Monday 20 August 2012

Valmis rappaus

No niin, nyt on loppuraportin aika! Anne sai työnsä rivakasti päätökseen. Vanhan rappauksen tunnistaa valkoisesta maalipinnasta, kaikki harmaa on uutta rappausta. Vasemmalla seinää vasten oli leivinuunin talvihormi, joka sortui kun talo kengitettiin. Anne rakensi vastaavan korkean seinämän mutta siihen ei mahtunut hormia. Nykytietämyksellä muuria ei saisi rakentaa puuseinään kiinni. Päätimme, että seinämän yläosasta pitäisi tehdä pyöristetty kuten toisellakin puolella on ja niin kuin puretussa hormiosassakin oli, vaikka tämä jätettiinkin entistä osaa matalammaksi.

The kitchen stove is now finished!

Muistin virkistämiseksi: tältä muuri näytti viime vuoden kesäkuussa, kun Anne oli purkanut kaiken mitä purkaa piti. Perustuksia uusittiin ja sitten suunta oli vain ylöspäin...

This is last year, when Anne had taken off everything that needed renewing.

Ja tässä viime kesän saavutus, viimeistelyt kuten pyöristetyt yläkulmat jäivät tälle kesälle.

And this is after rebuilding the stove last year.

Luukut paikoillaan, mutta hellanrinkulat puuttuvat vielä, osa on vielä hiottava ja käsiteltävä liesimustalla. Oikeaan kulmaan tarvitaan vielä pala valurautaa, siihen on tällä hetkellä väliaikaisena levynä pala paksua terästä. Toisin kuin valurauta, teräs vääntyy kuumuudessa, siksi hellalevyt ovat aina valurautaa.
Lisäksi unohdin ottaa kuvia sen jälkeen, kun poistin lattiapaperit ja siivosin... katsokaa nyt vain sitä hellaa.

Anne laittoi pyynnöstäni tapit, jotka ovat vanhat paksut taotut naulat, yhteen tiilikerroksen saumaan.

It is great to be able to invent one's own finishing touches, such as old forged nails added in the joint.

Vanha vihreäksi maalattu pinta on minusta varsin kaunis, sen kuluneista kohdista pilkistää sinisempää maalia. En nyt todellakaan ole maalaamassa tätä hellaa vielä tänä vuonna enkä ehkä seuraavanakaan, joten on hyvin aikaa miettiä tämän väritystä ja sitä, maalaanko näitä vanhoja maalipintoja vai jätänkö muistoksi, vai tuleeko siitä liian levoton. Kun ostin talon, hella oli alasastaan vihreä ja yläosastaan valkoinen. Hellalevyjen taakse oli muurin seinään kiinnitetty suojapelti, joka oli maalattu samalla vihreällä maalilla.
Yhden puhkiruostuneen nokiluukun tilalle löytyi omasta varaosapankistani eli navetasta juuri oikean kokoinen kaakeliunin kierreilmaventtiili. Se saa luvan asua nyt siinä ja toimittaa alempiarvoisen nokiluukun virkaa. Anteeksi vain, venttiili!

Mukavaa alkanutta viikkoa!

34 comments :

  1. Kaunista tulee ja juuri sellaista kuin pitääkin, tulee lapsuudenkotini mieleen tuosta projektistasi.

    ReplyDelete
  2. AnnaW; Kiitos ♥ Tuli siitä kaunis jo nyt!

    Annekatariina; Kiitos kauniista sanoistasi! Olen otettu.

    ReplyDelete
  3. Siitä tulee hieno! Mikä tunnelma henkiikään jo kuvasta.

    ReplyDelete
  4. Voi että, talon sydän on valmistunut! Hienoa jälkeä vanhaa vaalien ja hieman omia ideoita lisäten. Ei voi kun ihailla.

