Krookuskevät

Nyt on pakko laittaa kevätkuvia. Kiristyvää pakkasta on taas luvattu. Eihän tätä muuten kestä.

Crocus craze
Must put on some spring photographs here, they have promised a colder weather – again!

Ensimmäiseksi kukkivat 'Cream Beauty' -tarhasahramit. Taustalla kukkivat talventähdet.

Tähtisahramit ovat myös aikaisimmasta päästä.

Ransu esittelee.

Kultasahramikin on aikainen, mutta nämä kasvavat varjoisammassa paikassa, josta lumi ja maa sulavat hieman aurinkopaikkoja myöhemmin. Ruskearaidallinen lajike on ehkä 'Gipsy Girl'.

Sitten nousevat sinisahramit.

Ja monenlaiset kevätsahramit, jotka istutin väriseospussissa.

Vielä lisää kevätsahrameita ystävän pihalla viime keväänä.

Voi kevät, tule pian! Juokseva veteni on eristystoimenpiteistä huolimatta jäässä, sillä olin poissa pahimman pakkasjakson, jolloin täällä saaristossakin meni -20 asteeseen. Jostakin kohdasta letkussa seisova vesi on jäätynyt, eikä ihme. Sisälämpötilakin oli vain 0,9 astetta kotiin tullessani. Se on kaikkien aikojen alhaisin siitä pitäen, kun olen pitänyt pattereita päällä poissa ollessani.
Lämpöistä viikonvaihdetta!


Kevätsahrami – Crocus vernus
Kultasahrami – C. chrysanthus
Sinisahrami – C. biflorus
Talventähti – Eranthis
Tarhasahrami – Crocus ✕ hybridus (risteymä C. biflorus ✕ chrysanthus)
Tähtisahrami – C. tommasinianus

Viikon asiat

Apua, en ole ehättänyt blogiin peräti viikkoon! Tässä viikon tärkeimmät. Löysin uudenlaisen Pricanto -huone-esikon, jossa on tavanomaisia huone-esikkoja pienemmät kukat ja makeat värit. Valitsin tämän viininpunaisen. Toivottavasti saan siitä yhtä monivuotisen ilon kuin ensimmäisestä huone-esikostanikin.

Tein ulko-oveen uuden kranssin vanhasta verkosta, joka oli ihan solmussa jo valmiiksi. Sattumat eivät ole muumioituneita kaloja, vaan tuohisia kohoja ja painoja.

Ransu lähettää terveisiä kaikille ystävilleen!

Week in short
I found a beautifully coloured Primula, made a new wreath out of an old fishing net and Ransu says hello!


Huone-esikko – Primula obconica

Tammikuun kalenteripojan pakkasvinkki

Ransu, tammikuun kalenteripoika, neuvoo. Etsi kaveri ja asetu sen päälle päikkäreille.

Vähän voi tuntua ahtaalta, mutta sopu sijaa antaa.

Muina aikoina kannattaa muuten vain söpöillä. Se kannattaa siis aina.

Voi saada mamman puhaltelemaan masu-untuviin. Sekin lämmittää.

Muistakaa lisäksi pitää varpaanvälit hyvin karvoitettuina!


Calendar boy's survival tips
It is super cold. Find someone to have a nap on.

Silmuja ja versoja

Huoneissa talvehtivat pelargonit ja kumppanit ilahduttavat näin tammikuussa etenkin silloin, kun ne kukkivat! Tähtipelargoni 'Bev Foster' tekee lohenpunaisia kukkaterttuja ympärivuotisesti.

Peurojen syksyllä syömä verenpisara on haaroittunut poikki syötyjen varsien päistä – minun olisi kannattanut leikata varret poikki vielä alempaa, jotta kasvin muoto olisi kasvanut paremmaksi. Nyt ruukussa kasvaa ikään kuin kimppu rungollisia verenpisaroita ynnä muutama epämääräisen pituinen matalampi verso. Muoto on kuitenkin sivuseikka, sillä verenpisara on innostunut tekemään kukkanuppuja!

