Terveisiä sumujen saarelta

 Ajattelin tehdä taas yhden talvi-kesä-kuvaparin, mutta päätinkin ulkoiluttaa kameraa. Jos puutarhasta vaikka löytyisi jotain kiinnostavaa. 

Ensin kuva, jonka otin puhelimella eilen. Tänään on sama sää, sumua ja lauhaa. Lämmintä on; viimeisen vuorokauden alin lämpötila on +2. Vain suojaisimmat lahdet, kuten tämä saaremme keskellä, ovat jäässä, enkä tuolle jäälle astuisi.

Sitten puutarhaan. Vaaleajouluruusuissa on nuppuja, mikä ei ole ihmeellistä: niin niissä on aina tähän aikaan, jos vain on lauhaa. Ensimmäiset kukkavarret nousivat joulukuussa, mutta jänis söi ne. Voisinkin tämän jutun kirjoitettuani mennä askartelemaan jouluruusuille suojaverkkoja.

Tarhajouluruusujen nuppuja saa vielä odottaa, samoin lumikellonversoja.

Kun hanki on vajunut, huomaan kasveja, jotka olisi pitänyt suojata pakkaselta. Tyräkki Miner's Merlot eli 'Km-mm024' (Euphorbia × martini) on varmaan aika talvenarka, kun saman sukutaulun tyräkit lähes järjestään kuolevat talveen. No voi. 

Juuri nyt en voi tehdä mitään, mutta ennen seuraavaa pakkasjaksoa, jos lunta ei tule, nämä täytyy suojata. Tosin ei täällä lunta kovin paljoa ollut silloinkaan, kun edellinen himopakkasjakso alkoi. Suojaaminen saattaa olla jo myöhäistä, tuhot ovat jo tapahtuneet.

Jättiläinen ja kääpiöt: keskellä on jaloauringonkukka eli 'Lemon Queen', sen molemmin puolin pikkuiset Miner's Merlot -tyräkit.

Vanhan talon eteläpuolen kukkapenkki paljastui lumesta. Krookukset ovat heti valmiita kevääseen, kuten minäkin.

Isoin lumeton läntti on talon itäpäädyssä, josta tuuli aina puhaltaa lumipeitteen hyvin ohueksi. Mustin kopin edessä olisi krookuksia ja talventähtiä, mutta niistä ei näy vielä mitään.

Lumikola, jota tarvitsin kolme päivää sitten auton saamiseksi aurausvallin yli pihaan, lepää tuotapikaa nurmikolla.

Heisi 'Dawn' (Viburnum × bodnantense) näyttää ihan virkeältä, suurin osa nupuista näyttää olevan kunnossa, onneksi! Vain ne, jotka olivat lähes avautumassa marras–joulukuussa, paleltuivat, mutta niitä on vain siellä täällä.

Onneksi seuraava pakkasjakso näyttää huomattavasti maltillisemmalta, ainakin meille on tällä hetkellä luvassa korkeintaan –7 astetta pariksi yöksi, päiviksi –5.

Alppipenkistä löytyvät jo kevätkurjenmiekan nuput! Tämä on ihana purppuranvärinen kaukasialainen muoto, jonka kaikki kukkavarret jyrsijät söivät viime keväänä. Huolestuneena löysin penkistä pikkuisia kaivamisen jälkiä syksyllä. Olen erittäin iloinen, että ainakaan tämän harvinaisen aarteen sipuleita ei ole syöty.

Heti, kun olen saanut tämän jutun kirjoitettua ja teemukin tyhjennettyä, painun ulos virittämään tiheäsilmäisiä verkkoja kasvien suojaksi. Siinäpä sopivaa sumupäivän puuhaa. Toivottavasti maanpinta on sulanut, jotta saan pistettyä tikkuja maahan pitämään verkkoja paikoillaan.

Jaloauringonkukka Helianthus 'Lemon Queen'

Kevätkurjenmiekka Iris reticulata

Tarhajouluruusu Helleborus × hybridus

Vaaleajouluruusu Helleborus niger