Seuraava nyt ja kesällä -kuvapari.
Takaisin keltakaunokkiin. Sen kuivunut kukkaperä on talvella upea, käpymäinen tai ananasmainen. Kuura koristaa sen aina kauniisti. Varret pysyvät hyvin pystyssä talven ja siemenistä on ruokaa pikkulinnuille. Kasvi on siis kaikin puolin kymppi.
Kukan kauniin muotoinen, kookas kukkaperä on näkyvillä jo tässä vaiheessa.
Keltakaunokkien keskellä elelee lilja 'Black Beauty'. Tämä upea lilja ei saanut viime kesänä yhtään palstatilaa! Korjataan asia nyt.
'Black Beauty' luetaan käsittääkseni idänliljoihin, jotka ovat risteymälajikkeita. Tämän risteymän vanhemmat ovat heikinlilja ja orkidealilja.
Keltakaunokkien keskellä elelee lilja 'Black Beauty'. Tämä upea lilja ei saanut viime kesänä yhtään palstatilaa! Korjataan asia nyt.
'Black Beauty' on tietenkin yksi Mustin nimikkokasveista nimensä vuoksi. Se kukkii samaan aikaan keltakaunokin kanssa ja minusta ne sopivat hyvin yhteen – pinkki ja keltainen korostavat toisiaan.
Keltakaunokin pätkityt kukkavarret lojuvat maassa, niitä voi nähdä kuvan yläreunassa. Kukassa on keltamerkintäinen puistolumikello 'Blonde Inge', vasemmalla on vihreäkukkainen tarhajouluruusu. Sillä taisi olla viime keväänä edelleen vasta yksi kukkavarsi. Kumpikin on istutettu pari vuotta sitten ja olin erityisen iloinen lumikellon nopeasta runsastumisesta: viime keväänä siinä oli näköjään jo kuusi kukkavartta!
Tämä viimeinen kuva on viime maaliskuun lopulta. Hei, siihen on vain pari kuukautta!
Näissä plusasteissa, lintujen liverrellessä keväisesti, on kevään tuloon helppo uskoa.
Heikinlilja Lilium henryi
Idänlilja Lilium Orient-Ryhmä
Keltakaunokki Centaurea macrocephala
Orkidealilja Lilium speciosum
Puistolumikello Galanthus nivalis
Tarhajouluruusu Helleborus × hybridus





Black Beauty on todella kaunis. Kävelylenkillä bongasin (tod näk) varjoliljan kuivuneen varren. Pakko oli napata siemenkota ’ei kenenkään maalta’. - terkuin pienen pihan Tuija
ReplyDelete