Kuukauden puutarhakuva

Tämän kuukauden kuvassa näkyy osa paahdepenkkiä, jossa on jo hieman ruskavärejä, mutta niistä lisää toisella kertaa. Kukkimisvuorossa ovat maksaruohot, edustalla kaunis tumma komeamaksaruoho, jonka lajikenimeä ei ole tiedossa. Voisi olla 'Purple Emperor', esimerkiksi. Tummaa väriä korostavat etualan niittyräpelö ja taustan kultakärsämö. Kultakärsämön takaa kurkistaa korkeampi ja hailakamman värinen komeamaksaruoho 'Matrona'. Pidän myös sen vanhan roosan sävystä erityisen paljon.

Saaripalsta sai Kuukauden puutarhakuva -haasteen Anun puutarha -blogista. Haasteen on keksinyt Karolinan puutarha -blogin Karolina seuraavin saatesanoin:

"Hei, te jotka luette ahkerasti ruotsalaisia puutarhablogeja, olette ehkä panneet silmälle kivan haasteen joka jatkuu kuukaudesta toiseen - Månadens Trädgårdsbild! Kuukauden Puutarhakuva toistuu blogista toiseen ja kuvassa on kasvuaikana yleensä jokin sen kuukauden ihanimmin kukkiva pensas, perenna, talvisaikaan jotain yleisnäkymää tai muuta. Jokainen joka ottaa haasteen vastaan ja lähettää kuvan saa haastaa omat blogiystävänsä mukaan. Yleensä kuukauden kuva on kuukauden viimeisellä viikolla (koittakaa muistaa jatkossa) mutta eipähän tuo ole turhan tarkkaa. Jos kuvaa perennaa tai muuta kasvia olisi kiva jos kuvaan liittyisi jotain tietoa kasvista tai muuta tärkeää tarinaa."

Lähetän haasteen eteenpäin Marian koti ja puutarha -blogiin.

Komeamaksaruoho – Sedum-risteymät, jotka kukkivat syyskesällä
Kultakärsämö – Achillea filipendulina
Niittyräpelö – Briza media

Sunnuntain kukkaset

Sunnuntain kunniaksi: pelkkiä kukkia, joita puutarhassani parhaillaan kukkii! Yritän olla löpisemättä, kerrankin. Keskitytään nyt olennaiseen.
Köynnöskrassi 'Empress of India'.

Here are most of the flowers in bloom right now.

Loistokurjenpolvi eli 'Johnson's Blue'.

Loistosädekukka 'Burgunder'.

Rantakukka 'Robert'. Tämä kukkii huomattavasti myöhemmin kuin luonnonkasvi pohjanrantakukka, jota puutarhassani myös on. Olisiko tämä sittenkin lajien välinen risteymä, en löydä asiaan vahvistusta netistä.

Köynnösukonhattu 'Red Wine'.

Saman köynnöskaaren toisella puolella ruotsiköynnöskuusama on innostunut kukkimaan enemmän kuin kesällä konsanaan. Juurella jalohortensia 'Bailmer'.

Ransunhäntäkukka eli komealuppio. Taustalla on viirullinen elefanttiheinä 'Zebrinus'. Se on talvehtinut jo monta vuotta, mutta talvenarkuus näkyy siinä, että toivottua parin metrin korkeutta ei kai ikinä saavuteta.

Tämä tupsukukka on Cirsium rivulare 'Atropurpureum', ei suomenkielistä nimeä. Taustalla kukkii kellohyasintti.

Pagodikärhö.

Elokuunasteri 'Rudolf Goethe' ja koiranputki 'Ravenswingin' siementaimia.

Syysasterit ovat vasta nupulla. 'Royal Ruby' näyttää varovasti jo terälehtien väriä, toisesta syysasterista ei voi vielä edes aavistaa kukkien väriä.

Syysmyrkkyliljatkin ovat vasta nupulla, vaikka monissa puutarhoissa ne jo kukkivat täyttä päätä. Tässä valkoisia versioita kurkistaa rohtosormustinkukan lehtien välistä. Oikealla on japaninhiirenporras.

