Reipas seitsenvuotias

Istuskelin huussin edustalla katsomassa uutta oranssia istutusaluettani, joka ei suoranaisesti näytä yhtään miltään. Perennanvarret ovat vain kuivia korsia jos niitäkään, ja rusotuomipihlajan lehdetkin on riivitty. Mutta mielessäni kuvittelin keväisen lumikellojen ja oranssien krookusten iloittelun, tuomipihlajan kuparisina puhkeavat lehdet ja samaan aikaan kukkivat oranssit tulppaanit, myöhemmin kesällä oksien lomaan nousevat tiikerililjan varret sun muut. Huomasin sitten vähän liikettä horisontissa.


New plantings
Well, this is my latest planting area, not yet finished – and above all not looking like anything yet. But as I was sitting there I was seeing all the lovely colour combinations in my mind's eye. In the corner of my eye, there appeared something else... my darling Ransu, real eye candy! Always there to lift his mamma's spirits even when they don't need lifting in particular. And bringing me breakfast too, fresh voles, yummmm!

Sieltä hän saapuu. Eikö olekin komea!

Otsikko on tietenkin harhaanjohtava. Ei seitsenvuotias kissa mikään vanhus ole, reipas seitsenvuotias ei ole lööppiainesta vaan normikamaa. Mutta jostain ne lööpitkin täytyy yrittää repiä...

Reipas seitsenvuotias myyrämetsällä.

Yllätys kuistin pöydällä, ehkä katettu aamiainen minulle?

Loppuun pari puutarhahuomiota. Ruostekukat talvehtivat superhyvin ja odotukseni kukista olivat korkealla. En kylläkään tehnyt mitään kukkien eteen, ehkäpä olisi pitänyt. Lehtiä on runsaasti, mutta kukkavarsia ei vain näy missään. Kuivuusvaurioita on kyllä havaittavissa lehtien kellastumisena ja kärkien ruskistumisena. Olisi ehkä pitänyt kastella? Jos nämä ovat vielä ensi keväänä hengissä, silloin annan lannoitusta ja yritän muistaa kesäisen kastelun.

Japaninvaahtera 'Osakazuki' on viimein kasvanut metriseksi! Syynä siihen on se, että tajusin kerrankin suojata tämän verkolla aikaisin syksyllä, sillä peurat käyvät näykkimässä tätäkin. Yksi verso on lähtenyt kasvamaan suoraan ylöspäin, ehkä lopultakin jonakin päivänä tästä tulee se parimetrinen pikku puu, jonka silmissäni näin, kun tämän istutin... vuonna 2007. Joskus puutarha palkitsee kärsivällisen odottelijan. Se on hyvä pitää mielessä, kun kärsimättömyyskohtaus iskee.


Japaninvaahtera – Acer palmatum
Ruostekukka – Crocosmia
Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii

Lokakuun kukkia

Tarhasyysvuokko 'September Charm' hurmaa lokakuussakin.

Vuokon juurella tulee kukkaan tarhamyrkkylilja 'Waterlily', joka piti välivuoden viime syksynä. Sitäkin suuremmalla ilolla otan vastaan tämänvuotisen kukan!

Kesäisiäkin kukkia on. Kurkkuyrtti.

Hopeatäpläpeippi.

Meksikonhanhikki.

Pihani ainoa kukkiva maksaruoho – siksi, että tämä on kasvanut kanaverkon suojissa. Mutta mikähän tämä olikaan? Muistiinpanoissani lukee vain "Sedum Red". Täytynee kaivella etikettilaatikkoa.

'White Ladies' -syysasterin kukat ovat alkaneet avautua.

Mäkimeiramit kukkivat yhä pörriäisten ja perhosten ravinnoksi.

Jokunen ahdekaunokki myös.

Pari viikkoa sitten kuvasin avautuvan 'Avant Garde' -tarhaviinikärhön kukan. Ei se vieläkään ole kokonaan auki, mutta terälehtiä on ilmestynyt enemmän. Tämä on mahdottoman kaunis. Ostin sen muistaakseni ihan pilkkahinnalla taimiston syysalesta aikoinaan.

Jalokurjenpolvet ovat joskus hyvin ahkeria syyskukkijoita. 'Rozanne' on tällainen pitkäkukintainen risteymä.

Loistokurjenpolvi samaten. Sekä tällä että edellisellä lajikkeella on isot ja näyttävät kukat.

Köynnösruusu 'Flammentanz' on tehnyt vielä kukkasen syksyn kunniaksi, vaikka peurat ovat kalunneet suuren osan versoista. Onneksi ruusut ovat uudistumisesta pitävää sorttia.

Kauniita syyspäiviä kaikille!


Blooming October
It is a delight to discover how many flowers there are!


