Wednesday 30 March 2016

Aurinkoisena aamuna

Eilen oli mahtava aurinkoinen aamu. Kiersin pihaa ja tallensin kevättä!

Viime syksynä istutin satamäärin lumikelloja isosta tukkupussista. Niiden piti olla puistolumikelloja, mutta muilta lajeilta nämä toistaiseksi nousseet vaikuttavat. Tämä on hyvin matala, kuvaa ei olisi saanut ilman, että nostan kukkaa.

Kerrotut 'Flore Pleno' -puistolumikellot ovat avautuneet!

Valitettavasti joku vandaali oli käynyt katkomassa pari kukkaa, ne oli sylkäisty kasvustojen viereen. Voisinpa puraista sen pupujussin tms. häntää (ja sylkäistä), joka tällaista tekee! Onneksi tänä aamuna ei näytä olevan enempää hävikkiä. Viime keväänähän joku söi (tai puri poikki) lähes kaikki kukat näistä.


Vielä yksi kuva, tällä kertaa kasvissa kiinni olevasta elävästä kukasta. Tuosta lauseesta muuten huomaa, että koen leikkokukat jollain tapaa kuolleiksi.
Nämä kerrotut puistolumikellot ovat hurmaavia, kukat ovat paksuja ja pulleita lukuisien sisempien kehälehtiensä takia. Niin suloisia, kuin parvi pönäköitä matameja.

Turkinlumikello on ehkä suosikkini lumikelloista, tosin en ole vielä päässyt perehtymään niihin kaikkiin. Harmittaa, että aikanaan, kun pääsin käymään lumikellotaivaassa Colesbourne Parkissa, minulla ei vielä ollut kunnon kameraa. Mutta niitä kelpasi silti ihailla!
Turkinlumikellon lehdet ovat leveät, kiiltävät ja raikkaan vihreät. Kukat ovat hyvin sirot.


Tähtilumikello on huomattavasti rotevampi. Sen lehdet ovat leveät ja pystyt, mattapintaiset.


Pihalla on lumikellojen lisäksi pieniä talventähtiä useassakin paikassa, tässä turkintalventähtiä. Niitä ei tahdo huomata ennen kuin alkavat kukkia. Taempana epäselvänä on nouseva talventähti – turkintalventähden verso on niin ruskea, ettei sitä erota mullasta!

Italiantalventähdellä on leveämmät, vihreät lehdet. Joku on käynyt maistamassa verholehden reunaa, vaikka kasvin päällä on kanaverkko.

Sitten siirrytään muotopuutarhaan. Sieltä löysin ensimmäiset 'Katharine Hodgkin' -kurjenmiekan versot, jotka saattavat kukkia hyvinkin pian! Tämä on niin ilostuttavan aikainen kurjenmiekka.
Edellisessä ja tässä kuvassa on harmaita juovia, ne tulevat kanaverkoista. Kun olen saanut verkot tiiviisti maahan kukkia suojaamaan, en ala niitä hevillä nostamaan edes kuvien ottamisen vuoksi. Täällä tuulee niin usein niin lujaa, että huonosti takaisin paikoilleen laitettu suojaverkko lentää hyvin herkästi kumoon. Ja tämä tapahtuu tietenkin aina yöllä, jonka jälkeen joku käy syömässä kukkanuput.


Nämä ovat aina aikaisia, mutta niin pieniä, että pitäisi olla suurennuslasi. Pikkusinililja 'Rosea' nousee lukuisina piippoina, joka vuosi on uusia siementaimia, ja niiden pikkuruinen kukkaloisto on suloisuudessaan vertaansa vailla. Kuvassa kasvi on kaksinkertainen oikeaan kokoonsa nähden.


Riemunkiljahdus oli suuri, kun bongasin kevään ensimmäisen krookuksen! Tähtisahrami on aikainen laji, ja johtuen varmaan myös aurinkoisesta ja kuivasta kasvupaikasta, jonka maa lämpiää nopeasti, se on pihallani lähes aina sukunsa ensimmäinen. Pidän erityisesti sirosta kukasta kapeine kehälehtineen, joista ulompien ulkopuoli on vaalea, kuten monilla ihanilla villitulppaaneilla. Tämä onkin aika tulppaanimainen kukka, ja avautuu monen villitulppaanin tavoin auringossa aivan auki. 'Roseus' on kauniin punertavan värinen, tähtisahramin perusmuoto on violetimpi.

