Ruusutarhan kukkakausi on alkanut!
Joten ei siitä nyt sen tarkempaa esittelyä. Katsotaan mieluummin, mitä tuolla taustalla kukkii...
'Syke' sykähdytti ensinäkemältä: sen pallomaiset kerrotut kukat ovat ihastuttavan muotoiset. Kasvutapa on hyvä ja ilmeisesti melko matala, noin metrinen. Oli pakko hankkia oma puska, kun olin sen ensi kertaa tavannut.
Muita ruusuja saa vielä odottaa hetken, mutta rohtosormustinkukat ovat aloittaneet, kuten myös loistokurjenmiekka 'Double Standard'.
Tämän pikkuruisen neulatyynyn eli 'Mount Snowdon' -tunturikohokin talven yli selviämisestä olen tavattoman iloinen! Muistaakseni olen tämän kerran aiemminkin hankkinut ja se kuoli kevääseen, kuten myös kaikki laukkaneilikat paitsi yllä mainittu.
Olen yrittänyt varjostaa alppipenkin kasveja polttavalta kevätauringolta, no se auttoi tämän kohdalla kenties sitten. Alppipenkki on nimittäin äärimmäisen paahteinen.
'Mount Snowdon' on nyt puskenut tästä ihanan tiiviistä mättäästä pikkuruisia vaaleanpunaisia kukkia. En tiedä oikein mitään tämän söpömpää. Voiko ollakaan?
Kuumat päivät Ransu lojuu kuistilla varjossa. Pöydälle osuu tuuli paremmin kuin lattialle.
Kuvassa on pergolan heleäorjanruusu. Se on valtava ja kukkiessaan aivan ihana, mutta monimetristen lonkeroiden piikit ovat aivan hirmuiset. Toisaalta se ei tee lainkaan juurivesoja, mikä on erinomainen luonteenpiirre.
Heleäorjanruusu Rosa vosagiaca
Ketoruusuruoho Knautia arvensis
Loistokurjenmiekka Iris Sibirica-Ryhmä
Rusolaukkaneilikka Armeria maritima
Tarhakurtturuusu Rosa Rugosa-Ryhmä
Tunturikohokki Silene acaulis
Vuorineilikka Dianthus gratianopolitanus







Kyllä Ransu osaa ottaa elämän juurikin sillä ainoalla oikealla tavalla. 🥰
ReplyDeleteKissat osaavat :-)
DeleteOlen myös yrittänyt laukkaneilikkaa kasvattaa...olen jo luovuttanut,se ei vaan halua meillä kasvaa.
ReplyDeleteKylmänkukan sielunelämää olen jo vähän oppinut...sepeliin istutettuna kasvaa meillä parhaiten.
-Eeva-
On harmillista, miten hankalia tapauksia laukkaneilikat ovat – paitsi tuo merkillinen Düsseldorfin Ylpeys. Ja ennakkoluulo sen takia onkin, että joku muukin laukkaneilikka saattaisi viihtyä ;-) Toistaiseksi ei, mutta jatkan sinnikkäästi yrittämistä.
DeletePari kylmänkukkaa olen minäkin saanut viihtymään, lukuisia ensin tapettuani.
Söpöt neilikat. Minä yritän kasvattaa tänä vuonna kaikenlaisia neilikoita. Saa nähdä tuleeko niistä mitään.
ReplyDeleteVoi Ransua, ihana karvapallero😍
Toivottavasti tulee! Minulla on aika hyvät kokemukset neilikoiden kasvattamisessa siemenestä.
DeleteKerron kehusi Ransulle :-)
Hienoa, että Syke kukkii sinulle runsaasti. Jostain syystä tänä kesänä minun Sävel ja Sointu ovat alkoittaneet vaatimattomasti. Minun piti leikata niistä paljon kuivia oksia pois. Ehkä ne väsyttivät itsenä viimeisen kolmen vuoden hurjan yltiöpäisellä kukinnallaan tai sitten eivät tykänneen viime talven olosuhteista. Onneksi ne kuitenkin ovat hengissä ja varmaan piristyvät vielä tuleviksi vuosiksi?
ReplyDeleteViime talvi taisi olla vaikea ruusuille, minulla ainakin on ollut tavallista enemmän leikattavaa kuolleissa versoissa. Eiköhän ne taas ensi vuotta ole täydessä vedossa.
DeleteTunturikohokki on kyllä supersöpö, kuin pieni mätäs sammalta, joka vielä kukkii! Ja Ransukin on kyllä supersöpö, rapsuja hänelle!
ReplyDeleteSe on juuri tuollainen – kuin ihana sammalmätäs, vaikkakaan ei niin pehmeä.
DeleteKiitos, välitän rapsutukset heti :-)
Ihana Ransu - kiipeää "ilmastoituun" paikkaan nauttimaan kesästä...
ReplyDeleteAlimmassa kuvassa hurmaava katon kulma - paanua...
Mikä rakennus siinä komeilee?
Ransu ei ole mikään aurinkorannalla makoilija ;-)
DeleteRakennus on entinen sauna + liiteri, niin laho, että aloin sitä purkaa. Kun sain kattopellit pois, alta paljastui ihana pärekatto. Niinpä rakennus jäi niille sijoilleen, purin vain seinät niin, että rakenteet jäivät esille. Siinä on vähän japanilaista henkeä nyt. Pitäisi saada se vain vielä sisältä siistittyä nätiksi oleskelu- ja säilytystilaksi, toistaiseksi se on hyvin sekainen kaiken kasan suojakatos.
Tunturikohokki on tosi hieno. Saatan kuvitella, miten ihana jokin isompi alue olisi peittyessään tunturikohokkiin ja sen uumenista nouseviin pikkuisiin kukkiin. Ransun muhkean pehmoinen olemus ei kaipaa kukkia. Hän on ihana omana itsenään.
ReplyDeleteEn tiedä, kuinka tunturikohokki leviää – luultavasti hyvin maltillisesti. Istutin sen viime vuonna ja on se lähtenyt hieman laajenemaan sivusuunnassa, kuten me kaikki :-D Toivon kovin paljon, että se viihtyy ja jää pysyväksi kasviksi puutarhaani.
DeleteKiitos kehuista, kerron ne Ransulle :-)
Ihanat kesän kukkakuvat ja söpö Ransku myös.
ReplyDeleteKesä niin parasta aikaa.
Mukavia sunnuntai puuhasteluja sinne!
Kiitos, mukavaa viikkoa ja alkavaa heinäkuuta sinulle!
DeleteHej Saila!
ReplyDeleteIhanat kukat ja komea ruusupensas. Minulla on samantapainen ruusu, en valitettavasti tiedä nimeä, mutta ahkera kukkimaan.
Terveisin Marika
Ahkerasti kukkivat ruusut ovat ihania :-)
DeleteRuusujen tuoksu on ihana. Lapsena tehtiin usein "hajuvesiä" niiden terälehdistä.
ReplyDeleteRansun elämän nautinnollisia hetkiä taas meneillään. Tuo leppeä tuuli ja lämpö ovat varmasti sillekin elämys, josta voi taas talvella haaveilla.
Kaikista komeuksista huolimatta tuo neulatyynykuva on jotenkin herttaisin.
Olisipa mahtavaa, jos kerran tehty pihatyö kestäisi koko kesän, tai vaikka seuraavankin... ärsyttää, kun joutuu tekemään saman työn moneen kertaan kesän aikana. Moni jää kyllä tekemättäkin 🫣
Leppoisia kesäpäiviä sinne!
Olen aikuisenakin tehnyt ruusuvettä kasvovedeksi yms.
DeleteRansu-rassukan helleraja menee jo 20 asteessa, joten tällaiset lämpimät päivät ovat sille tuskaa, mutta onneksi on viileämpää luvassa :-D Sen korkean iän ja sydänsairauden takia olen aina helteellä huolissani.
Pihatyötkin ovat sellaisia, että saa tehdä uudestaan ja uudestaan.
Kiitos, leppoisaa kesän jatkoa sinnekin! Eilen ajoin Kuusaan ohi ;-)
Kuusaa on sellainen paikka, että siitä ajaa helposti ohi 😅
Delete:-DDD
DeleteTuo tunturikohokki on todella ihana ja nuo neilikat! Eilen pihalla tuoksu tuli tuulen mukana ja mietin, että mistä tuoksu tulee...no pulskaneilikoista tietenkin, niitä rakastan! Ruusu, joka ei tee juuriversoa on aarre, tuo Syke on myös todella kaunis! Ihana on Ransunkin pehmeä kohokki!
ReplyDeleteOlen niiiin iloinen tunturikohokin selviämisestä talven yli, että en osaa sanoakaan.
DeleteRansun kohokki :-)
Täällä sama kummajainen rantalaukkaneilikan kanssa. Kolmesta vuosia sitten ostamastani vain yksi on jäljellä. Jälkeenpäin olen ostanut sille kumppaneita, mutta nekin on talvi vienyt. Tämä yksi sitkeä tyyppi vain sinnittelee.
ReplyDeleteSyke on hyvin kaunis. Täällä kasvaa samojen jalostajien vähän vaaleampi Ilo-ruusu. Se taitaa nyt olla viisivuotias ja alkaa hiljalleen kukkia runsaammin. Viimeisen kuvan Gottage garden -tunnelma on hurmaava.
-Mummopuutarhuri
On ihmeellistä, että saman kasvin eri yksilöt tai lajikkeet eroavat toisistaan niin paljon!
DeleteOnpa ihana kyllä tuo "neulatyyny". Tekisi mieli koskea sitä, näyttää aivan samettisen pehmeältä. Tuo on kyllä varmasti aina jännittävää odottaa, mitkä kukat keväällä ja kesällä jatkavat kasvuaan. Meillä ei ole vielä mitään kukkaistutuksia, mutta haaveissa on jotain ns pomminkestäviä, jotka varmuudella tupsahtaisivat joka vuosi uudelleen ja uudelleen esiin.
ReplyDeleteTunturikohokki on aina jämäkkä eivätkä lehdetkään tunnu pehmeiltä, tosin ne ovat niin minipienet, että vaikea niitä on edes tunnustella :-D
DeleteKaikkein varmimpia kasveja ovat vanhat perinneperennat, niiden kanssa onnistuu aina.
Son kiva, ku joku kasvi yllättää positiivisesti, niinku nua söpöt seleviytyjät. Ransulla on varmasti helteellä tukalaa, mutta onneksi o löytyny hyvä makoolupaikka. On orjanruusulla kokua.
ReplyDeleteRansu on melkoinen karvaturri ja kun on ikää ja sairauksia, ei helle ole sille ollenkaan hyväksi. Onneksi kai pian viilenee :-)
Delete