Sapelihammassöpöliini

Pelottava hammaskalusto

Look how scary

Saber-teeth!

Niin, oli puhetta siitä, kuinka paljon kissat opettavat elämänasennetta. Tärkeimpiä niistä on rentoutumisen jalo taito.

Ihq lahja – ja tein sen, siis asetelman

Tämä ihanainen peura kuoriutui lahjapaketista. Vaikka otukset ovat kiusankappaleita pihalla, kun syövät tulppaanit ja porkkanat, on tämä yksilö uhmaavine pystypäineen niin kovin hellyyttävä. Eikä aiheuta harmia puutarhassa.

Asetelmankin ehdin tehdä, mutta vasta niin joulun aattona, että hyasinttien avautumista on turha vielä hetkeen odottaa. Sopivat sintit silti vielä uuteenvuoteenkin! En keksinyt muuta astiaa kuin jo sisustuslehdissä moneen kertaan nähdyn Vaahteramäen Eemelin soppakulhon (joka juuttui päähän), mutta kyllähän tämä toimii, vaikka alkaa jo olla monissa medioissa kulunut aihe.

The best things about Christmas...

Presents.

Presents.

Presents.

Chilling out.

Päivän puna

Ilta kun hämärtyy, kodeissa valot loistavat ja kukat hehkuvat. Syklaami on suloinen ja herkkä kukka, ja vieläpä hennosti tuoksuva.

Tämä päivä on vietetty suklaan merkeissä, niinpä kirjoitin ensin vahingossa syklaaminkin "suklaamiksi".

Peaceful Christmas holidays, may the light and warmth shine.

Lämpöistä joulua!

Nyt alkaa jouluun rauhoittuminen. Ollaan vain ja nautitaan hetki siitä, että vain ollaan.

Rauhallista joulumieltä!

Merry, peaceful and warm Christmas!

Mice

Ransu is more into IT. He likes the black Original Pro Mac mouse.

Whoooa - Musti got a new deluxe rabbit fur toy today.

Hiirensä kullakin

Ransu on omaksunut toimistoapulaisen roolin ja auttaa varsin usein ja mielellään tekstinkäsittelyssä. Musta mäkki-hiiri on Ransun makuun.

Lemmikkieläinkaupasta lähti tänään mukaan kaninkarvainen hiiripallero, josta Musti suorastaan riehaantui. Pallo kulkee nyt Mustin suussa ympäri asuntoa ja Ransu ei pääse lähelle tai murina käy.

Postilaatikko kolahti

Silkkikukkia (Clarkia amoena) pagodikärhön (Clematis chiisanensis) syysvärin lomassa, kuva otettu 17. lokakuuta.

Siemenkatalogi putosi eteiseen. Kas, niin, ei elämä jouluun lopu.

Ensi kesä alkaa nyt!

Siemeniä on kyllä kertynyt varastoon niin paljon, että ajattelin (yrittää) pitää niiden tilaamisessa välivuoden. Kuvassa olevien kasvien siemenet tulivat muistaakseni lahjana Nelsonilta.

Yksi suosikeistani on englantilainen Chiltern Seeds. Heidän valikoimansa on valtava, ja mielenkiintoisia uutuuksia näyttää olevan vaikka kuinka...

Kuinkahan emännän päätöksen käy.

Lakeuksia täälläkin

Tai laveita laaksoja. Olen aina ihastellut varsinaissuomalaisia laajoja, syviä ja reheviä laaksoja. Niistä näkee, että ne ovat ikivanhaa viljelymaata ja kulttuurimaisemaa.

Tämä kuva on kuitenkin toiselta kauniilta seudulta, Itä-Uudeltamaalta. Sielläkin laaksot ja kummut vaihtelevat, mutta paljon pienimuotoisemmin kuin laajojen laaksojen Varsinais-Suomessa. Se vain on niin silmää hivelevää, kun alavat maat ovat peltoina, rakennukset rinteillä ja pienillä kumpareilla, ja metsät kallioisilla mäillä. Näin sen olla pitää!

