Minisormet mullassa, tai sormet minimullassa

Mikä ihana sää viime päivinä on ollutkaan! Se houkutteli puutarhapuuhiin. Ja koska olen kaupungissa, kyseessä on sisäpuutarha. Mineilysormiakin alkoi syyhyttää. Hain lauantaina Plantagenista miniruukkukasveja, muun muassa sopivasti kentiapalmun näköisen vuoripalmun.

Enchanted in a small way
The weather has been top these last days – so much sunshine! That inspired me to do some gardening.

Se sopii mainiosti kierrätyskeskuksesta muinoin löytämääni pieneen ruukkuun. Palmun katveessa on hyvä viettää romanttista piknikiä mini-Lutyens-penkillä.

Siirsin yhdessä pienessä ruukussa kasvaneen ja siihen jo liian isoksi käyneen saniaisen kahvikuppiin ja kynttilälyhtyyn. Tukaani muutti lyhtyyn pitämään saniaiselle seuraa.

Saniaisen kanssa samassa liian pienessä astiassa kasvaneet kasvit siirsin kauniiseen mutta lähes haljenneeseen kaalikulhoon. Ne saivat seurakseen unelman, joka on minusta niin kaunis! Lempikasvini jo pienenä.
Olin vuosia sitten töissä kukkakaupassa, ja siellä floristit nauroivat minulle, kun makuni oli niin vanhanaikainen – unelman lisäksi ihailen morsiusharsoa. Niitä pitäisi olla joka kimpussa! Sama maku toistuu puutarhassakin. Lempikasvini ovat kevyitä: morsiusleinikki, ruokaparsa, ängelmät... ja nyt on monta kylvöstä sarjakukkaisia kasvamassa keittiön pöydällä, rikkaporkkanat ovat jo hyvin itäneet. Viimeksi ostin kuminan siemeniä. Kevyet kukinnot ovat ihastuttavia esimerkiksi ruusujen ja pionien lomassa, ihan kuin kimpussakin.

Unelman alla on pikkuruinen mökki. Pikku saniaisen lajia en tiedä, mutta se voi olla jokin raunioinen. Oikeassa reunassa on pitsilehti. Minipuutarhat ja istutukset terraariossa ovat kuulemma nyt huippumuotia.

Laitoin jo yhden jutun mini-istutuksista uutiskirjeeni Puutarhapalstan verkkosivuille, mutta yritän saada näitä muitakin ideoita sinne lähipäivinä! Sivu löytyy TÄÄLTÄ.

Kentiapalmu – Howea
Pitsilehti – Fittonia
Raunioinen – Asplenium
Rikkaporkkana – Daucus carota
Unelma – Asparagus setaceus
Vuoripalmu, kuvan laji – Chamaedorea elegans

Kaupunkitylsää

Tyh-mää! Olemme vankina kaupungissa kerrostaloasunnossa. Ei mitään tekemistä. Auringossa viitsii jahdata häntäänsä hetken, mutta mamma ei leiki tarpeeksi eikä vie meitä ulos.

City life
The cats are bored...

Plääh.

Plääh.

Musti joutuu leikkimään sängynpäädyssä roikkuvilla leluilla itsekseen, kun mamma ei edes vaivaudu heiluttamaan niitä – katsokaa nyt, se vain kuvaa ja vielä yöpaidassa! Ei mitään rotia.

Pöh.

Rapsuta edes masusta!!

t. Musti

Keväänvihreä huivi

Tein huivin suorastaan neonkeltaisesta mohairista ja vihreänkirjavasta Nallesta. Kumpaakin kerää oli vain yksi, ja mohair loppui ensin, joten huivi jäi hieman lyhyeksi. Ompelin sen päistään yhteen lenkiksi, jolloin se onkin juuri näppärän pituinen kietoa kerran kaulan ja toisen kerran pään ympärille!

Spring green
I made a scarf of lovely fuorescent yellow mohair and green wool. There is still so much snow and ice, but this brings spring to step and mind!

