Friday 31 January 2014

Kukkia kotona

Kirjan takia minulla on kerrankin kattava valikoima kausi- ja leikkokukkia kotona. Punaisen upean kerrotun gloksinian esittelinkin eilen Puutarhapalsta-uutiskirjeessä. Siitä oikealle on kevätkurjenmiekkoja, joiden pitäisi etiketin mukaan olla purppuraisia. Se on jostain syystä väri, joka puhuttelee joka kerta. Niinpä kun näin kuvassa etummaisena olevan esikon, se oli menoa.

Tällaista tarhakääpiöesikkoa en ole koskaan aiemmin nähnyt! Mikä ihanuus!

Tässä vielä gloksinia lähiesittelyssä. Jostain syystä en ole aiemmin näistä niin kovin innostunut, kasvissa on raskautta, joka tulee kookkaista lehdistä ja luonnottoman suurista kukista. Mutta silti... terälehtien pinta on kuin samettia, ja kukassa upea pehmeän punainen väri. Olen ihastunut!

Lopuksi vielä kuvasarja poikien kuulumisia kaipaaville. Tekemisen puutteessa tarmo puretaan velipoikaan.

Ja karvaa lentää. Imuroin eilen ja paikka näytti siltä kuin täällä ei olisi siivottu viiteenkymmeneen vuoteen.
Tämä kuva muuten todistaa, että Ransu on tosiaan liito-orava. Katsokaa tuota kyljen linjaa! Tai ehkä sittenkin sumopainija.

Tsemppikuva. Kyllä tämäkin talvi ohi menee!

Isogloksinia – Sinningia speciosa
Tarhakääpiöesikko – Primula Vulgaris-Ryhmä

29 comments :

  1. Ransu on liito-orava selvästi...:)
    Lapsuudesta muistan nuo glogsiniat...äidillä, joka kevät niitä kasvamassa...)

    ReplyDelete
  2. Ihana "liito-orava"! :) Kissapojilla on onneksi seuraa toisistaan. :)

    ReplyDelete
  3. Ransu taitaa olla liitomanuli, ihan selvästi :)

    ReplyDelete
  4. On se hyvä ko pojilla on tekemistä toisisans. :-)
    Mää oon aina tykänny noista gloksinioista. Oon yrittäny niitä saara uurestans mukulasta kukkimaan, mut taitaa niksit puuttua.

    ReplyDelete
  5. Eilinen puutarhakirjeesi teki niin suuren vaikutuksen, että näin unta gloksiniasta. Tekee mieli lähteä kukkakauppaan.
    Pojat on poikia! Kyllä on kiva kun on kaveri, jonka kanssa painia. Meillä minä joudun sijaistamaan toista kissaa.

    ReplyDelete
  6. Purppura on kaunis väri, varsinkin kukissa ♥ :)

    Kissojen painikuvat näyttävät hassuilta, mutta siitä aiheutuva karvamäärä on mahdoton. Onko Mustilla välillä tukollinen harmaita karvoja suussa? Meillä Robertilla on -niistä tulee sille varsinaiset kalapuikkoviikset.

    Kiitos tsemppikuvasta! Tänään satoi hiukan lunta ja kärsivällisyys talven suhteen on tiukalla. Ilmoittele sitten aikanaan jos/kun kirja on sinulta tilattavissa :)

    ReplyDelete
  7. Nättejä kasveja. Minäkin onneton laitoin gloxinian mukulan purkkiin kuvitellen, että siitä tulisi jotain. Äidilläni kasvoi aina mahtavia gloxinioita ;) Poja nujuaa, niin meilläkin. Aika on pitkää kun ei tarkene seikkailla ulkona. Siis missä puutarhakirje....etsimään....

    ReplyDelete
  8. Paini on hyvä liikuntamuoto (epäilisin)!

    ReplyDelete
  9. Iiihania kukkia! Tuo esikko on niin hyvän värinen.

    Näin kivoja esikoita Lippulaivan K-kaupassa (hintaan 99 senttiä!), mutta koska olin kävellen, en viitsinyt ostaa niitä paleltumisvaaran takia. Pitäisikin ihan tehdä uusi reissu. Voiko muuten näin keväällä (!) ostetut esikot istuttaa maan sulettua ulos? Jatkaako ne kasvuaan?

