Wednesday 1 April 2015

Pieni retki ja pieni löytö

Aamulla kurkien huudot sekoittuivat laivojen sumutorvien ääniin. Yhdentoista aikaan sumu hälveni niin nopeasti, että en ehtinyt ottaa siitä kuvaa. Taivaalla näkyi enää juuri ja juuri joitakin harmaita riekaleita.

We had a foggy morning, but I love the sound of ship fog horns. Then we had a little walk in the village with my cats and discovered new blue flowers in my garden.

Päätin lähteä pienelle retkelle, tosin hyvin lähelle. Sain seuraa, tietysti. Tässä ollaan vielä kotipihalla.

Retken määränpää oli tämä, ihastuttava vanha tila – yksi saaren vanhimmista – ja sen edustalla kukkivat lumikellot.

Lumikellojen joukossa on muutama tupas kevätlumipisaraa, ja tämä on vihreäpilkkuista!

Oman pihani kevätlumipisaroissa on keltaiset pilkut, ja jotenkin en ole koskaan onnistunut näkemään vihreäpilkkuisia yksilöitä. On hieno tunne, kun löytää aivan uuden kasvin!
Kelta- ja vihreäpilkkuiset lumipisarat luetaan omiksi muunnoksikseen, tämä vihreäpilkkuinen on Leucojum vernum var. vernum ja keltapilkkuinen on var. carpathicum.

Näin hienon bongauksen jälkeen oli aika lähteä takaisin kotiin ja palkita itsensä kupillisella kahvia. Musti vilkuilee jo kotiin päin.

Silti se jättäytyi jälkeen leikkiäkseen hetken kukkulan kuningasta.

Muuustiii!

Omalla pihallani on avautunut uusi kurjenmiekka. 'Halkis'-kevätkurjenmiekan lähellä kasvava ei olekaan toinen 'Halkis', vaan ihan tavis kevätkurjenmiekka. Onneksi nekin ovat huippukauniita.

Ensimmäisen atsurihelmililjan ensimmäiset kukat alkavat avautua, mutta ne kasvavat niin hassusti maan pinnassa, että niitä tuskin huomaa. Aikookohan tämä kasvattaa vartta kumminkin?
Lajikirjon laajentaminen kannattaa aina. Silloin saa lähes takuulla pidemmän kukinta-ajan, siis koko kasvisukua ajatellen. Atsurihelmililjakin on paljon tummahelmililjaa aikaisempi, jälkimmäisistä ei ole mullan pinnalla vielä kukkanuppujen ajatustakaan. Eli jos on istuttanut molempia, on helmililjakausi paljon pidempi!

Nyt sataa taas. Onneksi sain tänään yhden tärkeän ojan avattua ja syvennettyä. Siitä lisää toisella kertaa, ehkä. Raportoitavaa on niin paljon ja joka päivä tulee lisää.
Sateen ropinaan on mukava nukahtaa. Pantteri kuorsaa tässä vieressäni.
Hyvää yötä!

Atsurihelmililja – Muscari azureum
Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Tummahelmililja – Muscari armeniacum

36 comments :

  1. Ihana retki! Ja Musti on niin tyylikäs tuossa selkäkuvassa. Näyttää muuten ihan nuorelta kissalta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Musti on solakka, paitsi vatsan seudulta. Yritän epätoivoisesti pitää sitä dieetillä...

      Delete
  2. Saila, minä muistin, että kesälumipisarassa on vihreät pilkut ja nyt lähdin asiaa tarkistamaan kirjasta Hehkuvat sipulikukat: Olemme molemmat oikeassa, sillä Kesälumipsaralla eli suvikellolla, Leucojum aestivum, 'jokaisen terälehden kärjessä on vaaleanvihreä pilkku.' Vihreät pilkut ovat varsin selvät ja tätä olen yrittänyt tuloksetta kasvattaa. Miksi eivät nouse vai ovatko myyrät syöneet.