    ReplyDelete
  5. Anne on melkoinen uunimestari! Oli pakko näyttää kuvat miehelle, että usko nyt, kyllä niitä muureja saa korjattua ilman että kaikkea täytyy purkaa. Tänään nimittäin taas ihmeteltiin sitä navetan hormistoa ja sen kuntoa. Nyt pitäisi saada asiantuntija eli jonkinmoinen anne paikalle arvioimaan mitä tehdä.

    ReplyDelete
  6. Zelda; Kyllä, ja kai huomasit kissoille sopivat tasot tuolla ylhäällä :-)

    Maria; Talon sydän, niinhän se onkin. Tuottaa niin lämpöä kuin kahvia!

    ReplyDelete
  7. Katja; Anne tekee nykyään (tästä syksystä lähtien) näitä hommia vain kesäisin. Kyllä tosiaan kannattaa ottaa restaurointia opiskellut/opetellut muurari kuten tämä Anne. Jos löydän sun sähköpostiosoitteen, niin lähetän sulle hänen yhteystiedot, vaikka voi olla, että joku toinen ehtii paremmin. Annella taitaa olla kädet täynnä töitä jo ensi kesäksi. Metsänkylän navetasta voisi kysellä tekijöitä, tai heidän nettisivuiltaan. Itse löysin Annen ottamalla yhteyttä Turunmaan perinnerakentamisyhdistykseen Curatioon.

    ReplyDelete
  8. Upeaa, kaikkea voi korjata!

    ReplyDelete
  9. No niin todellakin voi :-)

    ReplyDelete
  10. Kaunist siitä todellakin tuli,Taitavaa työtä.

    Katselin kukkiasi tulla almpana jännän näköinen on tuo alppipiikkiputki. Sitä ei mellä ole. ♥ ♥

    ReplyDelete
  11. Oih, mikä kaunotar! Todellinen kodin sydän ja kissoillekin aivan mahtava paikka :) Kiva, kun sulla on sitä alkuperäistä pintaa tallella, pidä nyt sitä alkuun ja katsele ja pohdi maalaatko vai et. Ihana!

    ReplyDelete
  12. Voi! On kyllä niin upea ja kanis. minusta nuo väripinnatkin on ihan ok. Todellakin kannattaa miettiä miten maalaa ja millä. Kyllä kissatkin varmaan tykkään tuosta!

    ReplyDelete
  13. Hieno siitä tulee! Itse en osaisi tosin edes käyttää!

    ReplyDelete
  14. On todellakin UPEA!!
    Meillä tuli ukon kanssa heti kina, miksi ei jo keväästä laitettu T:n kotia myyntiin, no kuhan se Metro valmistuu:)
    Kyllä se kunnon uuni joka pitää elämän lämpöisenä!

    ReplyDelete
  15. Ihan mielettömän vaativa projekti tuo on ollutkaan. Onneksi on tekijöitä ja osaajia. Upeaa!

    ReplyDelete
  16. Taputuksia Annelle ja kumarrus myös! Hienoa, että on tuommoisia taitajia.

    ReplyDelete
  17. Taitavia tekijöitä olette !
    tuolla kyspysvät tulevaisuudessa vielä monen monta herkkua ja keittiökin saa mukavasti lämpöä samalla :)

    ReplyDelete
  18. Upea uuni sulla! Mitä on muuten liesimusta? Meillä kun on semmoinen valurautainen puu-uuni tuvassa ja olen miettinyt, miten sen tason käsittelisin?


    tv leena

    ReplyDelete
  19. Kyllä on upeaa ammattitaitoa :) Näyttää ihan mielettömän upealta uuni !

    ReplyDelete
  20. Käsittämättömän upea!!!! Oikea lämmin vire tulee kuvien katselustakin!

    ReplyDelete
  21. Sylvi; Alppipiikkiputken lisäksi minulla on sinipiikkiputkeakin. Ne ovat kivoja, kun "kukkivat" pitkään (kukinnot kuivuvat ja muuttuvat vähitellen sinisiksi).

