Taloltani avautuu kaksi hurmaavaa maisemaa. Toinen on keittiön ikkunasta alas kohti kyläniittyä, toinen on tämä näkymä kuistilta sivulle päin pitkin kylärinnettä. Maisema on suoraan silmien edessä, kun nousen raput ylös kuistille.
Tähän ei voi kyllästyä; etenkään, kun maisema muuttuu koko ajan säiden toimesta. Tasan kaksi viikkoa sitten oli paksu kuura ja ohut lumikerros.
Favourite View
I see this every day as I walk the steps up to the open porch. The view is so different, yet always charming, due to the weather and seasons.
Seuraavan päivän huikaisevassa auringonpaisteessa.
Iltaruskossa.
Sitten noin viikon ajan oli tällaista. Lumeton, monisävyinen maisema on kaunis.
Lumimyräkkä saapui... Nyt kahlataan hangessa. Kuistikin on peittynyt lumeen.
Marraskuun pimeydessä.
Lokakuun syysväreissä. Etualan näyttävä ruskapensas on sirotuomipihlaja.
Ja toukokuun valoisassa illassa. Sirotuomipihlaja kukkii, samoin kauempana kylällä pilvikirsikka.
Tätä kohti!
Pilvikirsikka – Prunus pensylvanica
Sirotuomipihlaja – Amelanchier laevis
.jpg)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Ihana maisema!
ReplyDeleteOlen aina kuvitellut, että talosi sijaitsee, jossakin syrjässä, missä ei naapureita näy, mutta siellähän on pieni kylä. Jos nuo kuvissa näkyvät rakennukset nyt sitten ovat piharakennuksia ja asutuksia..:)
Voi ei, asun keskellä kylää - ja saaristokylät ovat yleensä tällaisia keskiaikaisen tiiviitä edelleen. Naapurit ovat ihan vieressä joka puolella :-D En ole syrjäasujaihmisiä, vaikka joskus suurempi oma rauha olisikin ihan kivaa.
DeleteOlen miettinyt, että miten uskallat asua korvessa kissoinesi...no nyt ymmärrän, kun apu ja turva ovat lähellä..:)
DeleteTjaa - minusta ihmisen (ja kaiken muunkin) suurin uhka on toinen ihminen :-D Sanoin ystävälle vastikään, että roskien vieminen kaupunkiasunnossa on 10 000 kertaa vaarallisempaa kuin täällä tallustaminen, vaikka kuunvalossa keskellä yötä. Oudosti useimmat ajattelevat, että täällä pitäisi jotakin pelätä. Talvisin tämä kylä on puoliautio, tai enemmänkin kuin puoli-. Kesällä sitten joka talossa häärätään.
DeleteNuorempana, kun vielä oli välitön pääsy metsään heti ovesta ulos astuessa, mietin monesti, että jos mut joku villieläin täällä syö niin tarpeeseensa ottaa. Kaupungissa taas joku voi teilata pelkkää sekopäisyyttään :-D
DeleteTarpeeseensa ottaa :-D No juu, juuri näinhän se menee!
DeleteMaisema on kyllä ihana! Sellainen henkeä lepuuttava, kun on avointa maastoa, puita ja asutustakin. Vähän kaikkea mitä ihminen tarvitsee!
ReplyDeleteSanos muuta, avaruus on tärkeää. Lontoossa asuessa ihan ahdistuin, kun ikkunasta näkyi vain vastapäinen ruma tiiliseinä muutaman metrin päässä. On niin kivaa seurata säiden liikkeitä ja ympäristöä ikkunoista. Niin, ja kissojen liikkeitä! Mutta Ransu nyt lähinnä liikkuu sängyn ja ruokakupin väliä, kun tuli tuo hanki...
DeleteHieno saaristolaismaisema, tykkään!
ReplyDeleteKirjoitit hyvin miten monisävyinen maisema on kaunis. Usein kuulee aina sanottavan, että keväällä (ja lumettomana talvena) on harmaata, minusta erisävyiset kuolleet heinät ja ruohot ovat hienoja heti lumen sulettua, ja monesti vielä sammal antaa vihreyttä sinne joukkoon.
