Sunday, 22 February 2026

Talvea paossa

 Meni hermo siihen, että kaikki on syväjäässä.

Pakenin kaupunkiin, jossa on lattialämmitetty kylpyhuone, lämmintä vettä tulee hanasta ja viemärikin vetää. On täällä muutakin mukavaa. Olen tällä viikolla käynyt pari kertaa uimassa – uimahalli on mukava paikka unohtaa sen seikka, että on talvi.

Leffaankin olen ehtinyt kahdesti. Humisevan harjun uusi versio on... mielenkiintoinen ja visuaalisesti väsyttävän ylidramaattinen.
Hamnet kertoo puolestaan tarinaa Shakespearen samannimisen pojan ympärillä, ja leffa on ymmärtääkseni ainakin osittain pätevä historiallisesti, vaikka tarinaa onkin reippaasti kuviteltu ja dramatisoitu. Maggie O'Farrellin samanniminen kirja on minulla ollut jo muutaman vuoden, enkä silti ole vielä saanut sitä luettua. Kuvittelin, että ehdin lukaista sen ennen elokuvan näkemistä, mutta lukupinossa on ollut vähän liikaa tavaraa.

Olin jo jonkin aikaa haaveillut löytäväni pitkän aamutakin, jossa olisi kaunis, mielellään William Morris -tyylinen kuosi. Lauantaina välähti. Teen sen itse! 
Leikkasin vanhan, ärsyttävän lyhyen ja liian liukkaan ja ohuen, silkkisen aamutakin kappaleiksi ja otin siitä kaavat. Pidensin helmoja reilusti.

Kangas ei ole Morrisia, vaan joskus 90-luvulla ostamani ihana kangas, josta ompelin silloin pussilakanan, tosin vain päällipuolen. Kangas oli niin kallista, etten raaskinut ostaa montaa metriä. Kun ottaa huomioon, että kangas on ollut pussilakanakäytössä noin 30 vuotta ja on edelleen priimakunnossa, se on laadukas. Ranskalainen Mulhousen tekstiilimuseon leima on kankaan sivuissa. Kuosin nimi on Nirvana, mikä sopii grunge-tytölle.

Aamutakin tekemiseen kului eilen suunnilleen koko päivä. Vanhassa aamutakissa oli etureunassa kaksinkertainen kaistale kangasta kauluksen tapaan. Tein sen tähän takkiin leveämpänä ja sametista, sillä kuviollista kangasta ei ollut riittävästi, lisäksi pieni ylellisyys on aina paikallaan.
Harmi vain, että koko eilisen aherrettuani unohdin tänä aamuna vetää uuden aamutakin päälleni ja liihotella siinä aamukahvia hörppien. Täytyy yrittää muistaa huomenaamulla.

Ransulle on ihan sama, missä ollaan, kunhan häntä ei jätetä kovin pitkäksi aikaa yksin. Tässä hän otti valmiiksi lämmitetyn sijan sängystä aamupäivällä, kun olin viimein noussut ylös.

Olemme myös kuunnelleet musiikkia, tosin Ransun kuulo tuntuu huonontuneen. 

Ehkä se on hyvä vain, voi kuunnella rokkia lujemmalla.


40 comments :

  1. Ihanaa, että sinulla on talven pakopaikka mihin käpertyä Ransun kanssa ja nauttia olostaan. Nyt tuntuu siltä, että tekisi itsekin lähteä jonnekin tätä talvea piiloon. Jos ei ole vesiputki jäässä niin viemäri ainakin jollakin.
    On ollut yllättävän kylmä alkuvuosi ja tänään satoi lunta lisää mutta aurinko esiintyi onneksi.
    Maaliskuu onneksi siintää silmissä ja olen aina ajatellut ollaan jo voiton puolella kun se kuu koittaa.
    Ihana aamutakki, huomenna muista taapertaa aamulla pitkää se päällä ja hörpätä kahvit rauhassa. Itse olen varsinainen aamu-kylpytakki tyyppi.
    Ihana Ransku hän oikeen nauttii olostaan, kiva kun sinulla on seuraa.
    Mukavia hetkiä teille sinne ja kiva olit uimahallisakin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi on tällainen "kesämökki", tai "talvimökki", jossa on mukavuuksia ja elämän helppoutta. Ystäviäkin tulee tavattua ja kulttuurista ja urheilusta nautittua. Kunpa tämä talvi jo hellittäisi otteensa!
      Kiitos ja mukavia hetkiä sinullekin!