Sitten ovat keittiöön lasipulloihin ottamani syreenin oksat. Eikö näytä lupaavalta?

Ulkosalla nuppuinen vaaleajouluruusu värjöttelee lasikuvun alla. Pisimmät kukkavarret lakoavat kovalla pakkasella maata vasten ja nousevat aina, kun lämpötilakin nousee. Saa nähdä, onko niissä enää eloa tämän pakkasjakson jälkeen.

Saavuin vähäksi aikaa kaupunkiin ja nostin kiireesti tärkeät ruukut parvekkeelta sisälle. Taustalla pilkistävä Italiasta tuotu mehikasvi virkosi! Ihanaa, sillä sain sen puutarhaystäviltä kesällä ja he olivat vuorostaan saaneet sen italialaiselta puutarhaystävältään.
Etualalla näkyy jotakin hyvin kiinnostavaa. Ostin syksyllä niin ison säkin puistolumikellon sipuleita, että vaikka jaoimme ne ystävän kanssa, oli niissä vieläkin hieman liikaa istutettavaa. Laitoin kymmenittäin lumikelloja myös parvekkeen ruukkuun. Nyt niitä on alkanut nousta mullan pinnalle!
Pikaista lumikellokevättä kaikille muillekin!

Shoots and buds
The spring is just around the corner! The thermometer is at -20 ℃ but indoors there are budding lilacs, fuchsias and even snowdrop shoots!


Puistolumikello – Galanthus nivalis
Syreeni – Syringa
Tähtipelargoni – Pelargonium Zonale-Ryhmä
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
Verenpisara – Fuchsia

Haaveita ja unelmia

Luin vuoden viimeisestä Maatiainen-lehdestä pähkinän kasvatuksesta. Sitähän kasvaa tällä kotisaarellanikin lehtokaupalla. Omalle pihalleni olen siirtänyt taimia vain pensasaidaksi. Kun artikkelissa kumminkin mainittiin Sissinghurstin pähkinätarha eli nuttery (linkki Sissinghurstin omille sivuille ja tarkemmin ottaen nutteryyn täällä), alkoi puutarhamieleni aina otollisessa maaperässä liikkua ajatuksia...
Olen käynyt Sissinghurstissä usean kerran, en edes tiedä, montako. Asuin vuosikausia samalla seudulla. Nämä kuvat on otettu viimeisimmältä visiitiltäni vuonna 2008. Ylimmässä kuvassa on lehmuskuja, jonka päästä alkaa pähkinätarha samalla akselilla.

Nutty dreams
There was an article about nut growing in a magazine. My small but always fertile brain started working. Nuttery! Of course. One must have one's own nuttery on this island, nut grows here naturally and I have transplanted it en masse already for hedging.

Sissinghurstin pähkinätarhaan ei pääse sisälle, mutta tässä on kurkistus pähkinäpensaiden lomasta sivulta päin. Joku hemaiseva adonispatsas kuuluu tietysti jokaisen pähkinätarhan perustajan hankintalistalle, niin minunkin.

Olin muutenkin aikeissa kirjoittaa tästä, kun Ruusunmekko haastoi blogiystävänsä kirjoittamaan toiveesta, unelmasta ja lupauksesta tälle vuodelle. Apua, lupaus voi olla haastava, onneksi se onkin viimeisenä. Aloitetaan toiveesta ja unelmasta.

Toivon, että tänä vuonna pääsen viettämään enemmän aikaa kotona kuin kahtena edellisenä vuonna. Tuntuu, että peruskorjaus ja puutarha eivät ole edistyneet lainkaan pariin vuoteen (ainakaan). Loppukesällä aloittamani saniaistarhakin on vasta alkutekijöissään, joten oikeasti minun pitäisi jatkaa sitä ja muita keskeneräisiä projekteja eikä haaveilla uusista hullutuksista.