Niin, tämä oli vain näytteeksi pohjanmaalaisille, ettette liikaa ylpisty. Kun teillä on se hieno murrekin.

Aika toimia

Marjakanerva eli Pernettya

Huh, joulunaluksen kiireinen työprojekti ohi ja nyt ehtii somistaakin. Olin vielä ajatellut laittaa kauniita asetelmia ulos ruukkuihin, paukkupakkasia tai ei.

Marjakanervasta haaveilen, se on niin soma pulleine pikku "omenineen". Mutta saas nähdä mitä löytyy. Ja sisälle jokin kukka myös, se valkoinen amaryllis kukki jo!

Hip hei paalut tuli

Se tarkoittaa sitä, ettei venevaja enää ole kaatumisuhan alla. Uudet paalut ovat neljän metrin syvyydessä. Enää ei tarvitse kuunnella tuulen ujellusta miettien, kestääköhän vajaparka vielä tämänkin talven yli.

Boat house repairs

Horray - the boat house has been re-pollarded! Meaning, I don't have to fret over it falling into the sea anymore. The last three winters I've been worrying it will not stand the pressure from the ice, at the same time hoping the ice would become thick enough for the work to be executed. Alas, it never did and therefore we needed to get a barge for the excavator. And it was no minidigger...!

Notice the two guys flat on the roof. They have not fallen from an aeroplane but are putting the roof sheets back on.

Ja lisää

Niin, ei tässä muuta kuin että hengissä ollaan ja työtä painetaan yöt ja päivät. Ransu tässä yrittää kirjaimellisesti vetää minua paidan helmasta sänkyyn nukkumaan, joten tutituti! Kauniita unia!

Lojumisen mestarit

Ransu tykkäsi jo pienenä hypätä kaapin päälle. Sinne voi rauhassa nukahtaa.

Musti lataa pantteripattereita. Masu on aina valmiina, jos joku tulisi rapsuttamaan.

Rentoutujien kuningas oli kuitenkin rakas Viljo, jonka lempinukkumisasento oli liito-orava.

Masters at relaxing

One only needs to look at a sleeping cat for 10 seconds before getting sleepy oneself. Don't they know how to chill out.

What's happening?

Click

Räps

Klik

It's quite difficult to make self-portraits trying not to show the camera, trying to catch the jumper and not the face, and having only a small mirror.

Why this? Well, I have a couple of jumpers I wanted to put on my webshop... and the jumpers didn't look their best hanging on the wall.

Instead of having great images of the jumpers I can now share details of my bedroom: original 1949 light blue wallpaper, original whatever decade mirror, my uncle's lovely painting from Lapland, a boy's sailor shirt from early 20th century found in the attic and a fantastic blue Christmas card from my Swedish friend Johanna whose son Sam did the drawing and the story (Express-train with coffee-making and a vagabond-ghost on the roof).

Ohilaukauksia

Yritin kuvata villapaitaa, mutta hudiksi meni.

Ihana lahja

Tämä odotti kotona, kun tulin vihdoin ja viimein kaupunkireissulta takasin saareen. Hurmaava läkkipeltinen kynttilälampetti! Kiitos kaunis Maria!

Paketissa oli lisäksi ihanan tahmeita karkkeja, takkatikut ja käsintehdyt kortti ja lahjarasia. Voi ihanuutta, tämä on yhtä juhlaa. Presidentinlinnan kristallit eivät ole mitään verrattuna siihen hohtoon, mikä nyt tuvassani vallitsee.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Itsenäisyys on hieno asia. Se tarkoittaa, että voin päättää seurata mammaa postinhakureissulle. Päätänkin niin ihan itse melkein joka päivä.

Ai Suomen itsenäisyys? Ja lippu on sinivalkoinen. Kai te tiedätte, että olen Sininen tabby. On minussa vähän Valkoisia raitojakin, ainakin melkein. Voisin kiivetä lipputankoon, jos siihen asennettaisiin joitain kiipeilytappeja.

Happy Independence Day!