    Kevätlumisaralla eli kevätkellolla. Leucojum vernum, jokaisessa kuudessa terälehdessä on kärjessä vihreä tai keltainen pilkku.' Kirjan kuvassa keltainen ja minulla on näkömuisti, joten siitä tämän muistan.

    Hyvin kaunis tuo vanha talo lumikelloineen!

    <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, kevätlumipisarassa on kelta- ja vihreäpilkkuisia, kesälumipisarasta on tietääkseni vain vihreäpilkkuinen versio.
      Toivottavasti joku kesälumipisarasi sentään nousee. Minulla ne eivät ole kyllä vielä nostaneet nenänpäätäänkään maan pinnalle. Nehän kukkivat vasta kevätkesällä.

      Delete
    2. Saila, arvaa mitä: Olimme lauantaina Porin torilla ja siellä myytiin kevätlumipisaraa VIHREILLÄ pisaroilla!!! Äiti, sisko ja minä ostimme kaikki yhden, joten kun olen kotona tänä iltana, lähden istuttamaan omaani: Oi onnea! Syksyllä istutan ruukkuihn ja vien kellariin, nostan keväällä ulos ja alkusuvesta sitten maahan.

      Salla, tell me: Onko helmiorapihlajassa piikkejä? Nyt siskolla on yksi, äidillä ja minulla ei yhtään ja kaikki ostimme 'Tobana'? Kaikki teimme istutuksemme viime lokakuussa.

      Ihanaa pääsiäisen jatkoa täältä länsirannikolta!

      Delete
    3. Sepä ihanaa! Toivottavasti lumipisarasi kukoistaa.
      Tietääkseni helmiorapihlajassakin on piikit. Olisiko sitten niin, että niitä alkaa kehittyä vasta tietyn ikäisiin oksiin.

      Delete
    4. OK ja kiitos Saila (ei Salla;) <3

      Linkitän juttuani nyt tähän kevätlumipisaroiden takia.

      Delete
    5. Vastasinkin jo blogissasi, että valitettavasti kukkasi taitaa olla kesälumipisaraa. Ihana kasvi sekin on!

      Delete
  3. Olipa kaunis vihreäpilkkuinen! Et kertonut, että oliko sulla lapio ja pussukka mukana....

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh, kysyn joskus talon omistajilta, jos saisin sivusipulin, juuri tällä kertaa he eivät sattuneet olemaan paikalla. Nuo kasvavat kyllä niin lähellä omaa taloani, että voi hilpaista tuonne niitä ihailemaan aina kun tekee mieli!

      Delete
  4. Ihan lumoavan kaunis tuo kevätlumipisara pilkuineen. Miten voi olla niin herttainen ja täydellinen kukka!
    Pojat siellä niin valmiita lähtemään reissuun :)
    Nyt vasta olen bongannut talventähdet...niillä ei ole vartta laisinkaan! Vain minipienet lehdet ja kukkaa kurkottaa maasta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lumipisarat ovat tosiaan kauniita.
      On jännää, miten kevätkukat joskus kasvavat aivan mullan pinnalla. Olisiko viileät säät syynä siihen, valo ainakin tietysti - varjossa näyttää kasvavan aina enemmän vartta.

      Delete
  5. Siellähän jo nurmikko vihertää! Voi kun ihania kevätlumipisaroita. Kummaa että ne ovat jääneet kauriilta rauhaan vaikka ovat ilman mitään suojaa. Musti-pantterilla on varmasti mahtava pedon kuorsaus ;) kauniita unia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, täällä on nurmi vihertänyt koko talven, mutta aina väliin oli jotain valkoista siinä tiellä ;-)
      Huomasin, että noista lumipisaroista oli syöty pari kukkaa. Ilmeisesti ne eivät maistu. Oman portaan pielessäni kasvava tupas on myös aina saanut olla rauhassa.
      Kiitos, unet olivat hyvät!