Otin muutamia kuvia, kun huivi oli vielä kesken. Kaksi kerrosta ohuempaa mohairia ja kaksi paksumpaa villalankaa, tuli kivan elävä pinta. Laitan tarkemman ohjeen jutun loppuun.

Ransu esittelee.

Mallineule on tosi yksinkertainen (jaollinen 9:llä + 3):
1. krs: 1 oikein, 2 yhteen, 3 oikein, *langankierto, 3 oikein, 3 yhteen, 3 oikein*, kertaa *...* kunnes 6 silmukkaa jäljellä, langankierto, 3 oikein, 2 yhteen, 1 oikein.
2. krs: 1 oikein, 4 nurin, *langankierto, 8 nurin*, kertaa *...* kunnes 6 jäljellä, langankierto, 5 nurin, 1 oikein.

Toista näitä kahta kerrosta. Siinä se!

Kesken

Aurinkoisen päivän kunniaksi etsin kesäisiä kuvia. Kesäkuun alkupäivät ovat hurmaavan rehevyyden aikaa – ja orjuuttavan ruohonleikkuun, mutta ei ajatella sitä vielä. Valitsin tähän kuvia, joissa on kasoja ja rojuja ja pinoja, ja silti kaikki näyttää jotenkin kauniilta. Onhan kesä ♥
Joku laatoitus on tässä kesken, ja laatikko, jossa kuskaan taimia, näyttää olevan keskellä pihaa, ja sahapukki siinä kohdassa, jossa oli pari suurta katkennutta katajan oksaa koko viime kevään.

Unfinished business
Some summer pictures of piles, heaps and unfinished bits (are there any that are ever finished??). The early summer greenery just makes everything enchanting.

Tässä katajan sahatut pöllit ovatkin jo matkalla pilkottaviksi talon toisella puolella. Täällä on lautakasaa sun muuta, yksi iso pino huussin edestä hävisi viime syksynä, ne pilkottiin polttopuiksi. Tilalle tuli uusi oranssi istutusalue, saa nähdä mitä oranssia siinä mahtaa jo tänä keväänä kukkia!

Vanha talo on ikuisesti kesken, mutta sen vieressä oleva punainen villi penkki on alkukesän asussaan oikein viehättävä.

Kivimuuri tontin rajalla on kesken ja esikkopelto kovin villi, mutta on tämäkin ihanaa katsottavaa näin talvella...

Kesäkuun alussa esikkopellossa kukkivat metsäkurjenpolvet ja kevätesikot.

Kuvissa näkyy kaikenlaisia rumia keppejä, tappeja ja verkkoja. Yritän suojella kasvejani epätoivoisesti peuroilta ja kauriilta. Ehkä jonakin päivänä tonttini ympärillä on aita/pensasaita/aidanne, niin etteivät hirviöt ainakaan näin runsaslukuisina saavu tekemään tuhojaan. Tällainen tulppaanien kukkaloisto ei olisi mahdollista ilman verkon tuomaa suojaa.

Sepelikasa odottaa siirtämistä sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Puutarhani hienoin ja toistaiseksi ainoa lähes valmis osa, muotopuutarha, on aivan tuossa vieressä. Tällaista tämä oikeasti on, vähän niin kuin katsoisi kuvia jonkun tv-sarjan tekemisestä, missä näkyvät mikrofonit ja lavasteiden rumat takaseinät sun muut. Mutta en varmaan ihan hirveästi yritä kaunistella totuutta muutenkaan, en pidä sellaisesta, vaan asiat ovat niin kuin ovat.

Tällaista meillä on ja ihan hyvin viihdytään. Kovasti vaan odotellaan uuden puutarhakauden alkamista!


Kevätesikko – Primula veris
Metsäkurjenpolvi – Geranium sylvaticum

Pääsiäinen mielessä

Sain ystäviltä ihanan esikon kuin tilauksesta laitettuani pöydälle keltaisen liinan! Vihanneskrassikasvatus tuo lisää vihreää elämää keittiön pöydälle.