Päivän hiiri

Kun jakaa talon Salamatassun ja Yön Saalistajan kanssa, kannattaa silloin tällöin tarkistaa saappaiden sisältö. Kävi tässä kesällä niinkin, että kohteliaasti lainasin ylimääräiset kumisaappaat ystävälle, joka vedettyään toisen saappaan jalkaan alkoi hysteerisesti kirkua.

Toisinaan se karvapallo ei, ankarasta palloilusta huolimatta, oikein putoa koriin.

Furry boots

Better check the contents of the boots before putting them on.

Hearts

A crystal heart for a Hippeastrum

Sydän ja kristallipisara sulostuttavat amarylliksen vaasia

Hearty welcome for the door

Tuunasin rautalankasydämestä ja jämähelmistä ovikoristeen

My favourite symbol, with the square and cross, is the heart. There just isn't enough love and heartfulness in the world.

Christmas is a good time to remember the elderly, children and animals alike and try to make the lives better for those who cannot choose for themselves. It is our responsibility to take care of our fellows.

Sydämellistä aikaa

Joulu erityisesti on sydänten aikaa. Koti, elämämme sydän, koristellaan kauniiksi. Lähimpiä muistetaan erityisellä lämmöllä. Samalla on hyvä muistaa, että maailmassa on paljon pikku sieluja, jotka eivät pääse valitsemaan itselleen mieluisaa tai edes elämisen arvoista elämää.

Moni vanhus, lapsi ja eläin kärsii huonosta kohtelusta, kodittomuudesta tai yksinäisyydestä. Jos jokainen aikuinen, joka pystyy, tekisi yhden sydämellisen teon tässä kuussa, vaikka kuinka pienen, parantaakseen kanssaihmisen tai -eläimen oloa, olisi tyytyväisinä sykkiviä sydämiä enemmän.

Talven tulo etenee

Ulos unohtunut kuuppa sai jääkuorrutuksen

Oli tarkoitus näin joulukuussa laittaa tekstejä ja kuvia päivittäin, joulukalenterin tapaan, vaan vuorokausi lipsahti jo kolmannen päivän puolelle... En siis lupaile mitään, yritän vain.

Kun muutama päivä sitten uutisissa luvattiin Pakastaa! oikein huutomerkin kera, nousivat odotukset. Huurretta ja riitettä on havaittavissa. Kohta kissapojat pääsevät pyydystämään pakastettua myyräpaistia.

Närhi pohtii, miten parhaiten pääsisi ottamaan muhkean palan talipallosta

Porsaita äidin, ja pehmoisia

...oomme kaikki...

Sulokkaat possut löytyivät paraislaisesta Villa Wenlasta. Niille on jopa ommeltu hymyt...

Kyllä minulle kelpaa tämä tihkuinen joulukuu. Tällaistahan se aina on. Siis etelärannikolla ja saaristossa ainakin, tämä on sitä joulua. Sisälle voi virittää lämpöistä ja hassua joulutunnelmaa, mitä monistakin blogeista voi käydä kurkkimassa.

Niin, siis mukavaa joulukuuta kaikille!

Teen saippuaa

Kahvisaippuakakku, jossa muotin pohjalle asetellut tähtianikset jäävät kauniisti päällimmäisiksi. Kahvi näkyy puruina saippuassa.

Haaveilin pitkään saippuan valmistuksesta. Noin 15 vuotta sitten etsiskelin Akateemisesta kirjaa aiheesta, turhaan. Kirjakaupan kautta olisi voinut tilata amerikkalaisen lehden aiheesta, mutta sen hinta oli päätähuimaava. Kysyin ystäväni kemistipoikaystävältä, miten saippuaa saadaan aikaan, mutta en raaka-aineselostuksen pohjalta uskaltanut ryhtyä omiin kokeiluihin. Lipeän poksahtelu kuulosti epäilyttävältä.

Olen aina ollut vähän saippuahullu.