      Delete
  2. Tässä jo mietin, että missä ihmeessä olet, kun ei ole kuulunut pitkään aikaan yhtään mitään! Onneksi kaikki on hyvin ja olet lämpimässä Ransun kanssa ja pääset nauttimaan arjen ihanista asioista! Uimahalli on tosi ihana paikka - tykkään kovasti myös. Tuo aamutakkisi on superkaunis - ompelutaitoakin sinulla on kaiken muun lisäksi.
    Instassa olen jotenkin 'harhautunut' sellaisille sfääreille, joissa kuvissa on massoittain Etelä-Englannin maisemia kaikkine miljoonine jouluruusuineen ja lumikelloineen - kuvat helpottavat hieman kevään tuskaa. Onneksi pakkanen hieman lauhtui! Rapsutuksia Ransulle! (Luunin Leenan Missiä yhdessä kuvassa instan puolella Ransuksi, häntä heillä molemmilla on niin ihana huiska).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä ollaan. Mustin kuolema aiheutti suruajan, sitten on ollut liikaa töitä ja muitakin elämän haasteita. Etenkin se, että talvi on niin perhanan – noh, talvinen – ettei mitään tee mieli kuvata eikä puutarhassa muutenkaan mitään uutisoitavaa ole. Olen harkinnut lähettämiesi ihanan sormustinkukan siementen kylvämistä, mutta kevään viettäminen taimia ees taas saareen ja kaupunkiin roudaten ei houkuttele :-D
      Voi, lumikellot ovat täydessä kukassa Yorkshiressäkin, ja tänään näin kuvia kukkivista lumikelloista Orkneyn saarilla. Voih. Ja meillä vaan on ikitalvi.
      Voi, Missy on aivan ihana, mutta se on Ransuun verrattuna siro kuin keijukainen! Tulisi hassu kuva, jos ne saisi vierekkäin. Ransun tassutkin ovat varmaan nelinkertaiset Missyn siroihin käpäliin verrattuna.

      Delete
  3. Hyvin osaat nauttia kaupunkielostakin. Aamutakki on niin ylellisen ja lämpimän näköinen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nautin kaupunkielosta täysin siemauksi, tällaiset elämän ylellisyydet kuten juokseva vesi ja lämmin pesupaikka ovat tosi isoja juttuja! Ja siihen kaikki kivat menot päälle.

      Delete
  4. Olen myös "nauttinut" tästä pakkasten aiheuttamasta pitkästä syväjäätymisestä;-) Tuntuu että tänä talvena pakkaskausi onkin ollut pitempi kuin aikoihin, vai olenko minä tulossa vanhaksi. Meni minne vaan niin aina palelee... Onneksi es joskus on lämmintä ja nyt vähän leutoni kelit. Vaikka ei sitä oikeastaan huomaa kun taas kiristyy pakkanen. Vaan näillä mennään...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ääh, toivottavasti kaikki sulaa... ikuisuuden kestäneen jääkauden jälkeen siihen kyllä varmaan menee aikaa.

      Delete
  5. Kaunis aamutakki. Olet kyllä niin taitava käsistäsi!!!
    Ransulle puszit ja rapsutukset. Onneksi olette nyt turvassa kaupungissa 🖤

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Ransu kiittää huomiosta. Onneksi Ransu ei tylsisty kaupungissa, kuten Musti teki. Eilen Ransu halusi jopa ulos valjastelemaan, tosin ei suostunut astumaan alaovesta sitten ulos kumminkaan, kun siellä oli lunta :-D

      Delete
  6. Kunhan on lämmin ja on hyviä nukkumapaikkoja niin kelpaa olla. Vinkki Ransu sinulle; kun ei kuule niin voi tehdä sellaisia asioita mitkä ei olisi sallittuja, sillä ei kuule enää kieltoja - Pepsi

    ReplyDelete
  7. Onpa hieno aamutakki ja hyvä keksintö ommella itse!