    ReplyDelete
  10. Puutarhapalstaasi lukiessani ihan petyin, kun siinä sanoit, että kirjasi julkaistaan "ensi keväänä". Vasta keväällä 2015 siis? Eli jotenkin olen sisäistänyt, että nyt on jo kevät, nyt pitäisi sanoa "tänä keväänä". Kyllä kevät on koittamassa - noille sumopainijoillekin.

    ReplyDelete
  11. Mummollani oli aina noita glogseja ja monen värisinä,siksikai tykkään siitä kovasti.
    Ihanan värinen esikko.

    ReplyDelete
  12. Lapset on terveitä, kun ne leikkii - tai tässä tapauksessa painii. Teidän kotinne onkin sitten erityisen suojelun aluetta, kun sinne on pesiytynyt liito-orava.
    Lunta tulee, yök! Huomenna alkaa onneksi helmikuu ja se on virallisesti viimeinen talvikuukausi. Onneksi!

    ReplyDelete
  13. Näh näh nähinää, kamut! Tulisko joku painimaan munkin kanssa?

    ReplyDelete
  14. Myös minulla gloksinioihin liittyy paljon muistoja, niitä oli lapsuudessani aina kotona olohuoneen ikkunalla. Itse olen pari kertaa yrittänyt mukulasta kasvattaa, mutta on tullut vähän hoippuiroita. Tänä keväänä ajattelin taas kokeilla. Mutta kerrottuja gloksinioita ei ole kokeillut, liekö hankalampia kasvattaa? Kauniita ovat ainakin!

    ReplyDelete
  15. Hei! Onnittelut uudesta kirjastasi, kotimainen sipulikasvikirja tulee todellakin tarpeeseen, olen välillä melko turhautunut päntätessäni ruotsin kielisiä joululahja kirjojani;) Minäkin huomasin uutiskirjeestä, että kirjasi ilmestyisikin vasta vuoden päästä, käsitinköhän väärin?!
    Minä katsastelin äsken ruokakaupassa, josko jo helmililjoja olisin löytänyt, mutta vain tulppaaneja ja onnettomia kuivuneita esikko parkoja tuli vastaan. Taidampa huomenna käväistä ihan kukkakaupassa<3 Mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
  16. Irmastiina; Aika monella näyttää olevan muistoja, minä en muista gloksiniaa lapsuudesta ollenkaan.

    Sirpa ja Kollo; Onneksi, saavat vähän liikuntaakin.

    Katja; Uusi laji :-D

    Maija; Niillä pitäisi olla syksyllä lepokausi kuivana. Voi olla aika haasteellinen muutenkin, kun on tropiikin kasvi - meidän talvisesta huoneilmasta on tropiikki kaukana!

    Cheri; Ooh, unta! Voi että, karvattomana jättikissana painiminen saattaa olla aika haastavaa :-D
    Tänään näin Gloksinian mukuloita Tarjoustalossa! Olisin muuten heti sortunut, mutta kun ostin jo tämän yhden kukkivan.

    AnnaS; Purppura on mahtava väri. Kummaltakin irtoaa tukkoja, Ransu oikeastaan vasta alkaa pikku hiljaa kasvattaa talvikarvaa, joten siitä irtoaa nyt vähemmän.

    Tylsä Mörökölli; Onnea gloksinian suhteen! Itsekin vasta harjoittelen sen hoitamista.

    Mamma N; Varmaan!

    Inka; Vihje: esikko (ja gloksinia) ovat Lippulaivan kukkakaupasta!
    Olen istuttanut kaikki ostamani esikot keväällä puutarhaan ja hyvin ovat pärjänneet, osa monta vuotta jo, yksi kerrottu on talvehtinut jo yhden talven yli. Pitää yrittää pitää niitä mahdollisimman viileässä kevääseen asti, huoneilma on liian kuuma. Ja paljon kastelua!

    Paula; Voi ei, kirjoitin varmaan sittenkin väärin. Laitoin ensin "tänä keväänä" ja sitten aloin tosikkona miettiä, että ei nyt ole kevät vielä! Ilmestyy tämän vuoden huhtikuussa.

    Kosotäti; Kivaa, että monella on gloksimuistoja!

    Between; Kotimme on ehdottomasti suojelualuetta. Siellä asustaa myös erittäin harvinainen saaristopantteri. Tänään on ihan järkky lumisade, yööök! Ja pimeä tulee edelleen törkeän aikaisin, vaikka miten päin sen yrittäisi valoisasti nähdä.

    Harmaa; Laitan ilmoitus lehteen: päiväpainiseuraa vailla ;-)

    Myrsky ja Minna; No todellakin tykkää :-D

    Tuulevi; Ihana kuulla näitä muistoja. Minulla ei ole juuri mitään kokemusta glokseista vielä, en osaa sanoa olisiko kerrottu vaikeampi.

    Pirkko; Ole hyvä, vaikka sinä taidatkin tykätä talvesta ainakin jossain määrin. Mutta tsempit teidän eksoottisille kavereille!

    Minna; Voi että, kyllä se tänä keväänä ilmestyy, selostin ylempänä Paulalle miksi en kirjoittanut "tänä keväänä". Vai ei ruotsi oikein luonnistu... onhan se hankalaa, mutta siihenkin tottuu ja alkaa sujua paremmin!
    Kiitos samoin!

    ReplyDelete
  17. Mä en edes ajatellut tuota kevätasiaa, koska nythän on lumesta huolimatta jo kevät, ainakin minusta. Tuleva(kin) kirjasi saa kodin sekä meiltä että muutamista paikoista, jonne olen kirjojasi hankkinut lahjoiksi!

    ReplyDelete
  18. Talvi menee ohi.
    Lyhyempi aikaa hiihtolomaan kuin joululomaan.

    ReplyDelete
  19. Ihanat leikit.
    Mainioita. ♥ ♥

    ReplyDelete
  20. Jenni; Voi kun kiva!

    Rva Pioni; Niin.. paitsi että kai hiihtolomalla on vielä talvi, kun silloin kerran hiihdetään?! Mutta juu, päivä pitenee ja jossain vaiheessa se alkaa olla jo inhimillisissä mitoissa - ei vielä ihan.

    Sylvi; Kiitos, ja mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
  21. Voi noita poikia! Hauskoja! Ihana gloksinia. Mulla ei ole koskaan ollut jostain syystä. Mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
  22. Kiitos ja samoin! Olen aiemmin ihastellut tummakukkaisten gloksinioiden väriä, tällä kertaa sykähdytti tämä punainen. Toivottavasti osaan hoitaa sitä oikein.

    ReplyDelete
  23. Ihanaa päästä taas lukemaan sinun kirjoituksiasi! Meillä on sama ongelma imuroinnin suhteen; hetki imuroinnin jälkeen on taas saman verran karvoja joka kohdassa kuin ennenkin! :D

    ReplyDelete
  24. Häh, vaikka en muuta tee kuin valitan talvesta :-D
    Teillä on kaksin verroin karvapallojen aiheuttajia! Voin vain yrittää kuvitella karvojen määrää. Itse imuroin aina sängyn ja lakanat myös, mutta ei sekään tunnu vaikuttavan missään, niitä vain on.

    ReplyDelete
  25. Katselin juuri eilen Pinterestistä esikkokuvia ja löysin vaikka miten mielettömiä kukkarullia! Tuo sinunkin on todella kaunis. Haluaisin niin ostaa meille sisäkukkia, mutta Olli nuolee jo nyt itsensä karvattomaksi. Voi atoopikkokissaa! Enkä ole kyllä varma, että se omallekaan iholle sopisi. Kukkia tulkoon sitten luonnostaan keväällä taas ;)

    Pienet rapsutukset Ransulle!

    ReplyDelete
  26. Ja Mustille myös, ehdin jo unohtaa, että tässä oli näitä taistelukuviakin :)

    ReplyDelete
  27. Esikot ovat niin ihania ja niitä on niin paljon erilaisia! Itse himoitsen yhtä tiettyä vaaleanvihreäkukkaista, olikohan sen nimi 'Francesca' tai sinne päin. Huippu! Jos ikinä näen niitä jossakin, ostan heti kymmenen, jotta niitä sitten varmasti on. Yhden ostamisessa on se vika, että jos sen sitten istuttaakin huonoon paikkaan, niin se menehtyy ja se oli sitten siinä, ellei sitä löydä joskus lisää.
    Pojat kiittävät!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!