Nyt saippuanvalmistus on buumi ja Suomestakin löytyy kirjoja, jopa kotimaisia sellaisia. Hankin yhden hyvän, Saara Kuhan Käsin tehtyä saippuaa, jonka lisäksi ei tarvita kuin tarvikkeet ja raaka-aineet.

Koska minulla on nettikauppa ja käsitöitä on kaikkein kivointa tehdä muille, rekisteröidyin parhaimpien reseptieni kanssa kosmetiikan valmistajaksi.

Jipii! Nyt saan kietaista essun päälle ja valmistaa saippuaa koska huvittaa! Voin kokeilla eri rasvoja ja raaka-aineita, koska osaan perusteet, ja voin jopa myydä niistä onnistuneimpia. Palkitsevaa!

Eikä se ole ollenkaan vaikeaa tai vaarallista.

Ai niin, se pakollinen mainos... Kahvisaippuaa ja muitakin voi ostaa nettikaupastani Elsan lempituoli.

Saippuan voi tehdä vaikka kakkumuottiin. Silikonista valmis saippua irtoaa helposti.

Saippuamassa kaadetaan muottiin. Kahvisaippua on ihanan ruskeaa ja täplikästä.

Kaksi marjaa

Mustikka ja Karvaismarja

Blueberry and furryberry

Mikähän mahtaa olla noin kiintoisaa? Pojat ovat ihan tikkana.

Tässä istutaan tukevasti keittiön ruokapöydän päällä, vaikka se noin periaatteessa ei ole kissoille sallittua. Miten sen voisi toisaalta kieltääkään, kun ikkunan toisella puolella keikkuu lintulauta. Tinttiesitys ihan livenä joka päivä, se kuuluu kissanelämään. Välillä saa ihmetellä närhiäkin. Ja kevättalvella peipposia, nami nami!

Dreaming of...

...Hydrangeas...

The photos are taken in Fota gardens, Cobh, Ireland. In Finnish archipelago, our weather is so humid and mild nowadays it seems some plant experiments might even be succesful. So far it is impossible to even try H. aspera ssp. villosa, H. quercifolia, or the sweet H. serrata 'Blue Bird'. Perhaps another day, perhaps in a winter garden...

My heart goes out to the people in distress due to the flood in Ireland and Britain.

Hortensiaunelmia

Voi kun voisi kasvattaa kaikkia niitä kauniita hortensioita mitä Brittein saarilla näkee! Violettikukkainen samettihortensia suurine lehtineen, tammihortensia, jolla on hauskat lehdet ja pitkät valkoiset kukkatertut...

Yksi on erityisen ihana, sen nimi on 'Blue Bird', enkä ole sitä Suomessa nähnyt. Se on kuin ylemmän kuvan vaaleanpunakukkainen, mutta sillä on siniset kukat. Aah.

No it wasn't me

If you heard someone scratching the sofa it was someone who just left, really.

Päivän ilme

Ai minäkö raavin sohvaa? Minä, pikku enkeli! Kuulit väärin. Sitäpaitsi, miten saatat epäillä minua. Olen niin söpökin.

Tein pahan mokan

Neidonhiuspuun kummallinen lehti on oikeasti havunneulanen.

Leikkasin muutama viikko sitten viikatteella reippaasti heinikkoa pensaiden ympäriltä, etteivät ihan tukahtuisi korsiin. Siinä pihan länsilaidalla ovat mustaseljapensaat, helmipihlaja, sirotuomipihlaja ja - kaikkein suojaisimmassa paikassa - neidonhiuspuu, Ginkgo biloba.

Ginkgoa lähestyessäni otin huolellisen otteen, etten vain viiltäisi nuoreen puuhun. Se on ollut minulla vasta kaksi vuotta. Katsoin, että tuosta vedän nuo heinänkorret siististi puun vierestä. Naps.

Noin 70-senttiseksi kasvanut pikku puuni oli poikki viidentoista sentin korkeudelta. Kaksi lehteä jäi runkoon, koko viime kesänä kasvanut hieno pitkä verso oli mennyttä, ja paljon aiempinakin kesinä kasvanutta. Olipa hyvin teroitettu viikate, kun pikkusormen paksuinen piiska taittui tuosta vain.