Tämä lievitti tuskaa siitä, että joku oli syönyt virvaliljan kukat yön aikana. Onneksi niitä on vielä nousemassa pari lisää, nyt täytyy kiireellä kiikuttaa verkkoja uusiin paikkoihin. Ne perennat, jotka tarvitsivat syksyllä verkkoa kukintaansa suojaamaan, eivät nyt verkkoja tarvitse. Kunpa voisi suojata koko pihan, sillä en ole istuttanut sipulikukkia vain yhteen pieneen paikkaan, vaan joka puolelle – kaikkien kukkapenkkien lisäksi pensaiden ja puiden alle, nurmikolle... tietenkin, sillä niitä pitää olla mahdollisimman paljon!

Nyt on niin tiheä sumu, että pihalla ei ehkä tapahdu mitään tänään. Pikaista auringonpaistetta kaikille!


Italiantalventähti – Eranthis hyemalis
'Katharine Hodgkin' on useamman kurjenmiekkalajin (Iris) risteymä
Pikkusinililja – Scilla bifolia
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Turkinlumikello – G. woronowii
Turkintalventähti – Eranthis cilicica
Tähtilumikello – Galanthus elwesii
Tähtisahrami – Crocus tommasinianus
Virvalilja – Bulbocodium vernum

60 comments :

  1. Ihania kukkia! Minäkin eilen paikallistin missä kukkapenkkini on ;) - emäntä

    ReplyDelete
  2. Niin paljon kaikkea ihanaa...Harmittaa vain suuresti sinun puolesta, kun kukkiasi käydään maistelemassa - tyytyisivät vain haistelemaan ja katselemaan! Meilläkin kevät edistyi kahden päivän aikana kovasti ja tänä aamuna oli kevään eka vesisade, olipa se ihanaa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vesisade virkistää hurjasti pitkän talven jälkeen, sitä huomaa tosiaan kaivanneensa :-)

      Delete
  3. Voi kuinka ihanaa! Just päätin, että ensi syksynä istutan läjäpäin lisää lumikelloja. Olen kuolannut niitä Ruotsalaisten blogeista viikon sisällä niin paljon. Nämä kuvat sinetöivät asian. Mulla on niitä vaan siellä, täällä vähäsen.
    Lumikellot ovat tosi vaikeita kuvattavia, kun kaunein osa katselee maata päin. Mä oon joskus maannut mitä ihmeellisemmissä asennoissa, että oon saannut edes jonkinlaisen kuvan.
    Mut sait sä taas mut naureskelemaan täällä itsekseni. Näin sieluni silmut sut sylkeämässä pupujussia. :D
    Ei varmaan kannata ruveta puremaan sentään häntää poikki...:D :D

    ReplyDelete
  4. siis sieluni silmin.... eikä silmut.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä varmaan voisin puraista poikkikin, niin paljon vihastuttaa tuo kukkieni tuhoaminen :-E
      Lumikellot lisääntyvät pikku hiljaa, mutta asettuvat usein varsin hitaasti/huonosti. Oli hyvä veto ostaa 250 kpl:n pussi tukusta syksyllä. Niistäkin kun nousee vain osa, mutta nyt sentään enemmän kuin tavallisesta 10 kpl:n pikku pussista!
      Maa on aika märkää, maaten kuvaaminen on hieman ällöttävää, mutta mitäpä sitä ei tekisi kukkakuvien eteen :-D

      Delete
  5. Ihanaa! Kiitos näistä kuvista, ne hieman lievittävät tämän puutarha peukalon tuskaa:D

    ReplyDelete
  6. Voi sun lumikellot :) Istutin mäki syksyllä pussillisen, eikä mitää näy.... se niistä. Syksyllä uus yritys. Onneksi löyrit ensimmääsen krookuksen, korvaamahan menetettyjä virvalilijoja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että. Usein ne kyllä nousevat hieman myöhässä ekana keväänä, tai tekevät vain lehtiä niin niitä ei näe. Jospa niitä kuitenkin vielä ilmaantuu.

      Delete
  7. Sillä ne kevätkukat kurkistelee. Ihanaa aikaa. Meillä kauriit söivät mini Azalen nuput yhdestä pensaast ennenkuin kerkesin laitta verkon.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi harmi! Siinä taisivat mennä kukkanuput. Pensas voi vieläpä kuolla tuohon, sipulit yleensä nousevat kumminkin kukkimaan seuraavana keväänä, ellei koko sipuli ole noussut maasta tai syöty.

      Delete
  8. Ihan kuten Riinakin, myös minä istutaan syksyllä pusseittain lumikelloja ja talventähtiä ja muita pieniä ihanuuksia. Olen jo kuvannut paikat, joista lumi sulaa ensimmäisenä. Miksi ihmeessä en ole niin aiemmin tehnyt??????

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ensi syksynä on aina uusi mahdollisuus :-D

      Delete
  9. Sama täällä syksyllä paljon lumikelloja puutarhaan, ne kun ovat niin kauniita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinhän ne ovat! Mahdollisimman aikaisin maahan vain, niin juurtuvat eivätkä kuivu.

      Delete
  10. Tunnen suurta kanssariemua noista kukkijoista. Eilen oli ihana päivä, meilläkin lumi suli kohisten ja minä kaivelin ojia kelirikkoiselle pihatielle. Jotain piippoakin jo pilkistää maasta, mutta kukista ei ole vielä tietoa. Tukkupussi lumikelloja pitäisi saada tähänkin pihaan syksyllä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tukkupussi kaikkia sipulikukkia olisi hyvä, miksi ihmeessä niitä myydäänkään vain muutaman pakkauksissa...? Haluaa ainakin tuhat!

      Delete
  11. Minä riemuitsen täällä ruudun takaa, eikö ole ihana onnistua puutarhassa ja nähdä kevään ensimmäiset kukat.
    Omia lumikelloja ei näy missään :(

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti ne sieltä nousevat! Äkkiä ne tulevat, sitten kun ovat tullakseen.

      Delete
  12. Voi että, siellähän jo on kukkia vähän enemmänkin kuin täällä. Lumikellot ovat kyllä upeita lajista riippumatta ja niin mukavan aikaisia. Talventähtiä ei puutarhastani löydykään, pitääkin ostaa niiden sipuleita ensi syksynä.
    Täälläkin on katharine hodgkin -iiriksessä tanakat piipot, toivottavasti ne kukkivat pian. Sinililjan piippoja saatika nuppuja en ole vielä bongannut. Kylläpäs on hieno ja aikainen krookus viimeisessä kuvassa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Katharine on ihanan nopea kukkimaan, ja se saattaa avautua myös pilvisenä (tai sumuisena) päivänä. Kieltämättä tämä sumu on tunnelmallista, hanhien ja kurkien huudot kuuluvat mutta mitään ei näy, vain valkoista.

      Delete
  13. Törkeitä maistelijoita siellä ihanuuksiesi kimpussa. Lumi sulaa nyt vauhdilla myös täällä, eli perässä kiritään!

    ReplyDelete
  14. Ihania pieniä. Harmi vain, että nuo mini-ihanuudetkin ovat joidenkin ruokalistalla.
    Minulla on toistaiseksi vain yhden lumikellot paljastuneet. Viime vuonna olen istuttanut niitä lisää (mutta vain liian pienen määrän), ovat vielä lumen alla. Ja joku vuosi huomasin, että ekana vuonna lumikellojen istuttamisen jälkeen näkyi vain muutamia lehtiä, vasta seuraavana vuonna kukki osa. Sipulit olivat varmasti ehtineet kuivua liikaa ennen istuttamista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, ja kaipa se voi johtua yleensäkin siitä, että sipuli on vasta vähän juurtunut ja tarvitsee vahvemmat juuret kukkiakseen. Ihanaa, että noita on vuosi vuodelta enemmän!

      Delete
  15. Ihania kevätkukkia. Meillä on vielä runsaasti lunta, mutta lumi lähtee vauhdilla kun aurinko paistaa ja päivällä on jo plusasteita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin varmasti lähtee, ja jollekin päivälle teille onkin luvattu tosi lämmintä, kun täällä on kylmää - olisikohan se ollut juuri tänään.

      Delete
  16. Jösses miten ihania! Minä näin tänään ensimmäiset lumikellot ja sinivuokot kukassa, ooo. Mitäköhän lähiseudun omakotiasujat sanoisivat, jos alkaisin kuvailla heidän pihojensa ihmeitä? Siellä pyllistelisin menemään kameran kanssa ihan pokkana. Kerrostaloasujallakin tulee tarve taltioida. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Siitä vain konttaamaan :-D Mä olisin ainakin hyvin ylpeä, jos joku (muukin kuin minä) kokisi mun puutarhan konttaamisen arvoiseksi!

      Delete
  17. Tuollaisen tukkupussin lumikelloja haluaisin, ensi syksynä laitan niitä joka paikkaan! Sinulla on niitä ruhtinaallisesti! Jaan ajatuksen tuosta leikkokukista, nautin suunnattomasti kun saan pihalla kontata pienten pikkuruisten kukkien lähellä niitä ihailemassa ja suojaamassa ettei pojat puske niitä kuoliaaksi! Hekin tykkäävät piipoista!

    Eilen oli ihanan lämmin tuuli, tänään satoi kaatamalla ja joutsenpariskunta melkein pihassa tutkimassa olisiko herkkuja! Eilen aamulla Nöpökin vietti aikaa pellolla rusakon kanssa, ei onneksi päästänyt sitä pihaan :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Missä niitä tukkupusseja myydään?

      Delete
    2. Ostin pussin kukkatukusta Helsingistä samalla, kun hankin kasveja ja multaa yksien asiakkaiden pihaan. En tiedä, miten tiheässä on tukkuja (ja täytyy olla yritys, jotta voi niistä ostaa).
      Voi teidän poikia ♥

      Delete
  18. Onpa ollut lumikellolla kiire kukkia, kun ei ole vartta malttanut kasvattaa! Tuollainen tukkupussi kyllä olisi ihan huippu, varsinkin jos sinne on ylläreitä joukkoon eksynyt.
    Ovat ne vaan niin ihania, että joka vuosi täytyy uusia sipuleita istuttaa. Tuollainen Colesbourne Parkin lumikellometsänpohja tavoitteena ... Sen verran olen kuitenkin yrittänyt itseäni pidätellä, että en erikoisuuksia ulkomailta ole tilannut, ainakaan vielä ;)
    Tosi kaunis krookus :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mullakin siintää silmissä oma henkilökohtainen Colesbourne Park :-)
      Muakin suorastaan hieman ihmetyttää, että en vieläkään ole tilannut erikoisempia lumikelloja, vaikka joka vuosi hotsittaa.

      Delete
  19. Ihana nähdäja lukea tälläistä kun oma piha on ihan lumen peitossa! Luo toivoa. ;)Meillä on valkopippuri karkoittanut hyvin jänikset! Joutuu tosin lisäämään sateen jälkeen tai useamminkin jos vielä sataa lunta kun on jo varret näkyvissä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, toivoa on! Ja ai niin, kiitos kun muistutit, mulla onkin iso purkki valkopippuria vintillä ikkunakittiä suojaamaan (ei toimi siinä ominaisuudessa...)
      Ja viime keväänä sain hyvän vinkin peurakarkotteesta, mutta sitäkin pitää aina lisätä sateen jälkeen. Se sekoitetaan mm. öljystä ja saippuasta ja sumutetaan.

      Delete
  20. Kyllä tämä kevät on vaan ihanaa aikaa! Meillä omenatarhan lumikellot tulivat näkyviin eilen, täytyy mennä tutkimaan on jo nuppuja näkyvissä:)
    Oletko tilannut viimesyksyisen tukkupussin jostain ulkomailta?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mahtavaa, nuput ilmestyvät kyllä äkkiä!
      Ostin pussin Helsingistä, kun hankin tarvikkeita tukusta asiakkaiden puutarhaa varten. Hollannista saisi varmaan tilattua ison pussin edullisesti.

      Delete
  21. Voi mitä piiperoita! Nuo kerrotut puistolumikellot ovat tosi hupaisia :)

    Yritin tänään varovasti siistiä omenatarhan viereistä penkkiä, koska ensimmäiset kaverukset ovat tulossa sieltä kovaa kyytiä ja sen jälkeen siihen penkkiin ei ole asiaa. Silloin tallaa aina jonkun alun päälle. Pitäisi pystyä levitoimaan. Ensin levittäytyvät lumikellot, pikkusinilijat, helmililjat ja valkovuokot joka puolelle. Sitten samaan paikkaan alkavat nousta vauhdilla kuunliljat ja pionit.

    Pakkanen ja lumi ovat kaataneet seinän vieressä, kyseisen penkin takana kasvavat kurttulehtiruusut maahan lakoon pahemmin kuin koskaan. Ihan järkyttävä näky. Oikea ryteikkö. Mitähän teen, kun alta pukkaa kohta koko kööri kaikkia noita edellä mainittuja...? Jos leikkaan ruusut kokonaan alas, ne varmaan innostuvat jatkossa leviämään vielä enemmän. Onneksi viereiset juhannusruusut pysyvät aina tanakasti pystyssä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, toivottavasti saat tehtyä hommia ilman tuhoja. Levitoiva puutarhuri :-D Piippojen murjominen jalan alle on hermot vievää, mutta minkäs teet. Juurilla leviävät ruusut ovat kyllä vähän hankala juttu.

      Delete
    2. Juu ne ovat tossa paikassa ihan :( Mutta ei auta, kun ne on siihen istutettu ties milloin, paljon ennen meidän aikoja. Ja ovathan ne tosi hurmaavia kukkiessaan juhannusruusujen kanssa, mikä näky ja tuoksu! Mutta toi leviäminen saa mut joka kevät hulluuden valtaan ;)

      Delete
    3. Pensasruusut ovat niin ihania kukkiessaan, että kyllä niiden eteen sitten räpiköi piikkipuskassa leikkaamassa jne...

      Delete
  22. Tiedätkö, syyllinen saattaa olla joku jyrsijä. Meillä oli viime keväänä samankaltainen tilanne. Minä syytin pupua mutta tänä keväänä huomasin että hiiret olivat tehneet ruohoon käytäviä lumikellojen viereen...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta! Mietin etenkin tuota kanaverkon alta syötyä talventähteä, kun sitä on niin somasti nakerrettu vain pieni kolo terälehteen - luulisi jäniksen tehneen pahempaa jälkeä. Nyt Musti ja Ransu hommiin suojelemaan mamman pikku kukkasia! Mutta Musti ja Ransu viettävät lakisääteiset pitkät yöunet eivätkä partioi ulkona yöllä, kun hiiret ja myyrät rellestävät.

      Delete
  23. Voih mitä ihanuuksia! Lumikellot ovat sydäntä sykähdyttäviä pikku suloisuuksia. Ja 'Katharine Hodgkin' -kurjenmiekan versotkin jo noin pitkällä. Samalla suren, että minulta jäävät Koskella mahdollisesti kukkivat lumikellot, kurjenmiekat ja muut varhaiset sipulikukat näkemättä, kun menen sinne vasta toukokuun toisella viikolla. Ehkä jotkin varhaiset tulppaanitkin ovat jo silloin kukkineet. E. tosin menee sinne ensi viikolla ja viipyy viikon verran, joten täytyy kysellä häneltä tarkkaan. Hän ei ole samalla lailla vihkiytynyt pieniin kukkiin, mutta varmaan huomaa niitä, kun kysyn tarkkaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, tiedän tuskasi! On kamalaa olla poissa puutarhastaan, kun tietää, että siellä tapahtuu vaikka mitä. Toivottavasti E pystyy raportoimaan ja ehkä jopa kuvaamaan? Videokuvaaminen jonkun kukan avautumisesta on ehkä liikaa pyydetty...? ;-)

      Delete
  24. Voi mitä kukkaihanuuksia, nyt ne jo varmaan kukkivat! En ole kerennyt seuraamaan. Upeaa, että pikkusinililjatkin lisääntyvät, minula tietty eivät plääh. Odotan jo huomista kun viimein pääsen näkemään oman puutarhan. Nyyh kun joutuu olemaan erossa. Tuo Roseus-safframi on tosi söpö, pakko saada sellainen!! Kiitos vinkeistä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Katharine-iirikset venyvät ja paisuvat, ja tötteröitä nousee joka päivä lisää, mutta ei vielä ole auennut. Sinivuokoissakin alkaa pikku hiljaa näkyä nuppuja. Tiedän tuskasi, toivottavasti huomenna puutarhassa on paljon ihanaa katsottavaa!

      Delete
  25. Huh huh, mikä määrä sinulla onkaan kevätaarteita. Upea postaus <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kevääseen kannattaa panostaa, tämä on niin ihanaa aikaa, kun kaikki aarteet nousevat mullasta!

      Delete
  26. Sinä onnentyttö! Meillä on vieläkin enimmäkseen lunta...

    ReplyDelete
  27. Snödroppar är nog bland de vackraste blommor som finns!

    ReplyDelete
  28. Mikähän pikkuveijari on haukannut palan talventähden terälehteä! Ihania kaikki nuo lumikellosi, mutta varmasti niistäkin löytyy lempilajikkeet kun aiheeseen perehtyy. Minulla on sinulta saadun puistolumikellon lisäksi ainostaan turkinlumikelloa ja minä taas tykkään nivaliksen mattaharmaista lehdistä enemmän :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä tykkäätkin, ja onneksi sinulla nykyään on sitäkin! On hauska ajatella jotakin hiirtä nakertamassa talventähden kukan reunaa, vähemmän kivaa on, jos ne kaikki syödään kuten viime vuonna kävi. Osan kukista voi toki suoda kanssaeläjille, mutta ei sentään kaikkia!

      Delete
  29. Nuo sun ihanat lumikellomättääsi ovat jokakeväinen ihastelun aiheeni, mä en ole vielä oikein niiden kanssa onnistunut. Ehkä pitäisi vaan yrittää istutella niitä eri paikkoihin ja eri lajeja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti joku kerta onnistut. Ihmeen hankalia ne näyttävät olevan. Kannattaa tosiaan kokeilla! Mulla on paremmin onnistuneet kosteilla kuin kuivilla kasvipaikoilla.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!