Kaikenlaista tulee popsittua.
Karhunvatukat sointuivat raakoina täydellisesti punaiseen 'Red Velvet' -liljaan. Nyt lilja on lopettanut kukinnan ja 'Loch Ness' -karhuvatukat kypsyvät yksi toisensa jälkeen. Niistä ei ole kypsänä kuvaa, sillä käyn napsimassa ne suoraan suuhun, kun mustuvat ja pehmenevät.
Ystävän monta vuotta sitten tuomasta mansikantaimesta tulee satoa. Taimi on myös tehnyt itselleen kaverin samaan betonirenkaaseen. Näistäkin saa muutaman kypsän marjan suuhun päivittäin.
Tämä taisi olla jokin kuukausimansikka. En ole oikein perehtynyt mansikkalaatuihin.
Näkymä kasvimaalle; kuvasta ei tosin mansikoita tai karhunvattuja erota. Ruusu-heinätarhassa, ovesta alavasemmalle, on kauniit kukkapilvet valkoisia kukkia, kun rikkaporkkanat ja valkokukkaiset kurkkuyrtit kukkivat. Niiden takana on kasvimaan tilliä limenvihreässä kukassa, erittäin kaunis kukka sekin.
Oikeassa reunassa on Rohan.
Rohanissa kasvaa tällainen herkullinen punainen. Austin-ruusu William Shakespeare 2000 nousi henkiin, luulin jo kuolleeksi. Nyt se kukkii villien palsternakkojen limenvihreiden kukkien seassa.
Tämä kuva on vähän hämäystä, sillä näillä en herkuttele – en pidä punaisista viinimarjoista missään muodossa. Sujuvasti marjojen kauneutta kyllä ihailin, ja puskaa myös talloin, kun laudoitin ja maalasin talon päätyä. Jossain vaiheessa oli tikkaat pakko pystyttää lähes puskan päälle.
Loppuun sininen herkkumarja. Retkellä saaren kalkkikaivoksille tuli vastaan upeassa marjassa oleva katajapuska. Maistoimme marjoja ja nuo kypsät siniset ovat yllättävän hyviä aikuiseen makuun ihan sellaisenaan! Retkueen lapsijäseniä ei maku innostanut. Söisin toistekin – kielelle jäi hieno aromi.
Kyseinen puska kasvaa lähes saaremme korkeimmalla kohdalla.
Karhunvattu Rubus Karhunvattu-Ryhmä
Kataja Juniperus communis
Kuukausimansikka Fragaria vesca var. semperflorens
Punaherukka Ribes Rubrum-Ryhmä
Näkymä kasvimaalle; kuvasta ei tosin mansikoita tai karhunvattuja erota. Ruusu-heinätarhassa, ovesta alavasemmalle, on kauniit kukkapilvet valkoisia kukkia, kun rikkaporkkanat ja valkokukkaiset kurkkuyrtit kukkivat. Niiden takana on kasvimaan tilliä limenvihreässä kukassa, erittäin kaunis kukka sekin.
Rohanissa kasvaa tällainen herkullinen punainen. Austin-ruusu William Shakespeare 2000 nousi henkiin, luulin jo kuolleeksi. Nyt se kukkii villien palsternakkojen limenvihreiden kukkien seassa.
.JPEG)
.jpg)
Marjat ovat parhaimpia vitamiinipommeja tähän aikaan vuodesta. Punaiset herukat jäävät täälläkin listan viimeksi mutta kyllä ne menevät muiden seassa jos tekee marjoista jotain.
ReplyDeleteOnneksi on kaikenlaista popsittavaa pihalla, tai ollut jo kuukauden, kun mustaherukat alkoivat kypsyä niin aikaisin.
DeleteMinulla ei oikein mene pinaherukat edes muiden seassa :-D
Voi ei, punaherukat ovat hyviä, oletko varma, ettet tykkää niistä 🤣?
ReplyDeleteYritetty on ties missä muodossa! Ei vaan uppoa, huh, nousee ajatuksestakin niskavillat pystyyn ja ikenet menee rullalle. Aivan liian hapanta! Puolukka menee, kun on riittävä määrä sokeria, mutta punaherukkaa ei edes mikään sokerimäärä pelasta :-D
DeleteIhanat marjaherkut ja ovat parhaita suoraan pensaasta syötymä. Kaikki vitamiinit tallella. Siksi pakastankin marjat kokonaisina ilman keittämistä.