    Pirkko; Juu, ihana meille kaikille. Arvelen, että tuollainen "epämääräinen" pinta alkaa sitten näyttää kummalliselta, kun tuvassa on paneelit ja tapetit seinillä. Ja eihän tuo vihreä maalikaan alkuperäistä pintaa ole. Väritystä ehtii vielä miettiä. Ehkä käytän jotakin siniharmaan tapaista, tuvan vanhaa tapettia näkyy tämän blogin taustakuvassa ja sen alapuolinen paneelikin oli siniharmaa. Yhdessä tummanruskean katon ja listojen kanssa se oli varsin kaunis ja harmoninen yhdistelmä.

    Auli; Kyllä, kaikkea ehtii miettiä moneen kertaan. Sinä sen hyvin tiedätkin, että kissat tykkää :-) Päällä on hyviä tasoja.

    Tillariina; Jos tuollainen muuri on, niin opettelu kannattaa ;-)

    Maiju; Uuni on hieno juttu, suuri massa pysyy lämpimänä pitkään, tosin sen lämmittämiseenkin kuluu pitkä aika.

    Myrsky ja Mamma N; Niin on, toivottavasti Anne lukee tämän niin kehut menevät perille!

    Katja; Anne se taitava tekijä on, minä vain ehdotin ja hän teki :-) Ja teki tietysti parhaat ehdotukset itse.

    Leena; Liesimustaa saa ostaa pienissä pulloissa rautakaupoista ja jostakin ruokakaupastakin, siivoustarvikehyllystä. Se on grafiittimönjää, jolla ruosteesta puhtaaksi hiotut valurautaluukut ja hellatasot käsitellään. Hanki ihmeessä! Se hoitaa valurautaa ja siihen tulee kaunis pinta. Pullossa on ohjeet (tai jos ei ole, niin kysy sitten tai netistä löytyy tietoa).

    Kaisu ja Viivi; Kiitos, niin on!

    ReplyDelete
  22. Hiljaa hyvää tulee!
    Kahden kesän kaunista tuotosta.
    On se hienoa, että vielä on joillakin tuota vanhaa osaamista tallella.
    Upea loputulos - talon sydänmuuri.

    ReplyDelete
  23. On se hieno! Näen jo tiukkukippoja rivissä tuon talvihormin päällä ja patalappuja nauloissa (oiskohan se paloturvallista).

    On melkein kuin talosi olisi valmis, kun lattiat on laitettu ja hellakokonaisuus kunnostettu. Eikös ne loput oo sitten jo vähän niinku kakun pala, eh...

    ReplyDelete
  24. Kiitos Zepa ja Irene!

    Tiina; Juu, kakkupala ;-) Vähän sellainen normisiivua paksumpi!

    ReplyDelete
  25. Voi valtava noita taitureita! Upea uuni on nyt Sinulla!!

    ReplyDelete
  26. Kiitos Omenaminttu ja Hyvä Mieli! Anne on todella taitava ja olen iloinen että sain hänet töihin :-)

    ReplyDelete
  27. Sun suu auki oleva uunisi on saanut suunsa kiinni! ;) Komea siitä tulikin!

    ReplyDelete
  28. Tulipa siitä hieno. Ajattelin samaa kuin Tiina: sehän on viittä vaille valmis huusholli. Kakkusiivuja voi sitten siivutella sitä mukaa kuin siltä tuntuu.

    On sulla ollut siellä upea kesä. Talon kanssa on tapahtunut todella paljon edistystä.

    ReplyDelete
  29. Sea; Niinpä, ekassa kuvassa uunilla on kieli vinossa, toisessa kieli poskessa ;-)

    Intopii; No juu, upea, erinomaisen uuvuttava ja kallis kesä... onneksi ei nyt heti ole pakko tehdä mitään muuta remonttia (paitsi saada ne ikkunat valmiiksi asap).

    ReplyDelete
  30. Uskomaton työ.. ja uskomattoman kaunis lopputulos!

    Onnittelut uunin valmistumisesta :)

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!