Sunday 19 August 2012

Tupsulakkeja ja yksi puuhkahäntä

Keltakaunokit ovat ylittäneet odotukseni ulkonäöllään ja sillä, miten hyvin ne viihtyvät. Tilasin siemeniä tietämättä tarkalleen, miltä kasvi näyttää. Kylvin ne viime vuoden keväällä ja tänä kesänä saadaan nauttia kukista ensimmäistä kertaa. Siemenkasvatus oli erittäin helppoa. Keltakaunokki on monivuotinen.

Last year I ordered yellow hardhead seeds from Chiltern Seeds not fully knowing what the plant looks like, it just sounded funny. This year they flower and the plants are wonderfully robust, tall, with a healthy foliage and a good form and they seem to like my soil. As a bonus, deer have avoided them.

Itse kasvattamisessa on se ilo, että taimia riittää useaan paikkaan.

Toinen hauskannäköinen tupsulakki, tai oikeastaan ehkä piikkikauluri, on alppipiikkiputki. Tämä on erinomainen kasvi paahteeseen.

Sen pienikasvuinen serkku sinipiikkiputki 'Blue Hobbit' kasvaa tietenkin Tolkien-kukkapenkissä. Vieressä mattomainen nummiajuruoho 'Elfin'.

Small sea holly 'Blue Hobbit' grows, of course, in the Tolkien-border. It is accompanied by thyme 'Elfin'.

Läheiseen punaiseen villiin kukkapenkkiin muutti kirkkaanpunainen väriminttu 'Squaw'. Se oli liian kirkas paljon pastellia ja violettia sisältävään muotopuutarhaan, jonne sen olin alun perin istuttanut. Tässä penkissä 'Squaw' on sen sijaan kotonaan. Seurana kukkii korallikeijunkukka yhä vain, se hämmästyttää joka kesä pitkällä kukinnallaan.

Olen sittemmin ollut tarkempi värimintun sävyjen kanssa. Eilen esitellyn violetin 'Prärienachtin' lisäksi muotopuutarhassa kukkii vaaleampi 'Aquarius'. Molemmat kasvit ovat vielä hyvin nuoria ja pieniä, tällä on vain yksi kukinto.

Kameran linssi osoittaa usein kohti kukkia, mutta kannoillani seuraa uskollinen puuhkahäntäinen puutarhamanuli. Manulista on vaikea saada tarkkaa kuvaa, sillä kun kyykistyn sitä kohti, alkaa se askeltaa määrätietoisesti suoraan päin.

Manuli todellakin tulee suoraan päin otsaani tai nenääni, tai vaihtoehtoisesti kameraa. Kops! Saiskos pusun?

Alppipiikkiputki – Sea holly – Eryngium alpinum
Keltakaunokki – Yellow hardhead – Centaurea macrocephala
Korallikeijunkukka – Heuchera sanguinea
Nummiajuruoho – Thymus praecox
Sinipiikkiputki – Eryngium planum
Väriminttu – Monarda

25 comments :

  1. Nyt ainakin sait loistavan otoksen puutarhamanulista :) Hännän asennosta näkee kenen luo ollaan menossa. Meillä on sama ongelma, jos kyykistyn kuvaamaan kissaa on se kuin kutsu; tule luo.

    ReplyDelete
  2. Ransu on kasvanut komeaksi aikuiseksi !
    Mikä ilme ja body!

    Sit se on niin hauskaa, kun nää minikissat ovat olemukseltaan ja liikkumiseltaan isojen villikissojen kopioita.

    Voin kuvitella, kun Ransu on lönkytellyt luoksesi määrätietoisesti häntä pystyssä ja sitten pusujapusuja mamille :)

    Luin postauksesi ja naurattaa, kun puhut manulista..just äsken mies jutteli meidän desertmanulista ;)
    Samat on ajatukset.