    Meinaan jättää Humisevan harjun katsomatta. Pelkkä traileri on niin überseksuaalinen, etten jaksaisi sellaista koko leffan mittaisena.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Ihmeen kauan ompelemisen tajuamiseen meni, sillä olen haaveillut jo useita vuosia tuollaisesta pitkästä, kuviollisesta aamutakista.
      Oikeastaan HH ei ollut niin überseksuaalinen... ehkä siksi, että odotin, että se olisi. Se oli über-överi-visuaalinen, todella dramaattinen lavastus ja puvustus, eikä sellaista tahtonut jaksaa katsoa paria tuntia putkeen. Harmitti myös hyvän tarinan muuntelu.

      Delete
  8. Olipa kiva kuulla teistäkin pitkästä aikaa! Kohta on maaliskuu ja alkaa helpottaa😄

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti! Kolmen päivän plussakauden jälkeen vain näyttäisi pakkanen palaavan, ääh. Se on niin nähty jo! Ei mutta, juuri nyt onkin ensi viikolle luvassa nollaa miinuksen sijaan! Ennuste on ihan justiin muuttunut.

      Delete
  9. Hyvä, että sinulla on vaihtoehtoinen paikka oleskella, silloin kun olosuhteet sitä vaativat. Aivan ihana aamutakki, tuollaisia kuoseja ei taida ihan helpolla löytää mistään myymälöistä.
    Ransu on niin suloinen pehmopakkaus!

    ReplyDelete
    Replies
    1. On tosi ihanaa, että on tällainen talvipesä, jonne voi vetäytyä. Ja onhan se vaihtelunkin vuoksi kivaa olla kävelymatkan päässä kaupoista ja uimahallista, esimerkiksi. Ystäviäkin tulee tavattua.
      Kauniskuosisia aamutakkeja siinä värimaailmassa, jota halusin, ei tosiaan löytynyt, vaikka olen pari vuotta etsinyt.
      Kerroin Ransulle mielipiteesi ja hän pörisee nyt tyytyväisenä (itseensä).

      Delete
  10. Hei Saila!
    Ymmärrän jos menit evakkoon, ei kuulosta kivalta olla kylmässä. Hyvä kun sinulla on vaihtoehto. Kaunis aamutakki ja oikein hieno kangas.
    Ransu näyttää viihtyvän oikein hyvin.
    Terveisin Marika

    ReplyDelete
    Replies
    1. Talon saa kyllä lämpimäksi, mutta elämän hankaluuteen menee hermo, kun vesi täytyy nostaa kaivosta, jonka pinnasta on ensin hakattava jää, ja viemärikin jäätyi umpeen. Ärh. Palaan kotiin, kun mittari on plussalla, mikä näyttää tapahtuvan jo tällä viikolla!

      Delete
  11. Aamutakistasi tuli kaunis ja samettikaulus varmaan tuntuu kivalta yllä. Lämpimät mukavuudet on kyllä tosi yes pakkasen keskellä. Minulla on vanhassa talvella hyvinkin koleassa talossani kylpyhuone, joka hätätapauksessa lattialämmityksen kera toimii pakopaikkana, jonne olen vienyt mm. nojatuolin:D.
    Merja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Samettikaulus on ihana, onneksi kangaslaatikossani oli riittävä pala. Voi sentään. Olen kyllä tosi kade kylppäristäsi! Minun pesupaikkani on pikkuruinen, eristämätön saunakoppi, joten talvisin pesut ovat äärimmäisen pikaisia. Eikä sinne tee mieli nojatuoliakaan viedä :-D

      Delete
  12. Toivottavasti muistat huomisaamulla laittaa upean aamutakin päällesi heti sängystä noustuasi:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. No hitsi, tänään oli vähän kiireempi aamu, eilen kyllä muistin! Täytyy taas huomenna tsempata ;-)

      Delete
  13. Ihana aamutakki. Olet kyllä kätevä. Ja mahtavaa laatua tuo kangas.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kangas on aivan ihmeellistä laatua. Edelleen silkinhimmeä kiilto eikä mitään kulumaa, vaikka lakanana se on saanut kulutusta, kissankynsiä ja toistuvia kuumia pesuja nyt jo vuosikymmenien ajan. Se on kyllä nyt varmasti vähän pehmeämpää kuin uutena, mutta sehän on aamutakissa vain mukavaa, ettei ole liian jäykkää kangasta.