      Delete
  6. Hyvää pääsiäisen aikaa toivottelen sekä sinulle että pojille! <3

    Ihailen noita kukkia.... minun viime syksyisille sipuli-istutuksilleni kävi hiukan nuhjuisesti. Tulin tänään viettämään pääsiäistä tänne metsään ja matkalla junalta kotiin luulin tulleeni aprillatuksi: kuulin, että peurat olisivat muka popsineet suuren osan sadoista uusista, pienistä tulppaaninaluista parempiin suihin. Kun saavuin pihaan, näin: Ei ollut aprillia ei :D Ei naurattanut! Maa oli täynnä sorkanjälkiä ja tulppaaninalut katkottu maata myöten...

    Mutta onneksi uudet perheenjäsenet ilahduttivat. Kaverukset Otto ja Olli seuraavat nyt rakkaan Ossin tassunjälkiä <3 Näin O &O:n nyt ensimmäistä kertaa ja oih, kyllä siinä sydän suli! Kuvia luvassa! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, olisipa ollut aprillipila! Peurat osaavat tosiaan olla raivostuttavia. Toivotaan, että maan pinnalle ei ollut vielä ehtinyt kukkavartta. Lehtien kärkien syömisestä tulppaanit kyllä toipuvat.
      Oi Otto ja Olli :-)

      Delete
  7. Oi Musti ja Ransu, teillä riittää tutkittavaa ja ihmeteltävää pihalla nyt joka päivä! Meillä on vielä niiiiin tylsä piha. Pääseekö teillä jo ongellekin? - Pepsi

    ReplyDelete
    Replies
    1. On hirveästi hommaa! Mutta Vippe häiritsee meitä harva se päivä.
      MUSTI
      On ihanaa! Eilen Nelli tuli takaisin! Ooh! Menen taas katsomaan, jos se tulisi ulos ja saisin vaikka pääsiäispusun! Tai sitten ihailen sitä muuten vain verannan ikkunan läpi.
      RANSU

      Delete
  8. Onpas viehättävät nuo vihreät pilkut! Ja miten tiivis rypäs!

    Jännä, kun teillä saaristossa on jo niin superkeväistä ja aurinkoistakin, kun taas meillä vaan sateista ja ankeaa tällä hetkellä. Niinpä kuvasi piristävät erityisesti ja antavat toivoa ihanasta keväästä! Kiitos : )

    Rapsutukset komeille poseeraajille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämä havainto oli siitäkin mielenkiintoinen, että rypäs oli tosiaan tiivis (=iäkäs), mutta siementaimia ei näkynyt kuin ehkä yksi, tai sitten se oli hieman sivuun istutettu tai siirretty sipuli. Minullakaan ei kevätlumipisara ole tehnyt siementaimia koko 8-vuotisen kautensa aikana, tai en ainakaan ole sellaisia vielä havainnut. Laji taitaakin levitä vain (tai lähes yksinomaan) sivusipuleista.
      Satuin ottamaan kuvia aurinkoisena hetkenä, nyt on ihan pilvistä. Silloin, kun aurinko tulee esiin, on kyllä todella ihanaa.
      Rapsutukset välitetty :-)

      Delete
  9. Ihanasti nuo lukikellot ovat levinneet tuon keltaisen talon puutarhassa.
    Iloista pääsiäistä siulle ja kisuille :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Todella ihana vanhan talon puutarha, keväiset kukkamatot!
      Kiitos, iloista pääsiäistä!

      Delete
  10. Mukavaa, kun on pantteriturvapartio mukana tutkimusmatkaillessa :) Musti on tehtäviensä tasalla ja jättää kappaleen matkaa väliä Mammaan, jotta Mamma saa tutkimusmatkailla rauhassa, eivätkä mahdolliset lurjukset (peurat? myyrät??) osaa aavistaa, että pantteri vartioi mammaa. Kukkulan kuninkaana voi kartoittaa myös kaukaiset uhat ;D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvin pohdittu pantterin turva-ajatuksia :-D
      Manulista ei välttämättä ole turvamieheksi, sillä se hävisi naapurin perunapeltoon ja kotiutui sieltä vasta tunnin päästä, kun retki oli jo kauan sitten loppunut.

