksi niiden keltaiset kukat tuovat aurinkoa varjopaikkaan. Nämä jaksavat kukoistaa, vaikka kesä on ollut erittäin kuiva. Maanpeittona tässä on keltapeippiä, sekin kukkii keltaisena mutta jo alkukesällä.

Viime syksynä hankittu, monta vuotta metsästetty rikkilaukka kukkii nyt puutarhassani ensimmäistä kertaa! Yleisemmin myynnissä oleva keltalaukka ei jostain syystä minua sykähdytä, sen kukat katsovat ylöspäin, tykkään näistä nuokkuvista. Sama pätee muuten liljoihinkin, huomaan.
Rikkilaukan harmaalehtinen alalaji tauricum, jonka myös hankin syksyllä, kuihdutti lehtensä kokonaan. Kesä on ollut niin toivottoman sateeton, mutta elän toivossa, että sipulit olisivat kuitenkin elossa. Rikkilaukka on Välimeren kasvi, jonka pitäisi sietää kuivia kausia. Tauricum-rikkilaukoilla on kukissa usein ruosteenruskeaa sävyä, tai puuterimaista vaaleanpunerrusta, jopa valkoista. Jännä nähdä, minkä värinen kukka on omalla kasvillani, siis jos se on vielä elossa ja kukkii joskus.

Piristävää ja kesäistä viikonloppua, täällä ainakin paistaa aurinko!


Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Keltapeippi – Lamium galeobdolon
Puistoruusu – Rosa Puistoruusu-Ryhmä
Päivänsilmä – Heliopsis helianthoides
Rikkilaukka – Allium flavum
Ripsialpi – Lysimachia ciliata
Sikuri – Cichorium intybus
Tuoksukeltavirma – Patrinia triloba

Haaste bloggaamisesta

Vaalean vihreää -blogista tuli haaste bloggaamisesta. Kuvitukseksi sopii hyvin blogin kautta tutuiksi tulleilta kanssapuutarhureilta saatuja kasveja. Niitä onkin paljon, eivätkä kaikki millään mahtuneet tähän mukaan! Joten suo anteeksi, jos juuri sinun antamasi kasvi on jäänyt uupumaan.
Ensimmäisessä kuvassa on Hernepensaskujanteen Jorita saatua tuoksuruutaa.

Jorin itse siemenestä kasvattama ritarinkannus, joka on ilmeisesti lajiketta 'Cherub'. Tämä on (tai siis oli, kukki jo) aivan ihana! Sain tämän pienen taimen Jorilta jo kesällä 2013, nyt se kukki... Jostain syystä eivät ritarinkannukset minulla oikein menesty, kaitakasvuinen ja yleensä alle metrinen kukkavarsi kaatuilee ja siihen tulee vain muutama kukka. Cherubin varsi oli vain puolimetrinen ja loput kukkanuput lopulta näivettyivät kuivuuteen.

Useita vuosia sitten Min Edenin Ninalta saatu hempeänsininen ritarinkannus kasvaa ehkä paremmassa paikassa, sillä se jaksaa yleensä tehdä pari pystyä kukkavartta, jotka ovat jopa puolitoistametrisiä.

Vasta pihan laittoa aloittaessani sain monta perinneperennaa Raakkilasta. Niistä on ollut iloa jakaessani esimerkiksi helminukkajäkkärää moneen kukkapenkkiin. Tässä se kukkii valkoisena Rohanissa. Harmaakäenkukkaa olen saanut sekä Vironperältä että Talikko ja taikasauva -blogin Intopiiltä.

Olen myös ihastunut kasveihin blogeissa. Intopiin puutarhassa rakastuin meksikonhanhikkiin. Sitten sitä täytyi hankkia omaankin puutarhaan.

Olin nähnyt 'Purpurea Plena Elegans' -tarhaviinikärhön lehtijutussa ja kirjassa, mutta Anun puutarhassa se aiheutti pökerryksen yhdessä aronian violetinmustien marjojen kanssa. Juttu löytyy täältä.
Mutta oma PPE:nä ostettu kärhöni ei olekaan tehnyt ruusumaisen kerrottuja kukkia! Voisiko se johtua siitä, että kukkii vasta ensimmäistä kertaa... kukkien keskellä on pienten terälehtien kimppu, mutta kukka muistuttaa enemmän 'Avant Garde' -viinikärhöä. Sekin minulla on, mutta sen kukkien keskustan terälehtien pitäisi olla vaaleammat. Ilmeisesti PPE voi tehdä myöhemmin kesällä yksinkertaisempia kukkia, mutta nämä ovat kyllä uusien versojen ensimmäisiä kukkia. Tämä on mysteeri. PPE on siis edelleen ostoslistallani, jos tämä olikin väärä kärhö.
Kasvit osaavat silti yllättää. Lehtien, kaarnan ja kukkien ulkonäkö voi muuttua paljonkin kasvin ikääntyessä.