Unelmoin silti järjettömästi tästä pähkinätarhasta. Mietin, olisiko se kahdessa rivissä ja säännöllinen, kuten Sissinghurstissä, vai voisiko se olla vain yksi rivi tai ryhmä pähkinäpensaita, joiden alla on ihania lehtokasveja (klikkaa viimeistään tässä vaiheessa yllä jo mainittua linkkiä Sissinghurstin nutteryyn ja huokaa ihastuksesta kasviesittelyjen kohdalla!).

Lupaan... niin, mitä lupaan? Ööööö... lupaan raportoida siitä, miten tämä pähkinätarhaprojekti etenee!  Samoin kuin saniaistarha, hedelmätarha, kasvihuone, kohopenkkikasvimaa, Rohan, talonkunnostus ja kaikki muutkin keskeneräiset projektit...

Tässä on näkymä kohti Sissinghurstin nutterya sen toisessa päässä. Noista hyvinleikatuista marjakuusiaidoistakin haaveilen, mutta kun peurat söivät kaikki kymmenet taimeni. Jäljellä on vain kaksi 20 cm korkeaa rääpälettä. Joten jokin toinen kasvi täytyy miettiä noiden tilalle. Harmi vain. Marjakuusi olisi aika luonnollisen värinenkin verrattuna esim. tuija-aitaan. Pöh. Onneksi on pyökki, kasvakoot tänä vuonna istutetut aitataimet nopeasti!

Unelmoin myös siitä, että peurat ja kauriit häviävät saareltamme!

Haastan Sannan Mustavalkoisten koti -blogista vastaamaan Toive, unelma ja lupaus -haasteeseen. Ihan vain kostoksi siitä, että hän meni utelemaan kommentissaan minun puutarhasuunnitelmiani tälle vuodelle. Hah! Ja kuka tahansa muukin, joka haluaa, ottakoon haasteesta kopin.

Marjakuusi – Taxus
Pyökki – Fagus sylvatica
Pähkinäpensas – Corylus avellana

Manulilakko

Manuleiden etujärjestö tiedottaa. Lumen paksuus on ylittänyt kriittisen rajan. Pysytelkää sisätiloissa, älkää poistuko ulko-ovesta! Eteisessä on toistaiseksi turvallista. Pidämme teidät ajan tasalla.

Tilanne tänään puoliltapäivin.

Tilanne iltapäivällä. Lunta on tällä hetkellä ainakin lähes senttimetri.

Harmi vain, että ulkoilma on täynnä lentäviä paisteja.

Ransu's news
Too much snow – impossible to go out. The entrance hall is out enough. Having walked around it once or twice it is time for a hearty meal and a catnap.

Uusi vuosi, uusi osoite

Onnistuinko puijaamaan jotakuta ajattelemaan, että olen muuttopuuhissa? Tai että blogi muuttaa?

Kyseessä on pienen saaremme suuri kadunnimiprojekti. Nyt kaikilla on täällä osoite, jossa on kadun nimi ja numero. Numerolaatan täytyi olla tietyn kokoinen, mustat numerot valkoisella pohjalla. Koska en suostu kiinnittämään mitään muoviläpyskää taloni seinään, menin ja tilasin oikean emalikyltin. Kyllä nyt kelpaa!

Odotella... pizzalähettiä???

Heh, heh. Pelastuslaitos taitaa olla se tärkein syy. Mutta en yhtään pistäisi pahakseni, jos tänne joku pizzalähetti eksyisi. Samalla muuten vaihtui postitoimipaikka Norrskatasta Nauvoon, Norrskatan pientä postia ei näköjään enää ole. Yhteysalus kuljettaa meille postit enää ainoastaan Nauvon rannasta.

Numbered
Our tiny island got street names and numbers. I feel so very urban now.

Siinä ne tärkeimmät. Ulkokuvia ei ole, kun on niin pirsun tuulista ja pilvistä. Sisällä kukkii tämä ihastuttava huone-esikko. Se on yleensä pitänyt jonkin tauon talven aikana, mutta ei näköjään tänä vuonna. Ihana kukkanen!
Esikon myötä... pikaista kevättä!

Huone-esikko – Primula obconica