    Ja voi noita sun kukkia, huoh miten monia lajeja ja miten mielenkiintoisia ja kauniita.

    Ja iso harmi, että peurat ovat rouskuttaneet kasveja, höh mitä elukoita.

    t.Leena ja Pojat

    ReplyDelete
  3. Enpä ole edes tiennyt väriminttuja olevan noin montaa sorttia, ovatpa aika hienoja.

    Puspuspuspuspuspuspus!!!!

    ReplyDelete
  4. Epäilemättä manuli aina pusun saakin!

    ReplyDelete
  5. Ei voi mitää jos toinen tykkää susta! Pitää PITÄÄ päästä pusuetäisyydelle! Ymmärrämme täysin, meistäkin sää olit tosi kiva. Tai siis olet.

    ReplyDelete
  6. Ihana puutarha-apulainen, paljon parempi kuin puutarhatontut! Turkki näyttää kyllä niiiin ihanan pehmeältä...

    ReplyDelete
  7. Mahtava kissa puutarhurina! Ihana. Minulla on koira kaverina aina kukkamailla. Onneksi on pieni.

    ReplyDelete
  8. Moi Saila!

    Voitit blogiarvonnassani, onneksi olkoon!

    Laittaisitko osoitteesi sähköpostiini hannameronen miukumauku hotmail.com, jotta saan pikkuisen pakettisi alkuviikosta matkaan?

    t.Hanna

    ReplyDelete
  9. Onpa ihastuttavia kukkia! Mahtavaa, että tiedät/muistat nimet aina ja kaikista! Mulla unohtuu ihan hetkessä, vaikka luulen ne vielä kohta muistavani..Manuli on niin kaunis kisu..pusun saisi kyllä täältäkin. Mukavaa sunnuntain jatkoa teille!

    ReplyDelete
  10. Manuli on kyllä komea. Lajitoveri Hiltunen lähettelee tuosta vierestä laiskanletkeät terveiset :)

    ReplyDelete
  11. Cheri; Pitää olla nopea, muuten kohde kävelee tarkennuksen ohi :-D Juu, kyykistyminen aiheuttaa välillä ihan juoksuaskelia kohti, tulee niin kiire.

    Elina; PUSKU! RANSU

    Leena ja Pojat; Nää on sellaisia manuleita :-) Onneksi peurat ei syö väriminttujakaan näköjään.

    Tiina; On niitä, mutta useimmiten kaupoista löytyy vain yksi laji tai lajike ja se sattuu olemaan kirkkaanpunainen. Viime syksynä ostin kolme lajiketta väriakselilla violetti-pinkki, eli kaikki pehmeän sävyiset lajikkeet, mitä sillä taimistolla oli (kolmas on vaaleanpunainen 'Croftway Pink'). Paikka oli Järvenpään pihapalvelu, heillä onkin sellainen reilun tuhannen perennan valikoima.
    Ransu kiittää pusuista!

    Mamma N; No kyllä!

    Myrsky; PUS! RANSU

    Musta ja Harmaa; Voi, olen otettu!

    Auli; Ransu on pehmeä puutarhatonttu :-D

    Mummeli; Nelijalkainen puutarhakaveri on ihana asia!

    Hannajaleijona; Voi että, ihanaa, ihanaa, ihanaa! Sun jutut on niin superhienoja! Laitan postia! Kiitos!!

    Riitta Sinikka; Kiitos! Säilytän kaikkien taimien laput, jos niitä on, tai kirjoitan muistiin jo taimitarhassa, mikä kasvi on kyseessä jos siinä ei ole lappua. Ja sitten yritän pitää puutarhapäiväkirjan ajan tasalla, tosin huomasin juuri, että tämän kesän istutusten osalta se on aivan retuperällä!

    Katja; Hiltuselle rapsutukset!