Anun puutarhasta sain myös loistotädykkeen siemeniä, jotka kylvin vasta viime kesänä. Nyt monista taimista ensimmäinen kukkii. Ihana sininen!

Hempeä väriminttu on Cheriltä Autuas olo -blogista.

Yhtä hempeä syysleimu 'Crème de Menthe' oli hankittava, kun Auringon ihanat -blogissa näin tämän kuvan, tai olikohan niin, että näin tämän ihan livenä. Minulla on ollut suuri onni vierailla monien bloggaajien puutarhoissa ja saada heistä oikeita elävän elämän ystäviä!

'Sun Power' -kuunlilja on Suvikummun Marjalta, hänen puutarhaansa pääsin ihailemaan kesäkuun bloggaajatapaamisessa.

Munankuoripelargoni 'Raspberry Ripple' on Pionimetsän Tiinan itse siemenestä kasvattama.

Herkkuna pohjalla on Marian kodin ja puutarhan ihana pioniunikko, jonka siemeniä olen lähetellyt pitkin poikin Suomea, Marian tapaan. Alkuperäiset ovat siis kotoisin eteläiseltä Pohjanmaalta vanhemman rouvashenkilön puutarhasta, jos oikein muistan.


Ai niin!
Olihan tässä haasteessa joitakin kysymyksiäkin...

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen

Jätin logon väliin, kun oli niin paljon kuvia...

2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen

Aloitin 2007 syksyllä, kun perustin nettikaupan. Halusin kaupan tädille kasvot ja asiakkaalle tietoa siitä, millaisessa paikassa puoti toimii.

3. Anna ohjeita aloittaville bloggaajille

Voi apua! Ole oma itsesi. Se pätee kaikkeen.

4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi

Vaalean vihreää.

5. Nimeä 10 bloggaaja palkinnon saajiksi
Olen tässäkin nihilisti enkä noudata sääntöjä. Lähetän haasteen eteenpäin vain Sametti Hortensialle Pikkuiseen puutarhaan. Siinäkin on mahtava ihminen, josta on tullut oikeasti hyvä ja tärkeä ystävä. Jaamme kyltymättömän kasvienkeräilyhimon. Luulen, että kun alamme puhua kasveista ja erikoisemmista lajikkeista, syttyy kummankin silmiin palo ja kumpikin alkaa varmaan lipoa huuliaan. Toiveeni on, että saisin hänet joskus käymään täällä puutarhassani, sillä olen saanut ihailla hänen mahtavaa postimerkin kokoista paratiisiaan kymmeniä kertoja.

Oma samettihortensiani lurpottaa kuivuudessa, sillä emme ole saaneet sateita lupauksista huolimatta. Voi olla, että myös bloggaaja- Sametti Hortensia lurpottaa, sillä hänen ihana mutta lyhyt kesälomansa loppui.

Täällä on tosiaan rutikuivaa. Edellisen kerran satoi (enemmän kuin 0,3 mm) lähes 3 viikkoa sitten, ja kun kuivuutta on ollut toukokuun puolivälistä asti, ei yksittäinen sade auttanut moneksi päiväksi. Onneksi on kuivuutta erinomaisesti sietäviä kasveja kuten tähkälaventeli.

Otin muutaman ruman kuvan ruskettuneesta pihasta todisteeksi. Tuossa lehtikuusen takana on onneksi aina edes hieman kosteaa.

Tällaista täällä on ollut, tänä aamunakin piti olla joitakin kuuroja, mutta täysin sininen taivas oli todellisuudessa. Ainakin se hyvä puoli tässä on, ettei nurmikon leikkuuseen tuhraudu aikaa.
Ensi yönä ja huomenaamulla pitäisi sataa ihan varmasti!


Helminukkajäkkärä – Anaphalis margaritacea
Kuunlilja – Hosta
Loistotädyke – Veronica austriaca ssp. teucrium
Meksikonhanhikki – Potentilla thurberi
Munankuoripelargoni – Pelargonium Zonale-Ryhmä
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Ritarinkannus – Delphinium
Syysleimu – Phlox paniculata
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä
Tuoksuruuta – Ruta graveolens
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia
Väriminttu – Monarda

Pörheitä ja pörriäisiä

Perhosia on todella mukavasti, vaikka on niitä ollut koko ajan, täällä en ole huomannut mitään perhoskannan romahtamista. Nyt niitä on silti erityisen paljon. Neito pysähtyi poseeraamaan 'The Pilgrim' -ruusun kukalle. Ympärillä kukkivat sikurit.