      Delete
  14. Tyylikäs lopputulos ja varmasti mieleinen, kun on itse tehty. Minulla on jossain aamutakki, mutta en koskaan muista edes käyttää sitä.
    Onko Ransu nyt enemmän sinun lähelläsi, kun ei ole Mustia?
    Minäkin meinasin mennä lomalla mökille, mutta en viitsinyt, kun olisi niin pitänyt taas lämmittää, eikä ulkohuussikaan houkutellut.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, ai sinäkin olet aamutakkiunohtelija ;-)
      Ransu on aina ollut todella huomiohakuinen, mutta ehkä se on hakeutunut seuraani nyt aiempaakin enemmän. Tosin se on koko ikänsä ollut mieluiten korkeintaan kahden metrin päässä minusta :-D
      Ulkohuussi ei tosiaan houkuttele! Minulla sentään on sisähuussi, eikä sen viemäri ole jäätynyt umpeen, sillä se on kuivikekäymälä, ei vesivessa. Vanhat konstit ovat kyllä varmoja ja toimivia joka olosuhteissa.

      Delete
  15. Onpa hieno aamutakki, ihan kuningatartyyliä! Niin se vaan on, että ne tekee, jotka osaa!
    -Mummopuutarhuri

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, olisit nähnyt kiroilun ja ratkomisen määrän joissakin kohdissa. Yllättävän hyvin se kyllä meni, kun ottaa huomioon, että en ole vuosikausiin ommellut yhtäkään vaatetta, vain joitakin lakanoita ja verhoja yms., tai housujen lyhennyksiä.

      Delete
  16. Kiva kuulla sinusta. Mietin jo sinun lähteneen Orkneylle lumikelloja katselemaan. Tällainen jääkausi alkaa jo tympimään, eikä mitenkään jaksa päivä toisensa jälkeen hehkuttaa lumisen luonnon kauneutta. Tai ottaa samoja hankikuvia. Huomisesta alkaen on luvassa vettä ja räntää ja jäistä sadetta, joka toivon mukaan on lähtölaukaus keväälle.
    Pakosi mukavuuksien pariin on ymmärrettävää. Aika kuluu nopeammin, kun voi helliä itseään kulttuurilla ja ystävien tapaamisella.
    Aamutakista tuli kaunis. Olet taitava käsistäsi, mutta senhän me jo tiesimme.
    Ehdin lukea Hamnetin ennen leffan katsomista. Usein jostain kirjasta tehty leffa on pettymys, mutta tässä tapauksessa elokuva tuki kirjaa. Teki kirjan elävämmäksi omissa ajatuksissa. Pidin kirjasta todella paljon ja pidin myös leffasta. Humisevaa harjua en aio mennä katsomaan. Näkemäni trailerit eivät oikein puhuttele. Päätin säilyttää kirjan tunnelman.
    Ehkä kuuntelet Ransun mielestä rockia liian hiljaisella. Ainakin auringonläikässä nukkuminen näyttää nautinnolliselta. Pue kaunis aamutakki yllesi ja kellahda sellaiseen itsekin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olisinpa Orkneyllä! Ransu vain kainaloon ja sinne – Ransukin nauttisi, kun ei olisi lunta vaan ruohoa tassujen alla.
      Huomenna alkavalle lämpimälle kaudelle on isot odotukset. Jospa viimein jää alkaisi sulaa!
      Minunkin täytyy tarttua Hamnetiin mitä pikimmin, tosin siihen saattaa mennä aikaa, tässä on nyt niin monta kirjaa kesken, ja ne kaikki ovat aika hidaslukuisia.
      Keskustelin ystävän kanssa Humiseva harju -leffasta. Siinä kyllä toteutuu kirjan tietty painajaismaisuus ja päähenkilöiden epämiellyttävyys, tunnelmakin. Se vain on visuaalisesti ihan ihmeellinen ja tarinaa on muutettu. No, se on pikemminkin tulkinta Humisevasta harjusta.
      Aamutakki on nyt päällä, täytyypä etsiä aurinkoläikkä ;-)

      Delete
    2. Hyvää kannattaa odottaa eli kivaa, että on joku mielenkiintoinen kirja pöydällä odottamassa sopivaa aloitushetkeä. Minulla on yleensä samanlainen ongelma, kun jonossa on odottamassa pinkka luettavaa. Onnellinen olotila sinänsä.
      Toivottavasti löydät sen auringonläikän. Siellä köllöttäessä voit unelmoida olevasi Orkneylla. Ilman muuta Ransun kanssa.

      Delete
    3. Kirjapino on kyllä onnellinen asia. Ozzy Osbournen elämäkertakin odottelee, siihenkin haluaisin tarttua välittömästi.

      Delete
  17. Oooh - kylpytakki sopisi hoviin ja siltähän sisustus muutoinkin näyttää, Ransukin arvokkaalta hovikatilta, joka päättää itse asentonsa ja paikkansa. Tasapaino maapallolla taitaa säilyä, kun minä pakenin kaupungista kauemmaksi - niin sinä tulit tasapainottamaan maailman makaamista talvioloissa - ystävät, kulttuuri ja lattialämmitys - ne ovat tärkeitä ja niistäkin kannattaa pitää huolta ja kiinni!!
    Kevätkuukausi jo kolkuttelee - eikös vain....

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hienoa, että pidämme maapalloa tasapainossa :-D
      Huomenna siirrymme kevääseen, ja lauha sää on hivellyt jo pari päivää.

      Delete
  18. "Maanpaossa" näyttää syntyvän ihan taideteoksia, kun tuota aamutakkiasi katsoo. Onneksi kangas on selvästi laadukasta, jos kerta pussilakanakäytössäkin se on kestänyt 30 vuotta. Eihän tuota muuten raskisi edes käyttää. Ennen osattiin tehdä kestäviä kankaita. Meilläkin on joitain 80-90-luvulla tehtyjä pussilakanoita käytössä ja kestävät varmasti vielä pitkään. Pientä reiän alkua alkaa jo saumojen lähellä olla mutta ne eivät lähde repeämään melkein itsestään toisin kuin uudemmissa kankaissa. Ja sitten kun saumat vihdoin rispaantuvat rikki, niin keskiosasta saa riittävästi kangasta tehdä tyynyliinoja. Uudet, mukamas laadukkaatkin (ja kalliit) liinavaatteet tuntuvat ohenevan parissa vuodessa niin ohuiksi, että niistä näkyy melkein läpi ja sitten repeävät. Tuleepahan Karolle tiheään tahtiin petitarpeita myllättäväksi...
    Toivottavasti saariston jääkausi muuttuu pian lumikellokevääksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vaikeista olosuhteista on syntynyt taidetta ennenkin :-D Melkoisen äheltämisen tuloksena tuo takki kyllä syntyi, luulen, että taitavana ompelijana olisit tehnyt sen suit sait. Kangas on aivan ihmeellisen laadukasta, siinä on jopa silkinhimmeä kiilto edelleen. Sama huomio kyllä noista vanhoista pussilakanoista. Lapsuudenkotini pussilakanoilla mentiin pari vuosikymmentä tai enemmänkin, nykyisiin tulee reikiä nopeasti, kissataloudessa sitäkin nopeammin.

      Delete
    2. Älähän nyt, tuskinpa olen sen taitavampi ompelijana kuin sinäkään. Joka luomusta on ensiksi kursittu nuppineuloilla ja harsimalla kasaan, sitten saksittu sivusta jos toisestakin ylimääräisiä ja taas nuppineulotettu kerta toisensa jälkeen. Käsityöprojektieni sivutuotteena tulee kasapäin pieniä kangassuikaleita, joita voisi käyttää vaikka tyynyn täytteenä höyhenten sijaan.
      Lapsuudenkodin pussilakanoista tuli mieleen joskus kuusivuotiaana lahjaksi saamani Barbie-pussilakanasetti. Taisin joutua käyttämään sitä vielä yläasteikäisenäkin. Oli harmittavan laadukasta kangasta! Samoin lapsilla on vielä "työn alla" yksi isännän lapsuudesta peräisin oleva pussilakanasetti. Neljästä muusta on vielä viimeiset jämät tyynyliinoina ja yhdestä pussilakanasta osa taisi mennä sukulaislapsen vauvasänkyyn lakanaksi. Meillä kierrätetään tekstiilijätteet hyvin tehokkaasti.

      Delete
    3. Heh, teillä syntyy tosiaan hyvin vähän tekstiilijätettä :-D
      Tuo onkin fiksua ensin laittaa nuppineuloja ja harsia. Minä alan kärsimättömänä ihmisenä heti surauttelemaan ompelukoneella, meni syteen tai saveen. Ratkominen onkin sitten hitaampaa ja kirosanoja riittää.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!