ReplyDeleteHyvä pointti. Voisin enemmänkin toimertua pakastamaan. Minulla on kyllä vielä viimesyksyiset pihlajanmarjat ja ruusunkiulukat, joista piti tehdä hilloa tai hyytelöä, edelleen purkissa pakkasessa eivätkä ole muuttuneet hilloksi ;-)
DeletePunaherukatkin kyllä maistuvat minulle. Aamulla töihin lähtiessä on nyt ollut tapanani napata kourallinen pihlajanmarjoja suoraan pihan puusta kitusiin, kun en välttämättä ole ennättänyt muuta nauttia kuin kahvin. Jännä miten eri ihmiset aistivat eri tavoin happaman.
ReplyDeleteMerja
Makuaisteissa on varmasti suurta vaihtelua. Jännä, että pystyt syömään kourallisen pihlajanmarjoja, kovin happamia ne ovat vielä loppukesällä! Itse käytän ne pakkasen kautta hilloksi. Ihana maku niissä tosin silti on, vaikka happaminakin. Punaherukoissa ei sen sijaan edes maku ole hyvä, mutta tämä on niin makuasia :-D
DeleteSaat kourallisen C-vitamiinia tuossa heti aamusta, aika mahtavaa.
Kirkas punainen on hieman hankala väri puutarhassa, meillä sitä on minimaaliset vähän, vaikka väristä tykkään! Punaiset viinimarjat - en syö juurikaan viinimarjoja ollenkaan, en ehkä tykkää niistä mutta mehua teen kyllä ja sekoittelen muita marjoja joukkoon. Siksikin ne ovat hankalia, kun olen pektiinille kosketusallerginen, nahka menee rikki
ReplyDeleteMutta nuo mustavatut, niistä tykkään, puska vain puuttuu pihasta ja karviaisista! Katajanmarjoja kerään, ne ovat hyviä lihapadassa - lehmä lihaan tulee riistan maku niin.
Tuopa on ikävä ja hankala allergia. Harmi! Minä pidän mustista viinimarjoista todella paljon, ne ovat herkullisia ja makeita – kuten kypsät karviaiset ja sitten nuo toiset mustat, karhunvatut.
DeleteHauskoja väripareja ja muuta mukavaa. Minä keitin juuri viime viikolla monta maijallista mehua punaherukoista - osan mansikoiden kanssa. Ihan hyvää tuli omasta mielestäni ;). Makuasiat ovat kovin yksilöllisiä.
ReplyDeleteMakuasiat tosiaan vaihtelevat. Sanoisin, että punaherukka pilaa hyvän mansikkamehun :-D Minulla kuluu mehua vain kesällä, niinpä olen tyytynyt tekemään pari pulloa raparperimehua alkukesällä, se riittää kesän tarpeisiin.
DeletePuutarhan sadon nauttiminen on mitä parasta.
ReplyDeleteNam kaikkea herkkuja sielläkin saa popsia.
Nam! karhunvatukkoja ne vasta ovatkin herkkua. Minäkin puutarha vattu puskista popsin sitä mukaan kun kypsyivät.
Täällä meni viinimarjat mehuksi, en osaa myöskään punaisia viinimarjoja
popsia pelkästään.
Juuri kävin keräämässä tomaatteja, luumupuu notkuu satoa ja samoin omppupuu.
Nautitaan antimista ja mukavaa loppuviikkoa sinne!
Karhunvatut ovat superherkkuani, niinpä sellaisen istuttaminen oli ihan must. Minulla on toinenkin, mutta enemmän tontin laidalla peuraesteenä, täytyykin käydä katsomassa, onko siinäkin marjoja. Niistähän tulee todella korkeita, tekevät monimetriset lonkerot.
DeleteVadelmat ovat kaiken kaikkiaan ihania! Makeita ja mehukkaita.
Meillä on valitettavasti luumuissa paljon matoja, harmi, sillä niitä söisin oikein mielelläni. Onneksi on kumminkin aina jotakin madotonta ja maistuvaa.
Ihanaa, että on tuollainen pitkään satoa tuottava mansikka puutarhassa. Minäkin tykkään pureskella katajanmarjoja :)
ReplyDeleteTämä oli minulle uutta tämä katajanmarjahomma. Mutta pistän jatkossakin suuhun, jos tulee kauniin sinisiä kypsiä marjoja vastaan!
DeleteEikös alkuperäisessä lonkerossa ole myös katajanmarja-aromia? Sitä voi aikuiset myös maistella siis :P
ReplyDeleteKyllä vain, kun ginissä on yleensä katajaa. Ehdottomasti aikuisten aromi siis :-D
DeleteTämän ajan ihania puolia on, että puutarhasta löytää paljon herkuteltavaa:)
ReplyDeleteNiin on :-) Pitääkin mennä taas tarkastamaan karhunvattujen tilanne!
Delete