      Delete
  11. Voi kevät ja kaikki sen ihmeet! Saapuvat linnut saavat mut aina kyyneliin täällä saaristossa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saapuvat linnut ovat todellakin ihania. Täällä ne ovat niin voimakkaasti läsnä, tulevatkohan ne lähes kaikki Suomeen tätä kautta, taivasliikenne on melkoinen!

      Delete
  12. Lähiretket ovat aivan liian aliarvostettuja; kerrassaan kaunis talo ja lumikellot. Saaristolaispojilla on huomattavissa kevyttä kevähepulia ♥.

    Sumun peittämä meri ja laivojen sumutorvet saavat aikaan haikean kaipuun meren äärelle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lähiretket on parasta, kun saa kissaseuraa eikä tarvitse edes ottaa eväitä mukaan, kun voi piipahtaa kotiin syömään :-D
      Kevättunnelmissa ollaan :-)
      Sumutorvet kuuluivat lapsuuteenikin, kun asuin Helsingissä ihan meren lähellä. Ilahdun aina äänestä, siinä on sitä jotakin. Sumu on muutenkin ihanaa.

      Delete
  13. De grönprickiga snöklockorna är säkert hämtade från tyskland. Värdinnan har hämtat massor med blomlökar därifrån under åren. Det som är roligt med lökväxter är att de nästan alltid orkar blomma fastän trädgårdar annars växer igen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jo, jag har märkt (och pratat med henne) att det finns många ovanliga växter, därför är gården en underbar plats till forskningsresor. Även träd och buskar har skaffats från Tyskland! Nuförtiden kan man köpa många av de här arter i Finland, men även 15 år sedan fanns de inte alls i våra trädgårdsbutiker.
      Och ännu finns det sorgligt smal sortiment, bara några plantskolor odlar nya eller ovanliga arter, annars finns de samma 15 växter i hela landets butiker.

      Delete
  14. Kuulostaa kyllä aika tunnelmalliselta kuunnella laivojen sumutorvien törähdyksiä ja kurkien laulua. Varsinkin, kun niihin ääniin tuskin sekoittuu moottoritien jylinää.
    Saadapa tuollainen lumikellojen mätäs omaan puutarhaan. Monta vuotta meni, että scillat ovat levittäytyneet. Mikäs sen mukavampaa tehdä puutarhakävelyitä, kuin parhaassa kissaseurassa.
    Oikein mukavaa pääsiäistä sinne saaristoon!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kurkien "laulusta" voi olla montaa mieltä, he hee. Aikamoista melua, mutta mieluisaa sellaista kyllä. Tänne ei juuri minkään moottorin ääni kuulu, tyynellä säällä kuuluu moottoriveneen ääni jostain kaukaa ja jokunen lentokone joskus, korkealla. Tai ne kolme kertaa päivässä, kun joku ajaa autolla tai traktorilla ohi :-D
      Kiitos, iloista pääsiäistä sinullekin!

      Delete
  15. Hei ihanat kevätlumipisarat <3 Luinkin noista eilen Klorofyllin viestiketjun ja päätin, että noita on saatava kokeiltavaksi. Pitävät kalkista niin voisivat meillä viihtyäkin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ilmeisesti pitävät, kun täällä kalkkisaarellakin viihtyvät! Ajattelin juuri jakaa varovasti oman pienen pehkoni, joka ei ehkä ole kovin runsas, mutta... jospa niitä riittäisi myös kevätesikkopellolle, siinä on kalkkia, kun on runsaasti esikoitakin. Ja kovin lehtomaista, siitäkin nuo pitävät.

      Delete
  16. Oi mikä ihana retki! Onko tuo se talo susta vähän eteenpäin, jonka pihalla kasvaa ruusuorapihlaja?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, se, paitsi että en ole varma ruusuorapihlajasta. Taisit ihastella jotakin rusokuusamaa. Ja siellä kasvaa myös tummalehtinen luumu, ja ihania kirsikoita!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!