Ahdekaunokki – Centaurea jacea
Hopeatäpläpeippi – Lamium maculatum
Jalokurjenpolvi – Geranium-risteymät
Kurkkuyrtti – Borago officinalis
Loistokurjenpolvi – Geranium 'Johnson's Blue'
Meksikonhanhikki – Potentilla thurberi
Mäkimeirami – Origanum vulgare
Syysasteri – Aster novi-belgii
Tarhamyrkkylilja – Colchicum Speciosum-Ryhmä
Tarhasyysvuokko – Anemone ✕ hybrida
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä

Syntymäpäivänä

Tänään Ransu täyttää seitsemän vuotta. Pieni manulinpoikanen on ehkä kasvanut isoksi, mutta manulinpoikanen on ainakin minun silmissäni aina manulinpoikanen. Synttärinsä kunniaksi Ransu sai nauttia vierailevan kissamamman suosiosta. Koratian Jenni siskoineen vietti meillä viikonlopun. Vaikka Ransu ei ole sylikissa, löytyi yhteinen sävel helposti: puutarhan tarkkailu ikkunasta käsin.

Ransulle mieleen oli myös se, että sai valita, kenen mamman viereen asettuu nukkumaan. Ja koska yhdellä oli hieman flunssaa, löytyi petiseuraa myös keskellä päivää. Juuri sopivaa syntymäpäivän viettoa Ransun makuun. Tässä hieman unelias sankari, joka jätettiin kuvan ottamisen jälkeen rauhaan jatkamaan kauneusuniaan.

Tässä vielä muistin virkistykseksi kuva Ransusta kaksiviikkoisena, eihän tätä pikku hylkeenpoikasta voinut millään vastustaa ♥
(kuva: Cougar's)

Toivotamme samalla hyvää eläinten päivää kaikille karvaturreille ja karvattomillekin!

Birthday boy
Today is a super-day: Ransu's birthday, his name day, my name day and World Animal Day, all on the same day. We wish everyone a very happy day! 
My little Franz is now 7 years old. Above is the picture of him that made me fall in love completely. Was he not the most adorable seal pup?

Päivä Ransun kanssa

Päivä alkoi taas sillä, että Ransu yritti saada minua hereille kaikin voimin. Se on niin uuvuttavaa, että kun viimein nousen ja Ransu saa aamupalansa, se palaa voipuneena sänkyyn ja vetää kunnon tupsluurit.

My day with Franz.

Ehdin sillä aikaa tehdä hieman töitä. Yritin kuvata ikkunan editse lentäviä vaahteranlehtiä, mutta yksikään ei tainnut osua kuvaan. Ei niitä vielä kovin paljoa lennä, puut ovat vihreinä – jopa vastapäinen iso saarni. Ainoastaan kuivalla paikalla kasvava koivu meni keltaiseksi jo viikkoja sitten.

Sitten lähdimme Ransun kanssa ulkoilemaan. Löysin yhden syysmyrkkyliljan, joka on lähes kukassa. Keltapeippi 'Florentinum' ja Dryopteris dilatata 'Stansfieldi' -saniainen ovat ihanan vihreitä. Vasta tästä kuvasta huomaan, että käenkaalin siirtäminen metsäpuutarhapenkkiini on viimein onnistunut, siellähän sitä on muiden lehtien välissä!

Ransu tarkkaili ympäristöä ent. lipputangon, nyk. humalasalon juurelta häntäänsä viuhtoen.

Menimme kuvaamaan ihania 'White Ladies' -syysastereita Rohaniin.

Ihastukseni oli suuri, kun huomasin tämän 'Winchester Cathedral' -ruusun täydellisen kukan!

Punaperuukkipensaista reunimmaista ja kaikkein huonoimmin muiden kasvien suojassa olevaa on jo vähän maisteltu. Ransu esittelee.

Kiva väriyhdistelmä: harmaakäenkaali 'Gardener's World', peruukkipensas ja ruusu. Ja Ransu.

Punaisessa villissä penkissä kukkii syysasteri 'Royal Ruby', josta oli kuva edellisessäkin kirjoituksessa.

Sitten olikin myyrästyksen aika.
Iloista perjantaita ja viikonloppua!

Harmaakäenkaali – Lychnis coronaria
Keltapeippi – Lamium galeobdolon
Käenkaali – Oxalis acetosella
Punaperuukkipensas – Cotinus coggygria f. purpureus
Syysasteri – Aster novi-belgii
Syysmyrkkylilja – Colchicum autumnale

Plääh

Saavuin pienen tauon jälkeen kotiin. Ensimmäinen, jonka huomasin, oli tämä. Verenpisara on syöty.

It is hard work to feel blissfully happy at homecoming when half of my flowers are eaten!
Well, tomorrow is another day, and I thought to concentrate on asters – they are starting to flower and so far they have been left to bloom in peace. But first I spend the night in deep cursing. In my vocabulary, deer is synonymous to the worst swear words.

Ne ovat tulleet portaille asti syömään riippaorvokkia.

Kas, kannakin kuuluu ruokalistalle.

Plääh ja yyh. Onneksi Musti on tyytyväinen pantteri.

Ja onneksi on syysasterit! Tämä ihanuus on 'Royal Ruby'. Valkokukkaiset 'White Ladyt' aloittavat kukintaa Rohanissa, samoin ystävältä saatu matala purppurainen. Mikä pelastus!