Easter on my mind...
As someone who really loves Easter it is never far from my mind, but now as it is approaching there is a good reason to switch everything to yellow! And I baked some mud cake that turned out delicious, just perfect.

Ransu esittelee kuinka upeasti hän sointuu keltaiseen.

Musti samoin. Meidän koko perhe sopii keltaiseen!

Keltaista alkaa kohta ilmestyä pihallekin. Etelänkevätesikossa ei vielä ole nuppuja, mutta se on aina ollut ensimmäisten kukkijoiden joukossa.

Onnistuin vihdoin viime vuonna saamaan puutarhaani jauhoesikon. Se on hengissä, mutta juuret kovin pinnassa. Toivottavasti se selviää. Kasasin päälle hieman lehtiä tämän kuvan otettuani, mutta kevyet lehdet lentävät tuulessa helposti pois.

Tämä ei ole mämmiä, vaan herkullista mutakakkua, jonka ohje löytyi Wanhan wallankumous -blogista. Nam! Ohjeessa on tattarijauhoja, joita minulla ei ollut, mutta laitoin venhäjauhojen ja kaurahiutaleiden sekoitusta.

Nettikauppaani Elsan lempituoliin sain pääsiäisaiheisia koristenauhoja. Pitkään nauhaan on liimattu kiiltokuvan tapaisia pääsiäispupuja ja kuoriutuvia tipuja. Nauhat löytyvät Väriläiskiä-osastolta täältä.


Etelänkevätesikko – Primula elatior
Jauhoesikko – Primula farinosa

Tuholaisia

Menin katsomaan, josko tarhajouluruusuissa näkyisi versovia kukkavarsia. Ensimmäisenä löysin poikki purrut lehdet makaamasta pienen ojan pohjalta. Harmillista! Tarhajouluruusun lehdet ovat suuret, korkeat ja komeat ja ihan mielellään niitä katselisi lumettomana talvikautena.

Goldilocks and the three (or more) beasts
"Someone's been sampling my hellebores..."
"Someone's been chewing my beech hegde!!!"
At this point, Goldilocks cried out in her Great Big voice.
"Better head for the gun shop next", she thought. "Or else I may find someone with prominent teeth in my bed."

Löytyihän sieltä ilon aihekin: maan tasalla lähtökuopissa oleva versosykerö.

Vaaleajouluruusu näyttää tältä vietettyään paukkupakkaset lasikuvun alla. Korkeimmat varret on menetetty pakkaselle, matalimmista joku saattaa ehkä vielä pystyä kukkimaan.

Sitten menin tutkimaan, onko pyökkipensasaidan kärkiä napsittu talven aikana. Ihmetytti, kun aita näytti loppuvan kesken – mielestäni olin istuttanut taimia kompostikehikolle asti.

Kaksi reunimmaista pyökkiä löytyi maasta makaamasta. Ärh! Jos ei peura syö kasvejani, niin sitten vesimyyrä! Onneksi näitä on toistaiseksi vasta kaksi. Toistaiseksi...

Ransuli Karvapehvalla on vähän hommia vesimyyräkannan kanssa.

Kun oikein ärsyttää, täytyy miettiä, mikä on hyvin. Ainakin se, että taivukkaani ruotsinköynnöskuusamasta näyttää juurtuneen! Siihen on puhkeamassa terhakoita silmuja. Onhan se vielä kiinni emokasvissa, silmut saattavat johtua siitäkin, mutta toivon näiden terhakkuuden osoittavan jo omia juuria...

Näsiä on onneksi visusti verkolla suojattu. Tämän kukintaa voikin alkaa seuraavaksi odotella.

Loppuun vielä vintin ikkunasta ottamani kuva ihanan lumettomasta puutarhasta.
Iloista kevään alkua!

Näsiä – Daphne mezereum
Pyökki – Fagus sylvatica
Ruotsinköynnöskuusama – Lonicera periclymenum
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger