Wednesday 23 January 2013

Kasvimaan kesä

Huomasin, että olen kirjoittanut tosi vähän kasvimaastani kasvukauden aikana – puuhailen siellä aika harvakseltaan. Korjaan asian nyt ja postaan koko kesästä kerralla!
Elokuussa voi herneenpalkoja korjata lähes päivittäin, tämä lajike on vanha 'Purple Podded', siemenet on hankittu Villi niityltä.

This is a summary of last summer in my kitchen garden. It is a work in progress: building raised beds using old timber and other scrap material.

Mutta aloitetaan keväästä. Kasvimaa rakentuu vähitellen kohopenkkeihin, joita teen vanhoista huonokuntoisista hirsistä, niitä riittää vielä ainakin kahteen penkkiin. Huhtikuussa sain naapureilta vanhan kattohuovan paloja, kun he uusivat mökkinsä katon. Kattohuopa on erinomaista materiaalia kasvillisuuden tukahduttamiseen, mutta palasten alle täytyy vielä laittaa yhtenäinen maanrakennuskangas tai peräti juurimatto, muuten kasveja tunkee joka raosta.

Pari vanhaa kaivonrengastakin päätyi kasvimaalle kohopenkeiksi. Naputtelen kattohuovan päälle vielä kiveyksen, mutta se on hidasta. Tällä konstilla maata ei tarvitse kaivaa kiveyksen alta – jos ei haittaa, että maan pinta kohoaa. En ole tehnyt laatoitukselle syvää routaperustusta, kun tässä ei tule olemaan ajoneuvoliikennettä, paitsi kottikärrysellaista. Maa on muutenkin vähän epätasainen eivätkä kivetkään niin tasaisia ole.
Toukokuussa tarhasuolaheinä vihertää jo reippaasti.

Tässä penkissä oli toissa vuonna korianteria ja sen kyllä huomaa. Se on mahdoton kylväytyjä! Härkäpavut nousevat silti kasvustosta reippaina, vasemmassa reunassa on puristuksissa muutama purjon laiha verso. Korianteria pitää kitkeä varmaan vielä ensi vuonnakin, aina joku niistä onnistuu tekeytymään kukkaan ja siementää ennen kuin sen huomaa. Aika ihanan pehmeän ja tuoksuvan maton se kyllä muodostaa.
Tästä kuvasta näkyy, millaista rehevää heinikkoa (ja mesiangervikkoa) paikan kasvusto on. Kattohuopa maan pinnalla auttaa mielettömän paljon.

Ruijanruohosipuli on vähän tavallista ruohosipulia kookkaampi. Ruohosipuli tai ruoholaukka kasvaa luonnonlajina saaristossa, tosin ei minun tontillani, kun se on oikeastaan kallionkolojen kasvi. Minusta on hauskaa, että saaristossa kasvaa myös tämä yksi lappalainen yksilö! Ostin taimen Tommolan tilalta joiltakin keväisiltä puutarhamessuilta pari vuotta sitten.

This chives is a northern variety of the regular chives, this grows e.g. in Lapland.

Unohdinkin mainita aiemman haasteen kysymykseen, että messut ovat myös hyviä taimenhankintapaikkoja, jos niille vain tulee mukaan erikoisempia kasveja myyviä taimistoja! Tämä on Suomessa vähän ongelmallista, suurimmilla messuilla pruukaa olemaan rullakkokaupalla tetenarsisseja ja helmililjoja, myydään massaa massoille. Tukholman messuilla meinaa lähteä järki, kun siellä on niin paljon erikoisempia kasveja myyviä taimistoja mukana. Voi kun Suomessakin alkaisi olla samanlainen meininki! Messupaikkojen hinnoistahan se on kiinni, meillä on jokaisessa messuhallissa samat kalustejätit siinä missä Ruotsissa on pieniä kojuja, joissa myydään esimerkiksi sinivuokon japanilaisia lajikkeita, pelargonin villilajeja, kurjenmiekkoja... Siellä on osattu hoitaa tämä asia, jollain tavalla. En yleensä pidä tällaisesta marisemisesta, että muualla kaikki on paremmin ja meillä huonommin, sillä ei se niin mustavalkoista ole, mutta puutarhamessujen suhteen on valitettavasti toistaiseksi ollut.

Tässä tämä yrttipenkki kokonaisuudessaan. Tai tästä tuli yrttipenkki, kun mukana alkaa olla niin paljon monivuotisia yrttejä, että yksivuotisia ei juurikaan mahdu enää joukkoon.
Edessä on yksi suosikkini maanpeittokasveista: keltalehtinen mäkimeirami. En ole vielä saanut aikaiseksi lisätä tätä kukkapenkkeihin, mutta niihinkin se ilman muuta kuuluu. Entisen opinahjoni puutarhassa Englannissa tätä kasvoi keltakukkaisten 'Canary Bird' -runkoruusujen alla; mahtava yhdistelmä! Tällä on matala ja siisti kasvutapa, eikä kasvi ole laisinkaan sellainen joka paikkaan leviävä hunsvotti kuten tavallinen mäkimeirami (vaikka pidän kyllä siitäkin).
Tarhasuolaheinä on kyllä aikamoinen hunsvotti sekin, mieletön leviäjä. Purppura-violetit tuoksuherneet ovat lajiketta 'Cupani'.

Yhteen kaivonrenkaista siirsin parsat, jotka kasvoivat rikkaruohottuneella perunamaalla. Tässä niillä on puhdas hiekkapitoinen multa. Parsan seastahan on mahdoton saada juuririkkaruohoja kitkettyä. Putsasinkin näiden juuret vesiletkulla ennen uudelleen istuttamista, jotta kaikki juolavehnän juurenpalat saatiin pois.
Takana kasvaa tomaatti (joka pitää verkottaa, sillä peurat syövät kasvin muuten) ja unikoita. Keskikesällä betonirenkaat saivat maalia pintaan, sokkelimaali käy hyvin betonipinnalle.

Maa kannattaa peittää kohopenkkien alta ennen niiden pystyttämistä, jotta reunoille ei jää rakoja, joista kasvillisuutta pääsisi versomaan. Tämä ensin pyöritetty rengas tuli paikoilleen ennen pohjakangasta, joten tämän reunalta pyrkii jatkuvasti puskemaan mesiangervoa. Aion väsytystaistella sen nujerruksiin. Tästä kuvasta näkyy, miten hyvin huopasysteemi pitää järjettömästi rehottavan kasvillisuuden aisoissa. Kiveämisellä ei näin ole tulenpalavaa kiirettä.

Vähän laajempaa perspektiiviä. Toistaiseksi hirsisiä kohopenkkejä on kaksi, samoin kaivonrenkaita. Kiveys koostuu tiilistä ja suunnilleen samanpaksuisista kivistä. Tiilihän ei kestä märkänä jäätymistä eli normaaleja meidän ilmastomme ulko-olosuhteita murenematta. Minua ei haittaa, että ne vähitellen murenevat tiilimurskeeksi kivien väleihin. Kun pohjustus on kunnossa, pitäisi tiilimurskeenkin pysyä suunnilleen paikoillaan.
Vasemmalla on sauna- ja kasteluvesikaivo, maalasin senkin kun kerran maalipurkki oli auki... ja itse asiassa kannestakin on nyt puolet maalattu (öljymaalilla), toinen puoli on vielä uusimatta.
Tällä kasvimaalla lähes kaikki on kierrätystavaraa, ainoastaan laasti ja maanrakennuskangas ovat uusia hankintoja maalin lisäksi. Penkkien multa, samoin kuin kiveyksen pohjahiekka, on hiekkamaata vanhan taloni entisestä multapenkkaperustuksesta. Saan todellakin kicksit siitä, että romua pystyy kierrättämään näin hyödylliseen käyttöön! Naapuritkin olivat iloisia, kun pääsivät kattohuovasta rivakasti eroon – tuollaisen määrän kuljettaminen kaatopaikalle laiva- ja lossimatkan taakse tuntuisi aika tyhmältä ajan- ja bensanhaaskaukselta. Uskon, että en todellakaan ole ainoa, jonka mieli hykertelee kierrättämisestä, siksi jaan mielelläni tällaisia vinkkejä eteenpäin.

Kiveys etenee pari neliömetriä kerrallaan. Uudella kiveyksellä on mukava tassutella, Musti esittelee.

Timjami on kaunis kuuraisenakin ja sitä voi hyvin korjata ruokiin myös talvella.
Aurinkoisia talvipäiviä kevään kylvöjä suunnitellessa!

Härkäpapu – Vicia faba
Korianteri – Coriandrum sativum
Mäkimeirami, keltalehtinen – Origanum vulgare 'Aureum'
Parsa, ruokaparsa – Asparagus officinalis
Purjo – Allium porrum
Ruijanruoholaukka – Allium schoenoprasum ssp. sibiricum
Tarhasuolaheinä – Rumex rugosus
Timjami – Thymus vulgaris

43 comments :

  1. Ihana postaus! Tästä saimme esimakua tulevaan kirjaasi. Kiitos!
    Arvostan kovin tuota sinun kekseliäisyyttäsi näissä kierrätysasioissa. Nuo kattohuovat ovat mainioita kasvuston tukahduttajia ja samalla niin siistejä. Ikuisesti neuvottu musta muovi, sanomalehdistä puhumattakaan, ei riitä ainakaan näillä meidän savisilla lehtomailla, joissa peruskasvi on vuohenputki.
    Keltalehtinen mäkimeirami on varmasti moneen paikkaan upeasti sopiva yrtti.
    Miten saataisiin Suomeen tuota ruotsalaisten monimuotoisuutta perussetin rinnalle?

    ReplyDelete
  2. Todella hieno postaus juuri omaa hyötypuutrhaani ajatellen, kasvimaata ja kohopenkkejä. Palaan lukemaan paremmalla ajalla uudestaan ja keskittyneenä:)

    ReplyDelete
  3. Kiitos tästä. Kuinka paljon kastelet kohopenkkejäsi? Minäkin saatan olla pian tilanteessa, jossa joudun tekemään 7 perustamaan kasvimaan uudestaan rikkaruohojen takia.

    ReplyDelete
  4. En kestä, miten ihana kasvimaa sulla! Kiveyksestä tulee kyllä upea ja kuva kun kelpaa tassuttelijoillekin :) Kirjavalehtisiä yrttejä voisi tosiaan tunkea kukkapenkkeihinkin väriksi, on ne niin kivan näköisiä.

    Kohtahan se kirjasi jo ilmestyykin, ihanaa :))

    ReplyDelete
  5. Juu, näiden ja muunlaisten kohopenkkien rakentamisesta on asiaa kirjassani.

    Irene; Voi kiitos! Uskon, että näillä vinkeillä, mitä kukin keksii ja blogissaan jakaa, saadaan todella hyvä kollektiivinen tietopankki kierrätyksestä, joka toivottavasti sitten kiertää myös bittiavaruuden kautta yhä useampiin pihoihin ja uusien tarhurien ulottuville. Kattohuopa tosiaan toimii älyttömän hyvin - ensimmäisen satsin naapurin vajasta laitoin vain palasina ilman mitään pohjakangasta tulevan kasvihuoneeni paikalle, jotta siinäkin rehotus vähän laantuisi - ja on se laantunut, järisyttävästi, ja pysynyt suunnillen siistinä pari vuotta!
    Tuo on hyvä kysymys, ainakin itse koen, ettei omalla pienellä nettikaupallani ole varaa osallistua messuille, kun niiden paikkavuokrat ovat järkyttävän hintaisia, sama pätee varmaan pienempiin erikoistaimistoihin.

    Maiju; Kiitos, ja kirjassani on tarkempia ohjeita rakentamiseen.

    vaalean vihreää; Kastelen harvoin, kun en useinkaan tule oleilleeksi tuossa osassa pihaa. Ei edes kerran viikossa, kastelinkohan viime kesänä yhteensä muutaman kerran.

    Inka; Kiitos! Joku tykkää, toisen mielestä näyttää ehkä epäsiistiltä, kun on kaikenlaista kierrätysmatskua. Itse tietenkin kuulun tykkääjiin!
    Kirjavalehtisistä yrteistä saa kaunista vaihtelua, mulla on toinen timjameistakin kellankirjava. Monivärinen salvia ei kyllä kestänyt ensimmäistäkään talvea. Viinisuolaheinäkin on monivuotinen ja nätimpi kuin tavallinen tarhaversio.

    ReplyDelete
  6. Ihania nuo pinkit daaliat maalatuissa betonirenkaissa, värisävyt mätsäävät kivasti. Ja kauniita nuo obeliskit/köynnöstuet, onks noi niitä mitä sulla on myynnissäkin?

    ReplyDelete
  7. Joo, tai tuo on sitä pioniunikkoa, jonka siemeniä sullakin kai on... daaliatkin meinaan syödään, niitä ei hirmuisesti kannata täällä ilman verkkoja tai vahtikoiraa kasvattaa. Juu, noita tukia juuri on myynnissä, ovat korppoolaisen metallisepän tekemiä mun piirustusten mukaan!

    ReplyDelete
  8. Kirjasi tilattu, booky.fi:stä:)

    ReplyDelete
  9. Voi kun olisi tuollaisia vanhoja hirsiä, tulee hienoja kohopenkkejä. Ja käytävistäsikin tykkään, minäkin olen tehnyt pari pientä polunpätkää vanhoista tiilistä ja hiekasta, alle olen laittanut vain paksun kerroksen hesareita, ja nekin pitävät aika hyvin jopa juolavehnän poissa.

    Tuota suomalaisten puutarhamessujen huonoa kasvitarjontaa mäkin harmittelen, ei huvita maksaa toistakymmentä euroa siitä, että kivoja kasveja löytää vain Tommolan osastolta. Mielummin sitten menen suoraa niiden puutarhalle. Jos kivoja kasveja myyviä olisi enemmän, niin silloin kantsisi mennä messuillekin ostamaan. Paikkojen hinnasta se varmaan on tosiaan kiinni, pienillä taimistoilla ei ole varaa maksaa messukeskusten huippuhintoja. Mä en käy missään käsityömessuillakaan myymässä juuri tuon takia: kaikki voitto menisi paikkamaksuihin, eikä siinä ole järkeä, ellei sitten mainostusmielessä.

    ReplyDelete
  10. You have such a lovely garden, I do like the idea of raised beds I think they make everything look prettier and also tidier.

    ReplyDelete
  11. Ja taas ihania vinkkejä! Tonttimme yhdessä nurkassa oli jonkun epävirallinen kaatopaikka ja siitä tulikin minulle varsinainen aarre aitta:) vanhoja sinkki- ja emaliastioita, no pohjat joistakin ruostunut pois, mutta niihin istutin ilolla tonttimme ekat kukat jo raksamiesten iloksi! Nytpä laitankin niistä yhteen kiinalaisen ruohosipulin, jonka siemeniä olen tilannut! T.Minna

    ReplyDelete
  12. Olipa hieni ja opettavainen postaus.
    Kiitos, näistä sai paljon vinkkiä.
    Täytyykin tytöntyölle näyttää tämä postaus. Hänkun haluaa kohopenkkejä ja on vasta aloittelija.

    Mukavaa keskiviikkoiltaa sinne teille! ♥ ♥

    ReplyDelete
  13. No onhan sulla kasvimaa! Ja hieno onkin. Täsät sain lisää inspiraatiota saada kaksi pihassa lojuvaa vanha akaivonrengasta hyötykäyttöön. Eikä muuten ole ollenkana pahat maalattuina. Minulla toinen kasvaa kivasti sammalta, mutta tuskin se sammal kestää siirtoa.
    Kattohuopavinkki täytyy laittaa mieleen, kestävämpää se on kuin sanomalehti tai pahvi.

    ReplyDelete
  14. Tässähän täytyy alkaa suunnitella omankin kasvimaan laajentamista, ainakin yhdellä kierrätetyllä kuormalavan kauluksella;)

    ReplyDelete
  15. Hyviä kierrätysvinkkejä! Kohopenkit ja runsaslajinen kasvivalikoima tekevät kasvimaastasi tosi kauniin.

    ReplyDelete
  16. Tiedätkös mitä, Saila? Sinun ansiostasi olen innostunut enemmän noista kohopenkeistä ja meidänkin mummolaan taitanee nousta ensi keväänä pari semmoista, jotta saan niihin kasvimaani :)

    ReplyDelete
  17. Arvelinkin että tämä on pientä sneak peak:ia kirjastasi Laiton varauksen jo kirjastoon, olivat itse ymmärtäneet tehdä siitä ennakkotilauksen, wuhuu! Tästä päätellen alat olemaan jo melkoinen puutarhaguru:)

    ReplyDelete
  18. Kaunista! Kierrättäminen on niin hyvä asia :) Lisäksi jos sitä korianteria tulee noin paljon niin sitä voi kierrättää tänne päin! Se on niin ihanaa, eli kuulun korianterin rakastajiin!

    ReplyDelete
  19. Kiitos Musti ja Saila:) Aivan ihana kasvimaa, nuo tiilien ja betonirenkaiden ja hirsien yhdistelmät saavat minut huokailemaan. Ja ne kasvit! Oih, ihanuuksia.
    Miten ihmeessä mä tulen selviämään Tukholman messuila kotiin, kysyn vaan tämän hehkutuksen jälkeen ;)

    ReplyDelete
  20. Mainostatko lisää Tukholman messuja (koska missä kenelle) ja kirjaasi? Olen vastikään löytänyt tänne ja tarvitsen lisäinfoa!

    A

    ReplyDelete
  21. Ihania kuvia ja hyviä ideoita näin pakkasten kiristyessä. Tulisipa kevät!

    ReplyDelete
  22. Maiju; Sepä kiva :-) Mukavia lukuhetkiä! Se ei ole vielä tullut painosta, kuulemma ehkä viikolla 6.

    Leena; Isot messut ovat järjettömän kalliita. Harmillista. Onneksi on pienempiäkin tapahtumia olemassa.

    Paula; Thank you, you are very kind. Raised bed are a godsend in a slightly wild garden such as mine.

    Minna; Juu, pohjattomat astiat on hyviä... tuokin kohopenkissä jököttävä vanha sanko on ilman pohjaa. Siirsin syksyllä ruoholaukan pois siitä, kun piti saada viherminttu johonkin, mintuille paras paikka on sellainen, mistä ne eivät pääse leviämään juurillaan.

    Sylvi; Kiitos, kiva jos tästä on iloa ja apua!

    Katja; Johan nyt, minusta sinulla on paljon hienompi :-D Mun on aika pieni, mikä sopii erinomaisesti, kun ruuasta suurimman osan syövät peurat ja loput unohdan itse korjata.
    Kaivonrenkaat on ässiä, juuri hyvän kokoisia ja korkuisia - ja maalaus teki niistä suorastaan söpöjä!

    Pioni; No juu, pitäähän sitä viljelykiertoakin mahtua tekemään, penkkejä tarvitaan. Ja jos osaan pesiytyy monivuotisia niin kuin noita yrttejä, ei niihin voi enää kylvää mitään.

    Saraheinä; Kiitos!

    Elina; Sepä hauskaa! Niissä on helppo viljellä ja kitkeminenkin on hauskaa ja helppoa.

    Myrsky; Tiedätkö mitä, olen niin surkea markkinoija, että voin ihan kirkkain silmin väittää, ettei tätä postausta kirjoittaessa tullut mieleen, että tässä tulee mainostettua kirjaa samalla (ja se sentään ilmestyy parin viikon päästä :-D). Huomasin vain, että onpa kesältä jäänyt tämä aihe kokonaan kirjoittamatta... syytän tästä kyllä putkiaivoani!
    Oho, puutarhaguru :-D

    Mamma N; Voi hitsi, en tiennyt, mutta nyt tiedän. Ensi kesänä postilaatikkoreissullasi saattaa tulla vastaan aika voimakkaan hajuinen laatikko! Kyllä minäkin tykkään, mutta rajansa kaikella, noita määriä ei pysty, vaikka käytän sitä jopa salaatin jatkeena.

    Pirkko; Ota mukaan tyhjä kassi, jonka pakkaat pienen matkalaukkusi sisään menomatkalla - näin mä olen tehnyt ja hyvin on toiminut. Paluumatkalla kaikki taimet siihen isompaan laukkuun, jota vedetään rullilla tasaisesti ja nätisti pystyasennossa perässä, jotta mullat eivät varise taimipoteista, ja hammasharja ja pyjama siinä pienemmässä kassissa!

    Koti1898; Tukholmassa pidetään Nordiska Trädgårdar -messut joka kevät. Suosittelen niitä lämpimästi.
    Helmikuussa ilmestyvä kirjani on Puutarha laatikoissa, kustantaja Minerva!

    annekatariina; Kiitos, kyllä se tulee, eikös se pakkanen nyt lauhdu (ja kevät tule ;-))

    ReplyDelete
  23. Piti vielä tulla kyselemään noista liiloista herneistä, onko ne siis sisältäkin liiloja...? Kiinnostuin kovasti ja kävin jo tuolla nettikaupassa kurkkimassa. Liilat porkkanatkin tekis mieli kokeilla ja niitä ihania hajuherneitä!

    Oi, viinisuolaheinä onkin ihanaa. Anopilla roihahti se kasvamaan tosi runsaana ja sain osinkoni viime kesänä. Toivottavasti nousevat taas uljaasti tänä vuonna!

    ReplyDelete
  24. Ihana kasvimaa, oijoi! Kuulostaa tosi positiiviselta ongelmalta tuo korianterin viihtyminen, voi kun leviäisivät kaikki vaan tuolla ulkona juuri nyt ihan hallitsemattomasti :)

    Erittäin hyvä pointti tuo "massaa rullakoissa" -asia. Se on kyllä ihme juttu, että messukävijöille tarjotaan aina vaan sitä samaa bulkkia, vuodesta toiseen. Kyllähän meille muukin kelpaisi?!

    Mun on ihan pakko lähteä Tukholmaan, kun mainitsit sanat "pelargonin villilajikkeita". Sissus.

    ReplyDelete
  25. Kierrätys on kyllä hyvä asia. Itsekin olen maanpeitteenä käyttänyt vanhoja mattoja,peitteitä,lehtiä, pahveja jne.

    Kyllä tässä jo kovasti sormet syyhyävät puutarhapuuhiin. Aamuyö meni unettomana puutarhasuunnitelmia päässä pyöritellessä ;)

    ReplyDelete
  26. Inka; Juu ei! Palon sisällä on vihreät, maukkaat herneet jotka mä ainakin naapurien avustuksella popsin suoraan palosta suuhun. Alkukesällä käytin nuoria, vielä litteitä palkoja nopsasti kypsennettyinä salaatissa, mutta on ne herneinä parempia.

    Geranium; Mua alko naurattaa, innostuksissas kirjoitit paradoksin: villilajike :-D (Mun piti käydä tarkistamassa, etten ollut itse kirjoittanut noin). Siis jos joku tän lukee joka ei tiedä (säähän tiärät): lajikkeet on jalostettu, villilajit on jalostamattomia luonnonlajeja. Mutta siis joo, voi kuule, siellä on Pelargonsällskapetin lisäksi Bergabacken (nettisivuiltaan jo selviää lajivalikoiman koko) ja ainakin viisi muuta myyjää joilla on KATTAVA valikoima pelakuita.
    Mua kans ihmetyttää, kuka maksaa messulipun, jotta pääsee ostamaan samoja tetenarsisseja samanlaisesta rullakosta kuin lähimarketissakin.
    Hyvin sanoit, nyt ilahtuisin tavattomasti vaikka rehottavan juolavehnän näkemisestä!

    Katja; Kaikenlainen materiaali, mikä vaan tukahduttaa rikkakasvit, on tervetullut puutarhaan kukkapenkin tai laatikkoviljelmän alustaksi! Voi ei, sulla on paha puutarhatauti kun yöunetkin vie :-D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, mä harrastan paradoksivitsejä :D Varmaan juurikin innostuksissani kirjoitin lajiKKEISTA, ja myös siksi, että pelargoneista olen aina kasvatellut vain niitä, en villilajEJA. Mutta ehkä kohta asiaan tulee muutos, Tukholman suunnalta. Kiitos punakynästä :)

      Delete
  27. Kivasti olet kierrättänyt materiaaaleja :) Ja aina vähättelet hyötytarhaasi, sehän näyttää oikein kivalta..
    Ajuruoho on minunkin lepparini, sitä kerätään pitkin kesää.Nam

    ReplyDelete
  28. Keltainen mäkimeirami näyttää kivalta. Ylipäätään yrititkin ovat koristeellisia. Taas tuli täältäkin ideoita, tuo keltalehtinen mäkimeirami ja herne "Purple Podded". Ja seuraavaksi sitten matkani jatkuu Villille Niitylle.

    ReplyDelete
  29. Heidi-Maaria; Kiitos... ei tuossa kyllä montaa neliömetriä hyötytarhaa ole :-D Mutta tulevaisuudessa on muutama neliö lisää. Kun vielä muistaisi kerätä satoa ja syödä! Kesällä tuollaiset vähäpätöiset asiat tuppaavat unohtumaan jossain kurjenmiekan katveessa kyykkiessä.

    Paula; Villi niitty on ainakin aiemmin myynyt siemeniä järjestämässään Tulppaanien lumo -näyttelyssä (Helsingin kasvitieteellisessä 16.-24.3.). Sieltä olen oman pussini ostanut. Samalla pääsee ihailemaan vanhojen sipulikukkien lajikkeita, jotka on hyödetty kukkimaan samanaikaisesti.

    ReplyDelete
  30. Ai että sinulla on tuollainenkin yllätys tontillasi. Hieno hieno. Minäkin ihastuin keltaiseen mäkimeiramiin.

    "Massoja massoille." Näinhän se meikäläisillä messuilla on. Ongelma taitaa olla juuri tuo suuruuden tavoittelu: isot messut isossa messuhallissa. Ja korkeiden vuokrien vuoksi vain isoilla toimijoilla on varaa osallistua, joten messuhalli täytetään muiden alojen osastoilla, jolloin "puutarhamessut" ovat todellisuudessa yleismessut.

    Pieni alan harrastajien tapahtuma saattaa olla isoja messuja paljon antoisampi. t. Pia

    ReplyDelete
  31. Upea upea UPEA kasvimaa! Siis vau! Kierrättäminen on ihan mahtavan kivaa ja mielestäni vanha "romu" myös näyttää tosi hyvältä :) Iso kiitos kattohuopavinkistä, pakko kokeilla sitä johonkin!

    ReplyDelete
  32. Tässähän oli vaikka mitä mielenkiintoista asiaa! Hämmästyin ensinnäkin sitä, että viihtyykö tomaatti tosiaankin saaristossa ilman minkäänlaista suojaa? Mutta eikö kasvihuone kuitenkin selkeästi pidennä satokautta ja siten kasvata sadon määrää? Entä härkäpavut, tiedätkö mistä saa niiden siemeniä ostaa?

    tv Leena

    ReplyDelete
  33. Järkeviä kierrätysideoita, joita käyttämällä olet saanut kasvimaan ihanan persoonalliseksi. Vanhat tiiletkin vain paranevat muretessaan.
    Ruotsilla on niin paljon pidemmät perinteet myös puutarha-asioissa, mutta eiköhän täällä kotimaassakin vähitellen kehitytä myös messuasioissa. Ehkä kannattaa jättää palautetta messuilla käydessään.

    ReplyDelete
  34. Voi kiitos kaikille ihanille kommentoijille, olen ihan otettu - miten paljon pieni ja keskeneräinen kasvimaarakennelmani saa ihailua! Hämmästyttävää, kun siinä on pystyssä vasta muutama penkki ja kiveystäkin vasta pätkä valmiina.

    Pia; Sinäpä sen sanoit! Pienemmät tapahtumat, ihan toinen meininki... mua harmittaa, kun en ole vielä saanut käytyä Uudenkaupungin kukkamessuilla, ne ovat ihan must ensi keväänä. Ja sitten on Loviisa, Kristiinankaupunki, varmaan monta monta muuta ja toivottavasti joka vuosi tulee yhä enemmän tapahtumia!

    Purlina; Kiitos itsellesi ihanasta kommentista!

    Leena; No minulla ei ole kasvihuonetta, niin tomaattia on pakko pitää avomaalla jos sellaisen taimen saa... Kyllä se tekee hedelmää, mutta peurat syövät sitä niin paljon, että käytännössä hedelmiä ei pääse itse syömään. Meren vuoksi saarissa on pitkä lauha syksy, kukkia ja hedelmiä riittäisi jollei niitä syötäisi.
    Härkäpavun siemeniä saa varmaan kaikista marketeista ja kukkakaupoista, missä siemenpusseja myydään.

    between; Heh, tiilet paranevat muretessaan :-D No joo, ehkä... ainakin tuohon voi sitten joskus kutsua Roger Federerin pallottelemaan, kun sitä tiilimurskaa on tarpeeksi kertynyt ;-)
    Palautetta kannattaa ehdottomasti antaa, jokaisen jolla on mielipide! Hyvä pointti. Muuten ei mikään muutu. Järjestäjien täytyy saada tietää, mitä messukävijät haluavat.

    ReplyDelete
  35. Paradoksivitsit on ihan yhtä hyviä kuin kaikki muutkin weirdot vitsit!
    Mäkin kylvin viime viikolla yhden lajikkeen, vaikka olen oikeastaan sitä mieltä, että luovutan lajikkeet vähitellen parempiin koteihin ja keskityn villilajeihin, tai ainakin hyyyyvin vähän jalostettuihin. Pidän yhä pienemmistä ja pienemmistä kukista. Pitäisikö tästä huolestua.
    Villilajit on niin ♥

    ReplyDelete
  36. Olipas siinä yrtti poikineen! Mullon kans kohopenkkinä, mut koko kasvimaa :) Aijai että tekis jo mieli tunkea sormet multaan :)
    -Helena ja Blackie-

    ReplyDelete
  37. Kohopenkit on siitäkin loistavia, että niissä maa sulaa roudasta avomaata nopeammin - pääsee työntämään sormet multaan varhemmin!

    ReplyDelete
  38. Ai. Kristiinankaupungin tapahtumasta en ole kuullutkaan. Pitääpä ottaa selvää. Pia

    ReplyDelete
  39. Minä muka kommentoin jo aikaisemmin, mutta liekö teksti ollut niin kelvotonta, kun ei ole laatikkoon asti päätynyt ;D
    No laitetaan uusiksi. Nuo kaivonrenkaat on kyllä mustakin söpöt tuossa uudessa värityksessään, oikeat symppikset. Lisäksi ihailin minäkin noita tummia herneenpalkoja ja itse asiassa niistä innostuneena ostin äskeisellä Plantegen-visiitillä (anoppi sanoo Lantageeni) jotain tummaa papua.

    Tuo kylänraitti on jotenkin erityisen viehättävä, tuommoisia ei enää joka paikassa olekaan. Muotopuutarhasi ja kasvimaasi on hauskasti myös ohikulkijoiden ihasteltavana, mutta onneksi liikennettä ei varmasti ole liikaa.

    ReplyDelete
  40. Pia; Sen nimi on ainakin tähän asti ollut Avoimet portit, osaan pihoista pääsee siis käymään, pääsylipulla saa kartan. Ainakin silloin kun siellä kävin, mukana oli paikallinen puutarhaseura tms., jolta sai ostaa taimia. Oma 'Nora Barlow'-akileijani on sieltä kotoisin!

    Maria; Voi harmi kun kommentti oli häipynyt! Ei se ollut roskakommentteihinkaan mennyt, kun kaikista kommenteista tulee tieto sähköpostiin :-(
    Tuossa on mun makuuni vähän liikaa pörinää heinäkuussa, mutta onneksi kesälomakausi kestää niin lyhyen aikaa. Tai siis se ärsyttää, kun jotkut (tylsistyneet teinipojat) pöristelevät edestakaisin kymmenen kertaa peräkkäin, siinä vaiheessa alkaa tuntua siltä, että menkää vaikka purkamaan energiaa leikkaamalla ruohoa :-D

    ReplyDelete
  41. Ihana kasvimaapostaus! :)

    Innostuin muuten kokeilemaan kohopenkkien tekoa pari vuotta sitten kun bongasin ihjeet täältä sun blogista. Ensimmäiseksi yritykseksi se (ainakin omasta mielestäni) onnistui ihan hyvin..

    ReplyDelete
  42. Mahtavaa jos olen voinut inspiroida ja neuvoa! Ei niiden mitään muotovalioita tarvitse ollakaan, pääasia että multa pysyy sisällä, niin kasvit kasvaa, se on pääasia.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!