Kanna – Canna
Riippaorvokki – Viola hederacea
Syysasteri – Aster novi-belgii
Verenpisara – Fuchsia

Syyskuun kalenteripoika

Varpaiden venytys...

Selälleen kääntö...

Syyskuun kalenteripoika toivottaa lämpimän lokoisia syyskelejä kaikille ystävilleen!

Uutuuksia

Pidin viime viikonloppuna istutusmaratoonin, kun en aiemmin ollut ehtinyt saada maahan uusia taimia, joita on tullut haalittua viime viikkoina. Koska taimistojen alennusmyynti on jo alkanut ja toisaalta sipulikukat olivat tulleet kauppoihin, riitti istutettavaa. Viimein myös Marketanpuiston sadonkorjuumarkkinoilta hankitut aarteet pääsivät maahan, mikä mihinkin. Onneksi olin valmiiksi miettinyt, mihin mikäkin kasvi tulee! Niitä oli nimittäin kolmisenkymmentä plus sipulit.
Tässä on uusi oranssi istutus huussin näkösuojana, vaikka huussi ei kuvassa näykään. Se on oikealla. Kivenmurikan takana on pieni rusotuomipihlaja. Samaa lajia kasvaa myös kivimuurin edustalla. Puuntaimen juurella on monenlaista kelta- ja oranssikukkaista kasvia. Taimia ei juuri kuvassa näe, mutta toivottavasti jotakin kukkaloistoa olisi jo ensi kesänä edessä. Istutusalue on vasta muutaman neliömetrin kokoinen, mutta laajenee jatkossa kasvihankintojen myötä.

I run a planting marathon last weekend, and got some 30 plants into the ground. Some of the job involved moving other plants, so it is never as straightforward as it may first seem.

Ransu saapuu paikalle.

En ottanut lähikuvia äskeisen penkin kasveista, sillä ne eivät tosiaankaan näytä vielä yhtään miltään. Tässä on sen sijaan ihan hyvännäköinen vaikkakin vielä hyvin pieni mielenkiintoinen tuttavuus: rusomesiangervo 'Hjordis'. Ihanat pronssinkirjavat lehdet! Tämä pääsi mutapuutarhani partaalle, tosin vielä väliaikaiseen paikkaan, sillä varsinainen paikka vaatii vielä kaivuu- ja maansiirtotöitä.
Heti tämän takana on sysikurjenmiekka. Sen hankin Vakka-Taimen pöydältä Marketanpuistosta, mesiangervo on ystävän kanssa tehdystä yhteistilauksesta Särkän Perennataimistolle. Sain sieltä viimein 'Bilbo' -karvasinilatvan hobittipenkkiini, ja löysin vieläpä 'Elf' -patjarikkoa, joka pääsi samaan paikkaan.

Muhevaisella oli jo neljä perennaa kympillä -tarjous, enkä millään voinut kävellä 'Gardener's World' -harmaakäenkukan ohi. Tämä on kerrottu ja vähemmän shokkipinkki, enemmän purppuraan vivahtava kuin tavallinen käenkukka. Enemmän makuuni, siis. Harmi vain, että tämä on steriili: ei ole siementaimia luvassa. Kasvia voisi jakaa, en kiireessä ehtinyt, mutta ehkä vielä ennätän.
Tukussa taasen oli hyvän näköisiä punaperuukkipensaita, noh, olin sellaistakin ajatellut, ja kun myyntierä oli kolme niin otin sitten sen. Istutin nämä Rohanin penkin takaosaan, pitää vielä verkottaa, ettei kukaan syö. Nämä lehdet ja käenkukan kukkaset ovat huippukivan näköiset yhdessä, kuva on vain kalpea aavistus, oli niin huono valo kuvata – liian kirkas paiste. Pensas on yleisintä lajiketta 'Royal Purple'.

Tukussa kävin työni takia, mistä tulikin mieleeni, että olen unohtanut raportoida toisen työni tärkeän asian. Nettikauppaani Elsan lempituoliin on tullut myyntiin ihania puuleimasimia!

Tämä on ehkä lempparini, ihana lumikellomätäs! Valitsin tietenkin ainoastaan ihania malleja, kymmentä erilaista. Ja tajusin vasta kuvauksen loppuvaiheessa, että puuleimasimen kanssa täytyy leimattavan arkin tai kankaan alle laittaa hieman pehmennystä, puu kun ei jousta kuten kumi. Siksi tuossa paperissa on epätäydellinen leima.
Joku koristetyyny on ainakin pakko toteuttaa kangasvärien avulla, puhumattakaan keväthenkisistä joulukorteista!
Leimasimet löytyvät kaupastani täältä. Tervetuloa ostoksille!


Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Karvasinilatva – Polemonium boreale
Patjarikko – Saxifraga Arendsii-Ryhmä
Punaperuukkipensas – Cotinus coggygria f. purpureus
Rusomesiangervo – Filipendula multijuga
Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii
Sysikurjenmiekka – Iris chrysographes