Friday, 26 June 2026

Pihan itäpäässä

 Ruusutarhan kukkakausi on alkanut!

Ensinnäkin ihana ketoruusuruoho on alkanut kukkia. Tämä tyyppi ei tosin edes kasva ruusutarhan mullassa, vaan on kylväytynyt kiveykselle. Kiveys on aivan ruokottoman näköinen enkä ole ehtinyt nyhtää siitä kortetta ja muuta kasvia kuin ohimennen. 
Joten ei siitä nyt sen tarkempaa esittelyä. Katsotaan mieluummin, mitä tuolla taustalla kukkii...

Ihana tarhakurtturuusu 'Syke' on viimein kasvanut pienen puskan kokoiseksi ja kukkii nyt komeasti orjanruusun pergolan edustalla. Orjanruusun yksinkertaisia, hailean vaaleanpunaisia kukkia voi nähdä kuvan yläosassa.
'Syke' sykähdytti ensinäkemältä: sen pallomaiset kerrotut kukat ovat ihastuttavan muotoiset. Kasvutapa on hyvä ja ilmeisesti melko matala, noin metrinen. Oli pakko hankkia oma puska, kun olin sen ensi kertaa tavannut.

Muita ruusuja saa vielä odottaa hetken, mutta rohtosormustinkukat ovat aloittaneet, kuten myös loistokurjenmiekka 'Double Standard'.

Siirrytään läheiseen alppipenkkiin hempeilemään. Siellä kukkii vuorineilikka taustanaan ainoa laukkaneilikka, joka suostuu talvehtimaan. En tajua, miksi joka ikinen muu niistä kuolee talveen, mutta tämä yksi ei. Rusolaukkaneilikka 'Düsseldorfer Stolz' on asunut luonani jo reilusti yli kymmenen vuotta.

Tämän pikkuruisen neulatyynyn eli 'Mount Snowdon' -tunturikohokin talven yli selviämisestä olen tavattoman iloinen! Muistaakseni olen tämän kerran aiemminkin hankkinut ja se kuoli kevääseen, kuten myös kaikki laukkaneilikat paitsi yllä mainittu. 
Olen yrittänyt varjostaa alppipenkin kasveja polttavalta kevätauringolta, no se auttoi tämän kohdalla kenties sitten. Alppipenkki on nimittäin äärimmäisen paahteinen.
'Mount Snowdon' on nyt puskenut tästä ihanan tiiviistä mättäästä pikkuruisia vaaleanpunaisia kukkia. En tiedä oikein mitään tämän söpömpää. Voiko ollakaan?

No Ransu tietysti. Muotokin on vähän sama, tuollainen muhkea kohouma.
Kuumat päivät Ransu lojuu kuistilla varjossa. Pöydälle osuu tuuli paremmin kuin lattialle.

Ruusuisen hempeitä päiviä sinullekin! 
Kuvassa on pergolan heleäorjanruusu. Se on valtava ja kukkiessaan aivan ihana, mutta monimetristen lonkeroiden piikit ovat aivan hirmuiset. Toisaalta se ei tee lainkaan juurivesoja, mikä on erinomainen luonteenpiirre.


Heleäorjanruusu Rosa vosagiaca
Ketoruusuruoho Knautia arvensis
Loistokurjenmiekka Iris Sibirica-Ryhmä
Rusolaukkaneilikka Armeria maritima
Tarhakurtturuusu Rosa Rugosa-Ryhmä
Tunturikohokki Silene acaulis
Vuorineilikka Dianthus gratianopolitanus

30 comments :

  1. Kyllä Ransu osaa ottaa elämän juurikin sillä ainoalla oikealla tavalla. 🥰

    ReplyDelete
  2. Olen myös yrittänyt laukkaneilikkaa kasvattaa...olen jo luovuttanut,se ei vaan halua meillä kasvaa.
    Kylmänkukan sielunelämää olen jo vähän oppinut...sepeliin istutettuna kasvaa meillä parhaiten.
    -Eeva-

    ReplyDelete
    Replies
    1. On harmillista, miten hankalia tapauksia laukkaneilikat ovat – paitsi tuo merkillinen Düsseldorfin Ylpeys. Ja ennakkoluulo sen takia onkin, että joku muukin laukkaneilikka saattaisi viihtyä ;-) Toistaiseksi ei, mutta jatkan sinnikkäästi yrittämistä.
      Pari kylmänkukkaa olen minäkin saanut viihtymään, lukuisia ensin tapettuani.

      Delete
  3. Söpöt neilikat. Minä yritän kasvattaa tänä vuonna kaikenlaisia neilikoita. Saa nähdä tuleeko niistä mitään.
    Voi Ransua, ihana karvapallero😍

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti tulee! Minulla on aika hyvät kokemukset neilikoiden kasvattamisessa siemenestä.
      Kerron kehusi Ransulle :-)

      Delete
  4. Hienoa, että Syke kukkii sinulle runsaasti. Jostain syystä tänä kesänä minun Sävel ja Sointu ovat alkoittaneet vaatimattomasti. Minun piti leikata niistä paljon kuivia oksia pois. Ehkä ne väsyttivät itsenä viimeisen kolmen vuoden hurjan yltiöpäisellä kukinnallaan tai sitten eivät tykänneen viime talven olosuhteista. Onneksi ne kuitenkin ovat hengissä ja varmaan piristyvät vielä tuleviksi vuosiksi?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Viime talvi taisi olla vaikea ruusuille, minulla ainakin on ollut tavallista enemmän leikattavaa kuolleissa versoissa. Eiköhän ne taas ensi vuotta ole täydessä vedossa.

      Delete
  5. Tunturikohokki on kyllä supersöpö, kuin pieni mätäs sammalta, joka vielä kukkii! Ja Ransukin on kyllä supersöpö, rapsuja hänelle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on juuri tuollainen – kuin ihana sammalmätäs, vaikkakaan ei niin pehmeä.
      Kiitos, välitän rapsutukset heti :-)

      Delete
  6. Ihana Ransu - kiipeää "ilmastoituun" paikkaan nauttimaan kesästä...
    Alimmassa kuvassa hurmaava katon kulma - paanua...
    Mikä rakennus siinä komeilee?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransu ei ole mikään aurinkorannalla makoilija ;-)
      Rakennus on entinen sauna + liiteri, niin laho, että aloin sitä purkaa. Kun sain kattopellit pois, alta paljastui ihana pärekatto. Niinpä rakennus jäi niille sijoilleen, purin vain seinät niin, että rakenteet jäivät esille. Siinä on vähän japanilaista henkeä nyt. Pitäisi saada se vain vielä sisältä siistittyä nätiksi oleskelu- ja säilytystilaksi, toistaiseksi se on hyvin sekainen kaiken kasan suojakatos.

      Delete
  7. Tunturikohokki on tosi hieno. Saatan kuvitella, miten ihana jokin isompi alue olisi peittyessään tunturikohokkiin ja sen uumenista nouseviin pikkuisiin kukkiin. Ransun muhkean pehmoinen olemus ei kaipaa kukkia. Hän on ihana omana itsenään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. En tiedä, kuinka tunturikohokki leviää – luultavasti hyvin maltillisesti. Istutin sen viime vuonna ja on se lähtenyt hieman laajenemaan sivusuunnassa, kuten me kaikki :-D Toivon kovin paljon, että se viihtyy ja jää pysyväksi kasviksi puutarhaani.
      Kiitos kehuista, kerron ne Ransulle :-)

      Delete
  8. Ihanat kesän kukkakuvat ja söpö Ransku myös.
    Kesä niin parasta aikaa.
    Mukavia sunnuntai puuhasteluja sinne!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, mukavaa viikkoa ja alkavaa heinäkuuta sinulle!

      Delete
  9. Hej Saila!
    Ihanat kukat ja komea ruusupensas. Minulla on samantapainen ruusu, en valitettavasti tiedä nimeä, mutta ahkera kukkimaan.
    Terveisin Marika

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ahkerasti kukkivat ruusut ovat ihania :-)

      Delete
  10. Ruusujen tuoksu on ihana. Lapsena tehtiin usein "hajuvesiä" niiden terälehdistä.
    Ransun elämän nautinnollisia hetkiä taas meneillään. Tuo leppeä tuuli ja lämpö ovat varmasti sillekin elämys, josta voi taas talvella haaveilla.
    Kaikista komeuksista huolimatta tuo neulatyynykuva on jotenkin herttaisin.
    Olisipa mahtavaa, jos kerran tehty pihatyö kestäisi koko kesän, tai vaikka seuraavankin... ärsyttää, kun joutuu tekemään saman työn moneen kertaan kesän aikana. Moni jää kyllä tekemättäkin 🫣
    Leppoisia kesäpäiviä sinne!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen aikuisenakin tehnyt ruusuvettä kasvovedeksi yms.
      Ransu-rassukan helleraja menee jo 20 asteessa, joten tällaiset lämpimät päivät ovat sille tuskaa, mutta onneksi on viileämpää luvassa :-D Sen korkean iän ja sydänsairauden takia olen aina helteellä huolissani.
      Pihatyötkin ovat sellaisia, että saa tehdä uudestaan ja uudestaan.
      Kiitos, leppoisaa kesän jatkoa sinnekin! Eilen ajoin Kuusaan ohi ;-)

      Delete
    2. Kuusaa on sellainen paikka, että siitä ajaa helposti ohi 😅

      Delete
  11. Tuo tunturikohokki on todella ihana ja nuo neilikat! Eilen pihalla tuoksu tuli tuulen mukana ja mietin, että mistä tuoksu tulee...no pulskaneilikoista tietenkin, niitä rakastan! Ruusu, joka ei tee juuriversoa on aarre, tuo Syke on myös todella kaunis! Ihana on Ransunkin pehmeä kohokki!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen niiiin iloinen tunturikohokin selviämisestä talven yli, että en osaa sanoakaan.
      Ransun kohokki :-)

      Delete
  12. Täällä sama kummajainen rantalaukkaneilikan kanssa. Kolmesta vuosia sitten ostamastani vain yksi on jäljellä. Jälkeenpäin olen ostanut sille kumppaneita, mutta nekin on talvi vienyt. Tämä yksi sitkeä tyyppi vain sinnittelee.
    Syke on hyvin kaunis. Täällä kasvaa samojen jalostajien vähän vaaleampi Ilo-ruusu. Se taitaa nyt olla viisivuotias ja alkaa hiljalleen kukkia runsaammin. Viimeisen kuvan Gottage garden -tunnelma on hurmaava.
    -Mummopuutarhuri

    ReplyDelete
    Replies
    1. On ihmeellistä, että saman kasvin eri yksilöt tai lajikkeet eroavat toisistaan niin paljon!

      Delete
  13. Onpa ihana kyllä tuo "neulatyyny". Tekisi mieli koskea sitä, näyttää aivan samettisen pehmeältä. Tuo on kyllä varmasti aina jännittävää odottaa, mitkä kukat keväällä ja kesällä jatkavat kasvuaan. Meillä ei ole vielä mitään kukkaistutuksia, mutta haaveissa on jotain ns pomminkestäviä, jotka varmuudella tupsahtaisivat joka vuosi uudelleen ja uudelleen esiin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tunturikohokki on aina jämäkkä eivätkä lehdetkään tunnu pehmeiltä, tosin ne ovat niin minipienet, että vaikea niitä on edes tunnustella :-D
      Kaikkein varmimpia kasveja ovat vanhat perinneperennat, niiden kanssa onnistuu aina.

      Delete
  14. Son kiva, ku joku kasvi yllättää positiivisesti, niinku nua söpöt seleviytyjät. Ransulla on varmasti helteellä tukalaa, mutta onneksi o löytyny hyvä makoolupaikka. On orjanruusulla kokua.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransu on melkoinen karvaturri ja kun on ikää ja sairauksia, ei helle ole sille ollenkaan hyväksi. Onneksi kai pian viilenee :-)

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!