    ReplyDelete
  12. Pussaava puutarhamanuli <3 Unna lähettää Ransulille pusuja ja ihmistö rapsutuksia, sillä sen verran majesteettinen näky manulin puuhkahäntä on :)

    ReplyDelete
  13. Ihan mainio manuli...emäntänsä puutarhaseuralainen:)
    Mullakin on tuota keltakaunokkia taimina, kasvatin keväällä..mutta...joo..ovat yhä purkeissa, kun en keksikkään paikkaa niille..ja vielä sorruin ostamaan lisääkin taimia..en paljoo ;)

    ReplyDelete
  14. Ella; Se on just se :-) Ransu kiittää kaikesta huomiosta (ja vaatii kohta lisää)!

    Ansa; istutin tuota kolmeen paikkaan, joissa se on hengissä kaikissa, mutta kuivassa varjoisassa vaahteran alla ei kovinkaan rehevä eikä mitään nuppuja ole ilmestynyt. Sen sijaan puolivarjoinen, hieman kosteampi savimaa ja kivikova koppura savimaa paahteessa toimivat molemmat erinomaisesti. Onpa kiitollinen kasvi! Kyllä niille varmasti paikka löytyy.

    ReplyDelete
  15. Sama askel on puuhkahäntien, meitin Gebsu tekee ihan samaa :)
    On taas ihanat kukat ja tupsukat sulla, aah ja ooh.

    ReplyDelete
  16. Voi miten hauskaa, että Gebsulla on samat elkeet! Nuo punkkarikukat ovat kyllä hauskoja. Kirkkaanpunainenkin pääsi sopivaan ympäristöön ja nyt sekin on aah ja ooh, mikäs sen parempaa.

    ReplyDelete
  17. Ja onhan se pakko puuhkahännälle pusu antaa, veikkaan :))

    ReplyDelete
  18. Tuo sinun Tolken-penkkisi on tosi hauska keksintö!
    Nummiajuruoho kuullostaa eksoottiselta. Minkälaisisssa olosuhteissa se viihtyy?
    Sinipiikkiputkeni istutin ainakin ihan väärään paikkaan koska sitä ei ole muutamaan vuoteen näkynyt.
    Suloinen seuralainen sinulla!

    ReplyDelete
  19. Ha ha haaa! Ransu! Sun häntä on HIENO! Mä teen ihan samaa, siis säntään kohti kameraa "uhkaavasti" eli pusuttamaan! Ylätassu!

    ReplyDelete
  20. Katja; On se!

    Irene; Tolkien-penkki alkoi hahmottua löydettyäni nuo kaksi kasvia, Blue Hobbitin ja Elfinin. Penkki on tontin vallitsevasta maalajista poiketen hiekkainen, kun se on heti talon perustuksen vieressä, siihen on näköjään aikoinaan tuotu hiekkaa. Nummiajuruoho on hyvä kuivan ja köyhän maan kasvi (kuten timjamit yleensäkin). Tuossa se kasvaa syreenin varjossa, mutta viihtyy varmasti myös täydessä paahteessa.
    Myös sinipiikkiputket viihtyvät tuossa kuivassa paikassa. Niille ei kai tee hyvää, jos maa on varsinkin talvisin kovin märkää.

    Eikka; Eläköön pusupojat :-D

    ReplyDelete
  21. Kaunis keltainen kukka, täytyy laittaa mieleen ensi kevättä ajatellen. Komea kisu:)

    ReplyDelete
  22. Alppipiikkiputkellako on pikkukasvuinen serkku. Sitäpä pittääkin saada minunkin.

    ja miten valtasia sydäntenvalloittaja pihalla kulkeekaan =D

    ReplyDelete
  23. Ransu kiittää kehuista ♥

    Tirriliisa; Keltakaunokki on komea ja aurinkoinen loppukesän kukkija.

    Matonkude; On, tai siis tuo on sinipiikkiputken kääpiöversio (niin kuin Hobbit-nimiset kasvit kummasti tuppaavat olemaan).

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!