Pakkasta on pidellyt. Putkia on jäätynyt. Ei siitä tämän enempää – tässä jutussa ei ole kuvia ulkoa, kun siellä ei huvita huvikseen tepastella.
Sitruunapuu osoittaa vitamiininpuutoksen merkkejä, lehdissä on keltaisia alueita. Täytyy aloittaa lannoitus ja kevään myötä istuttaa puu isompaan ruukkuun.
Pitkäaikaisiksi huonekasveikseni onkin valikoitunut kestävä kokoelma sissejä, jotka eivät vähästä hätkähdä. Kultaimarre mennä porskuttaa, vaikka lattialla on jääkylmää, eikä pelargoneistakaan yksikään kuollut – olohuoneen ikkunalla oli takuulla se –3. Verenpisarat eivät ennenkään ole kylmästä nokkiinsa ottaneet.
Myös sen takana elävät hempeän vaaleanpunakukkaiset nerinet voivat hyvin, luojan kiitos. Aiemmin mainitut ehkä-vainajat on suht helppo korvata keväällä taimitapahtumasta tai hyvästä puutarhamyymälästä, mutta erikoisen väriset nerinelajikkeet joutuu tilaamaan ulkomailta.
Monta vuotta laajassa ruukussa kasvattamani syklaamit ovat minulle tärkeitä ja nehän sietävät muutamaa pakkasastetta hyvin. Murattisyklaameilla on reippaat lehdet, keväällä kukkiva balkaninsyklaami on tulossa kukkaan. Oikeassa reunassa voi nähdä pari nuppua.
Ransua ei tosin yhtään harmita se, että nyt sillä on sataprosenttinen mamman huomio eikä ruokakupeillakaan käy kukaan muu. Nämä ovat Ransun elämässä hyvin tärkeitä seikkoja.
Elämä jatkuu surusta huolimatta ja onneksi on karvainen terapeutti pitämässä elämässä kiinni ympärivuorokautisesti. Kun kaveria ei enää ole, on Ransu kohdistanut kaiken huomionhakuisuutensa minuun. Se on ihan hyvä niin.
Toivon, että routa sulaa juhannukseen mennessä. Meillä on lunta noin 3 cm ja kun pakkaset ovat olleet täälläkin sekä järkkyjä että pitkäkestoisia, on maa varmasti syväjäässä. Hirvittää ajatella talvenarkojen kokeilukasvieni kohtaloa, kun juuretkin ovat jäätyneet. Kevät, tai viimeistään kesä, sen näyttää. Havuista kasatut iglut eivät välttämättä enää auta, kun kova pakkanen on jatkunut niin pitkään.
Mutta hei, tänään on enää –8!
Balkaninsyklaami Cyclamen coum
Keijunsalvia Salvia microphylla
Korallibegonia Begonia Corallina-Ryhmä
Kultaimarre Phlebodium aureum
Murattisyklaami Cyclamen hederifolium
Nerine Nerine bowdenii
Pensasbasilika Ocimum gratissimum
Rosmariini Salvia rosmarinus
Sitruunaverbena Aloysia citriodora







Talvi on kovaa aikaa sisäkukille. Minä olen onnistunut ylikastelemaan santpaulian ja se pudotteli lehtiään. Laitoin lehdet multaan, mutta en kyllä tiedä juurtuuko nyt helmikuussa ja onko nouseva kuu 😀
ReplyDeleteSinulla on kaunis vihreä viidakko sisällä.
ReplyDeleteOn ollut kyllä kylmää. Harmillista putkien jäätyminen. Kasvit ovat nyt saaneet kyllä osansa. Olen henkisesti varautunut kasvien menettämiseen, silti se joskus kirpaisee.
ReplyDeleteMelkoisia sissejä, kukat ja sinäkin sekä Ransu 🖤
ReplyDeleteIhana kuulla että Ransu voi hyvin ja helpottaa sinunkin oloasi. Tuo murattisyklaami on niin hieno. Putkien paukkumista pelättiin meillä mökilläkin pitkän sähkökatkon aikaan mutta me pelastuimme. Lapsuudesta muistan miten isä sulatteli putkia. Onneksi ei saatu tulipaloa aikaiseksi. Silloin ei osannut pelätä mutta jälkikäteen sekin touhu hirvittää. Kevättä todella kaivataan täälläkin. Pupu oli tehnyt pihassa pienen kierroksen löytämättä mitään. Jihuu. - terkuin pienen pihan Tuija
ReplyDeleteOlen monta kertaa ajatellut kasvejasi. Itselläni on myös joitakin erikoisempia pensaista,mielessäni olen kyllä jo monta hyvästellyt. Nyt on niin kylmää ja lunta niin vähän että menetyksiä varmasti tulee. Ja kun yhtään ei tiedä miten kauan tätä jatkuu. Ainoa hyvä asia voisi olla että myyrät vähentyvät...olen muutaman nähnyt juoksevan pörröisenä ja toivonut että petolinnut löytävät ne.
ReplyDeleteToivottavasti saat huushollissa lämpimäksi.
-Eeva-