Butterflies and other winged creatures
I have never noticed a drop in butterfly population, but this summer they seem to be extraordinarily abundant. For the first time ever, I have seen the silver-washed fritillary!

Sikureissa pörrää enimmäkseen kukkakärpäsiä, mutta harmaaminttu on loistava perhoskasvi.

Olen nähnyt keisarinviitan pihallani nyt ensimmäistä kertaa ikinä!

Laventelissakin lepattaa koko ajan. Pieniä kultasiipiä, nokkosperhosia ja kaaliperhosia.

Keltakaunokkien ensimmäiset kukat ovat avautuneet. Niissäkin vierailee perhosia jonkin verran, tässä kuvassa on kimalaisia ja kukkakärpäsiä.

Meksikonhanhikki ja amppari.

Päivän pallerolaukkakuva, tällä kertaa kimalaisten kansoittamana.

Päivän Ransupallerokuva: takatassu.

Leppoisaa tiistaita!


Harmaaminttu – Mentha longifolia
Keisarinviitta – Silver-washed fritillary – Argynnis paphia
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Meksikonhanhikki – Potentilla thurberi
Pallerolaukka – Allium sphaerocephalon
Sikuri – Cichorium intybus

Pallukkakukat

Laidunkarstaohdakkeen ensimmäinen kukinto tarjoaa mettä kukkakärpäsille. Kukat avautuvat hassusti epäjärjestyksessä, keskeltä kukkapamppua ne ovat vielä kiinni.

Globes and cones
Many ball-shaped flowers are excellent feeding places for pollinators – in addition to being great for drought-tolerance. We have had a dry summer: the rainfall since 15th May is 52 mm. 

Alppipiikkiputkien kukinnot eivät enää ole näin huikaisevan siniset kuin alkukuusta, mutta kauniita ne ovat ruskistuvinakin. Kaikki tuntuu kuivuvan käsiin, torstain sadepäiväkin kutistui 15 pisaraan. Olen pitänyt sadepäiväkirjaa, kun jo loppukevät oli niin kuiva: 15.5. alkaen meidän koko kesän sademäärämme tällä saarella on 52 mm.
Aamupäivällä tuli ennustettu pikku sadekuuro, olisi saanut tulla enemmänkin. Ei tuo määrä maata kastele, mutta se tuo edes vähän helpotusta lurpottaville lehdille.

Sinipiikkiputki sinertyy alppia myöhemmin ainakin minun pihallani. Tässä se on yhdessä harmaakäenkukan kanssa.

Nyt sinipiikkiputken kukinnot ja varret ovat huikean sinisiä. Pikkuiset siniset pompulakukat sopivat ihanasti moniin kukkiin, etenkin keltaisiin. Päivänsilmä 'Asahi' avaa ensimmäisiä kukkiaan. Lämmin keltainen ja metallinsininen ovat herkullinen pari.

Pallerolaukat ovat söpösiä ja niissäkin pörisee koko ajan.

Alkukesällä kukkinut laukka ei enää mettä tarjoa, mutta siemenpallukkakin on kaunis. Näissä kahdessa edellisessä kuvassa on taustalla väriminttu 'Kardinal'.

Sitten alkaa olla pallo-ohdakkeiden vuoro. Tämä taitaa olla sinipallo-ohdake.

Sinipallo-ohdakkeen lajike 'Taplow Blue' on matalampi ja alkaa kukkia hitusen myöhemmin.

Sinipallo Ransuli osallistuu postaukseen esittelemällä erinomaista palloisuuttaan.

Kuivuuden kyseenalainen hyöty on se, että kasvit kiiruhtavat kukkaan, kun arvelevat kuolevansa huomenna. Voitin Piha ja piennar -blogin arvonnassa keväällä ihania siemeniä, muun muassa maarianohdakkeen. Tämän kasvin takia koko arvontaan osallistuinkin innosta vinkuen! Siemenet itivät muutamassa päivässä, istutin pikku taimia paahdepenkkiin. Vaikka olen kastellut niitä silloin tällöin, ovat ne kasvaneet vain noin 20 cm korkeiksi, ja ovat ryhtyneet nyt kukkimaan lyhyissä varsissaan.

Sadetta tuli lopulta 0,2 mm, nyt lännestä vyöryy taas sinitaivas niskaamme.
Aurinkoista pyhäpäivää!


Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Maarianohdake – Silybum marianum
Pallerolaukka – Allium sphaerocephalon
Päivänsilmä – Heliopsis helianthoides
Sinipallo-ohdake – Echinops bannaticus
Sinipiikkiputki – Eryngium planum
TallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallenna