Näkymiä riippumatosta

 Sehän löytyy muotopuutarhan kulmalta.

Mennään muotopuutarhaan talon toiselta nurkalta käsin, josta useimmin tulee kuljettua. Lähes kaikki pelargonit ovat viimein ulkoilemassa. Kauan siinä kestikin, kun toukokuu oli viileä ja sitten kasvien ulos tuominen jotenkin unohtui.

Kävellään muotopuutarhaan sisälle. Ihanaakin ihanampi tarhakurjenpolvi 'Rosemoor' on tullut kukkaan. 

Onneksi muotopuutarhan pahin akileija-tummakurjenpolviviidakko tuli raivattua pari viikkoa sitten, muuten kurjenpolvea ei varmaan edes näkyisi. Se kyllä edelleen hyötyisi vähän tilavammasta kasvupaikasta. Puksipuuaitojen leikkuu ei juuri nyt onnistu, sillä runsaus on jokaisessa muotopuutarhan penkissä sama, mutta katsotaan sitten, kun paras kukinta alkaa laantua – vaikka sitten, kun akileijojen kukkavarret voi leikata. 

Ensi vuoden kalenteriin kirjoitan jo nyt huhtikuun kohdalle: leikkaa puksipuuaidat! 

Lähinnä riippumattoa olevassa penkissä on ukonhattu Aconitum ferox komeampi kuin konsanaan. Onneksi se on pysytellyt elossa kaikki kuivatkin kesät, mutta nyt se kukoistaa. Kukinta-aika tulee olemaan pitkä, sillä nuppuja on valtavasti yhä haaroittuvissa kukkavarsissa. 

Kumppanikasvina ukonhatulla on hopeapiippo, jonka valkoiset röyhyt kukkivat aina samaan aikaan. Tarhaidänunikko 'Patty's Plum' pitää edelleen kolmea nuppuaan kiinni, joten elän yhä jännityksessä, onko se oikeaa lajia!

Tässä on näkymää riippumatolta muotopuutarhan suuntaan. Tarhakurjenmiekka "Kulosaari" on upeammassa kukassa kuin koskaan.

Kerta kaikkiaan! Lisäksi sen tuoksu on ihanan raikas, hedelmäinen. 

Timjamipolku alkaa kukkia eri värisiä timjameita. Onneksi osa lajeista kukkii vähän myöhemmin, jotta kukkailoa riittää pidemmäksi aikaa. 

Riivin pari vuotta sitten kangasajuruohoa, joka leviää hurjimmin, ja istutin sitä muualle, sillä halusin polun kiviä esiin – mutta kiveys on taas kokonaan peittynyt. Toisaalta ei se haittaa. Ja timjamit ovat tänä vuonna niitä harvoja maanpeitekasveja, jotka eivät pyri kasvamaan ylöspäin valloittamaan uusia sfäärejä, vaan pysyvät nätisti maanpinnassa.

Kolmannessa penkissä on tarhakurjenmiekka 'White City' edelleen korkeassa kukassa, eivätkä puuskat ole onneksi puolitoistametrisiä kukkavarsia katkoneet. Mirrinminttu 'Six Hills Giant' osallistuu viileään sävytykseen.

Kurjenmiekan keskelle nousee tähtilaukka, tänä vuonna tavallista korkeampana tämäkin.

Ransu esittelee muotopuutarhaa (tuolla taustalla). 

Muotopuutarhassa eivät ritarinkannukset oikein tahdo kasvaa, mutta ruskopenkin lajitoverit voivat komeasti ja tuovat kohtapuoliin ruskopenkin rusotukseen ripauksen sinistä. Jännittävästi yksi varsista on huomattavasti muita tummempi: saa nähdä, minkä sävyisiä kukkia siihen tulee. Olen kasvattanut nämä Romppalan Lindan lähettämistä siemenistä ja istutin koko taiminipun tähän yhteen paikkaan. Väriero on ollut ehkä jo alusta asti, tai sitten se on myöhemmin tullut siementaimi.

Nyt eksyttiin jo muotopuutarhasta, mutta katsotaan vielä ruskopenkin vierestä loistokurjenmiekka 'Hohe Warte', jonka kukat ovat tänä vuonna silmieni korkeudella! Leikkasin takana kasvavan rusotuomipihlajan oksia, kun pelkäsin, että ne katkovat kukkavarret puuskaisissa tuulissa ja siksikin, että kukat pystyisi paremmin näkemään – ne kun olivat kasvaneet tuomipihlajan oksien sekaan. Lajike on saksalainen ja "hohe" tarkoittaa käsittääkseni korkeaa; erittäin osuvaa!

Hassua kyllä, kurjenmiekan vieressä elävä kiinanpioni 'Eskimo Pie' on ihan normaaleissa mitoissaan, vaikka moni muu pioni on tänä vuonna myös tavallista korkeampi. Eskimo näyttää hujoppimiekan vieressä aivan kääpiöltä!

Hopeapiippo Luzula nivea

Kangasajuruoho Thymus serpyllum

Loistokurjenmiekka Iris Sibirica-Ryhmä

Kiinanpioni Paeonia lactiflora

Mirrinminttu Nepeta × faassenii

Ritarinkannus Delphinium

Tarhaidänunikko Papaver Orientale-Ryhmä

Tarhakurjenmiekka Iris Germanica-Ryhmä

Tarhakurjenpolvi Geranium × magnificum

Tähtilaukka Allium cristophii