Nyt jännään, kuten aiempinakin talvina, selviääkö pikku ginkgoni. En ole sitä koskaan vielä suojannut ja kaksi talvea se on jo selvinnyt. Ensimmäisenä talvena peura oli napsaissut latvan poikki, mutta ei sentään näin alhaalta!

Googletin, koska halusin tietää, onko toivoa. Löysin sieltä amerikkalaisherran kertomuksen. Vaimo oli ostanut hääpäivän kunniaksi kauniin neidonhiuspuun ruukussa, vaan puu alkoi olla liian suuri ja ruukku kaatuili tuulessa ja lopulta halkesi. Puu istutettiin puutarhamaahan. Siihen saakka se selvisi koettelemuksista hyvin.

Sitten kerran ruohoa leikatessaan mies unohti taimen ja ajoi sen yli. Siitäkin puu tokeni. Myöhemmin mies ajoi toistamiseen ruohonleikkurilla puun päältä. Ei se siihenkään vielä kuollut. Toivoa siis on. Mies ei kyllä kertonut miten kotisovun kävi.

Trois couleurs

Bleu, Blanc, Rouge dans ma maison

Mustan kissan sininen hetki

Le moment bleu d'un chat noir

Valkoinen joulunodotus keittiössä

Blanc dans la cuisine

Olohuoneen punainen syleily

Le salon rouge (comme si j'en avais plusieurs!)

Lisää asiata valosta

Sympaattinen pikku leijona

Näin hurmaavan valonapparin (light catcher) löysin elokuussa Irlannista. Sille on nyt käyttöä, kun valoja on monenmoisia: kattolamppua, pöytävalaisinta, kynttilää ja jopa samassa takorautapuussa riippuvaa valosarjaa (myönnän: se on ollut siinä viime joulusta lähtien mutta kun sen valo on niin kaunis eikä se ole erityisen jouluinen...)

Valonapparilla on siis useita erityyppisiä valoja napattavana ja heijastettavana. Jellona tuli uuteen kotiin kullanvärisessä pussissa, josta löytyi myös pieni ohjelappunen: Ripusta minut ikkunan tai valon ääreen. Katso, kun loistan päivänpaisteessa. Huomaa, miten kimmellän yössä.

Vaikkakin kelttiläisyys usein yhdistetään pakanauskontoihin, muistutetaan tässä, että leijona on apostoli Markuksen tunnuseläin.

A little light

It is oh so quiet...

So dark.

Vähän valoa

Jouluvaloista on turha puhua. Nämä ovat kaamosajanvaloja. Ilman ei tule toimeen. Verannan pienestä kissaluukustakin hohtaa lämmin kodin valo. Sinne on kiva tulla. Lupaus lämpimästä.

Vessamerkintöjä

Piparkakkumuotit ovessa: akka ja ukko karkkulaisen Harsun talon ulkohuussissa.

Näin hauska kyltti opastaa kulkijaa huussiin Sastamalan keskiaikaisen kivikirkon luona.

Eilen oli mielenkiintoinen retki. Rakennusperinteen ystävät ry matkasi Vammalan seudulle, eli nykyiseen Sastamalaan. Olen aikoinani opiskellut Ikaalisten käsi- ja taideteollisuuskoulussa, ja Tyrvään käsi- ja taideteollisuuskoulukin tuli samalla tutuksi. Vähän niinku samaa seutua...

Mutta siis vessa-asioihin. Tässä taannoin joku ystäväni naureskeli Huussiseuralle, kun ei ollut aiemmin siitä kuullut. Minä olen, ja tiedän, että he tekevät varsin tärkeää työtä vesiklosettien vaihtoehtojen puolestapuhujina. Mitä järkeä nimittäin on juomaveden käytössä kakan huuhteluun pois pöntöstä?? Sehän on ihan järjenvastaista.

Toilet issues

There's not much intelligence in flushing poo down the loo with drinking water is there? And toilet signs can be imaginative, too.