Olemme täysin samoilla linjoilla (ei yllätys :-D )! Lumi vie maisemasta värit, lisäksi se estää pihatyöt (paitsi lumityöt - plääh) ja se on ikävän kylmääkin, jopa saappaisiin se änkeytyy kastellen nilkat. Yh :-D
DeleteRuskea-vihreässä maisemassa on varmaan jotenkin elämän tuntu. Luminen huurremaisema on kaunis, mutta kuin jäätynyt kuoliaaksi. Näin mä ainakin sen henkisesti koen. Luminen maisema on enempi harmaa kuin vihreänruskea talvi minustakin.
Näinhän se menee, että luonto, ja muuttuvat vuodenajat, on paras taulu.
ReplyDeleteNiin se taitaa olla :-)
DeleteHienoa perinnemaisemaa. Ei täällä mantereella usein tapaa enää tuollaista kylämaisemaa mikä on harmi.
ReplyDeleteSaarissa taas ei voitu purkaa kyliä jakojen yhteydessä, kun ei ole niin suuria yhtenäisiä alueita, että tilat olisi voitu silleen uudelleenjärjestellä. Niinpä minullakin on pelto/niitty satojen metrien päässä yhdessä suunnassa ja metsä taas kilometrin toiseen suuntaan. Tavallaan se on hauskaakin, oma tyylinsä.
DeleteKaunis näkymä, ihan kaikkina vuodenaikoina.
ReplyDeleteKun meidän (tai siis kunnan) metsikkö kaadettiin, ilahduin (ja ilahdun edelleen joka päivä) siitä, että nyt näen taivaanrannan synkän ja tiiviin puuseinämän sijaan. Maisema aukeni ja tuli ikäänkuin enemmän tilaa nähdä ja hengittää. Hiukan häiritsee, kun alapihan aidan takana on nyt isoja työkoneita, sora- ja muita maa-aineskasoja, pinoittain viemäriputkia ym. rakennuskamaa. Enkä ole vielä tottunut siihenkään, että niin paljon aiemmin piilossa olleita naapuritaloja näkee nyt niin hyvin. Alue saa valmistuttuaan istutuksia ja luontokin ottaa aikaa myöten omansa, kun koko nykyistä työmaa-aluetta ei kuitenkaan pidetä jatkuvasti hoidettuna. Tämä tieremppa on monin tavoin näyttänyt, miten tärkeää on sekin, mitä oman tontin rajojen ulkopuolella on. Aina ympäristön näkymiin ei voi vaikuttaa, mutta tonttia/taloa ostaessa siihen kannattaa kiinnittää huomiota.
Location, location, location tulee mieleen, vaikka sillä varmaan tarkoitetaan vähän muuta, kuten hyviä kulkuyhteyksiä tai ydinkeskustaa :-D Mulle taas se tarkoittaa kaunista maisemaa, jossa haluaa elää. Tämä kylä myi itsensä minulle viimeistään silloin, kun tein saaressa pyöräretken samalla, kun tulin taloa katsomaan. Pyöräilin saaren toisesta päästä takaisin päin, ja kun kylä avautui silmien eteen yhden nyppylän jälkeen etelärinteessä muinaisen merenlahden äärellä, oli se niin hieno, että halusin jäädä tänne heti. No joo, oli myöskin toukokuu :-D
DeleteSe meri vain puuttuu! Muinainen merenlahti täytyy vain kuvitella tuohon niitylle eteen. Se oli siinä silloin muutama sata vuotta sitten, kun kylä perustettiin.
Kaunis kuvasarja. Kyllä tuollaista maisemaa ilokseen katselee!
ReplyDeleteNo niin katselee, ihana niin monessa säässä ja valossa.
DeleteKaunis rauhallinen maisema <3
ReplyDeleteOn, perinteisen viihtyisä.
DeleteTämä maisema on kyllä viehättävä, samoin kuin keittiösi ikkunasta avautuva. Ihanin on tuo alin kuva tietenkin, sirotuomipihlajan kukkiessa!
ReplyDeleteSanos muuta - ah, toukokuun valo!
DeletePentti Haanpään sanoin:
Lojua, ah, lojua haaleassa kesän ilmassa, juuri ja juuri kierittäen itseään sen verran, että leppäpuska langetti ylle varjon.
Miekin luulin siun asuvan 'korvessa'. Mukavan näköstä siellä on ja antaahan se turvallisuutta kun nuapurit on lähellä. Hieno kasvi tuo sirotuomipihlaja.
ReplyDeleteOn naapureista turvaa varmaan, kunhan eivät ole hulluja :-D
DeleteSiro- ja rusotuomipihlajat ovat aivan ihania, kauniita pikku puita. Tuosta tuo tulee vielä kasvamaan reippaasti.
Ihana maisema ja näkymä!
ReplyDeleteLuontoon ei voi koskaan kyllästyä, vuodenajat ja jopa päivän eri hetket antavat aina jotain uutta katseltavaa.
Olen miettinyt just viimeaikoina, että kodin olennaisempia asioita on maisema ja näkymät. Niihin kiintyy, ne ovat osa kotia.
Tulee mieleen se ihana järvi, joka näkyy teille lehdettömään aikaan ♥ Näkymä on tosiaan osa kotia!
DeleteAahhh, toukokuuta kohti!
ReplyDeleteAah, aurinkoa ja lämpöä ja elämää!
Deleteolen aina tykännyt tuosta näkymästä kuistiltasi vuodenajasta riippumatta. systerini asui aikoinaan samantyylisessä maisemassa, siitäkin kovin tykkäsin, vaikka järvisuomesta lähtöisin olenkin. kiva tuo sinun kastelukannusarjasi, jostain syystä en ole siihen kiinnittänyt aiemmin huomiota.
ReplyDeleteVoi kiitos, tuo on tosiaan ihana näkymä. Hauskaa, että muistat sen!
DeleteValosarjan taisin ripustaa vasta viime kesänä, tai toissa vuonna ehkä, vaikka ostin sen Anttilan lopetusmyynnistä jo joitakin vuosia sitten.
Ihana maisema, ja minusta on tärkeää että jokaisella on se oma pieni näkymä luontoon ja vuodenaikojen vaihteluun, sielunmaisema, oma paikka. :)
ReplyDeleteSuloiset nuo kastelukannut! :)
Kauniita iloisia talvipäiviä sinne! <3
Kiitos, samaa sinne! On tosiaan tärkeää saada säännöllisesti nauttia lempimaiseman ja -paikan rauhasta, tai sykkeestä, mikä se paikka kullakin sitten on.
DeleteIkkunat on kuin tauluja jotka muuttuvat jatkuvasti.
ReplyDeletekaunista.
Niin ovat ja tänään taulu kylpee kirkkaassa auringonpaisteessa :-)
DeleteOnpa kaunis näkymä tosiaankin, silmä lepää ihan jokaisena vuodenaikana! Onpa teillekin lunta tullut!
ReplyDeleteTuli lunta eikä nyt sula poiskaan, kun mittarissa on -12! Hurhuhrhur.
DeleteTuollaisen maiseman ja kylän keskellä on idyllinen tunnelma, varmasti myös ihanaaa ja rauhallista asua! Uskon, että viihdyt varmasti!
ReplyDeleteKyllä täällä viihtyy :-)
DeleteIhana kylämaisema!! Sirotuomipihlaja olisin hyvä pikkupuu omaan pieneen pihaani...
ReplyDeleteSiro- ja rusotuomipihlajat ovat nättejä. Kasvutapakin on kaunis, kun oksat alkavat kaartua vaakatasoon iän myötä.
DeleteAlati vaihtuva maisema, eipä pääse kyllästymään;)
ReplyDeleteToukokuu on silti houkuttelevin!
Ei, kun joka viikko on ihan eri näköistä, näin talvellakin :-D
DeleteToukokuu on niin ihana, koko kesä edessä ja oikeastaan vuoden kauneimmat kukkijat käsillä.
En yhtään ihmettele, että tuo on mielimaisemasi ♥
ReplyDelete♥
DeleteHiano maisema! Ja joka hetki erilaane.
ReplyDeleteJuu niin on, nyt taas hieno aurinko ja sininen taivas. Tuolla ei vain tarkene seistä ihailemassa :-D
Delete