Tässä on viikon yllättäjä. Kun menin keräämään salaatinlehtiä kasvimaalta, sieltä kurkistikin tällainen! On totta, että olen kipannut ei-itäneitä kylvöksiä kasvimaan kohopenkkeihin. Sieltä niitä aarteita on sitten löytynyt, muun muassa ritarinkannuksen siementaimia. Ja nyt tämä!
Pienen kokonsa puolesta tämä näyttää keto-orvokkiristeymältä, siis tarhaketo-orvokilta. Muunlaisia en pihaani kelpuutakaan, en pidä suurikukkaisista orvokeista, niistä puuttuu sulokkuus tykkänään.
Nyt pitää käydä läpi muistiinpanoja, mitä kaikkea olen vuosien saatossa kylvänyt... ainakin 'Sawyer's Blackia', tosin luulin ripotelleeni siemenet ihan toiseen paikkaan. Joka tapauksessa, tervetuloa puutarhaani, pikku orvokki! Siirsin hänet jo Rohaniin, missä hän saa kasvaa rauhassa ja tehdä toivottavati runsaasti siementaimia.

Iloista sunnuntaita kaikille!

Elefanttiheinä – Miscanthus sinensis
Elokuunasteri – Aster amellus
Jalohortensia – Hydrangea Macrophylla-Ryhmä
Japaninhiirenporas – Athyrium niponicum
Kellohyasintti – Galtonia candicans
Koiranputki – Anthriscus sylvestris
Komealuppio, kuvan laji – Sanguisorba hakusanensis var. japonica
Köynnöskrassi – Tropaeolum
Köynnösukonhattu – Aconitum hemsleyanum
Loistokurjenpolvi – Geranium 'Johnson's Blue'
Loistosädekukka – Gaillardia × grandiflora
Pagodikärhö – Clematis chiisanensis
Rantakukka – Lythrum salicaria
Ritarinkannus – Delphinium
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Ruotsinköynnöskuusama – Lonicera periclymenum
Syysmyrkkylilja – Colchicum autumnale
Tarhaketo-orvokki – Viola Tricolor-Ryhmä

Sukuseutumatkailua

Kävimme jo monta viikkoa sitten äitini sukusijoilla Asikkalassa ja Kärkölässä. Olen vain vähän hidas niistä kirjoittamaan. Todistetusti hämäläisenä se anteeksi annettakoon.
Eilen soitti ystävä, joka on muuttanut Hollolaan, ja se kirvoitti minut kirjoittamaan tästä loppukesällä tehdystä reissusta. Ensin suuntasimme Urajärven kartanoon Asikkalassa, se oli avoinna vuoden viimeistä päivää 31.8. Seuraavan kerran kartanoon pääsee toukokuussa ennakkotilauksesta, 1.6. alkaen se taas on avoinna kaikille.

Kartanossa oli unelmien kirjasto. Mikä tunnelma! Huomaa jugend-pöytälamppu ja kakluuni. Seinissä on juuri tuollainen tumma sinisävy, jota olen ajatellut vanhemman taloni tupaan. Inspiraatio siihen on Gallen-Kallelan maalauksessa Kullervon sotaanlähtö, sekä jugendissa ja keskiajassa laajemminkin.
Eksyinpä aiheesta.

Kartanon alueen rakennukset ovat kaiken kaikkiaan inspiroivia. Sivurakennus on vuodelta 1700 ja siinä on hurmaava mansardikatto. Sellaisestakin haaveilen, mutta en keksi, minne. Voisikohan rintamamiestalosta naamioida 1700-luvun rakennuksen...?

Seuraava etappi oli Huovilan puisto Kärkölässä. Täällä oltiin aivan äitini äidin sukusijojen kupeella. Puistossa on kaksi suurta lampea, pienempi oikeastaan kosteikko ja oja, joka lampia yhdistää, kaikki varsin elegantisti toteutettuna.
Samassa paikassa toimii kotiseutumuseo, jossa äitini muistaakin äitinsä toisinaan vierailleen. Äidin muistin mukaan hänen mummunsa puhui joskus Huovilan huikentelevaisesta isännästä, joka kiersi maailmaa hämäläisten silmin varsin epäjärkevästi, ja lisäksi istutti merkillisiä kasvilajeja puistoonsa.

Huovilan isäntä ratsasteli puistossaan Suomessa ollessaan. Maisemat varmaan kelpasivat maailmanmiehellekin. Näistä kuvista ei oikein erota, miten jylhää maisema on. Tuosta lammen vastarannalta kohoaa jyrkkä kallio kolmenkymmenen metrin korkeuteen.

Täältä sitä inspiraatiota vasta löytyikin!

Palataanpa sitten Saaripalstan kotipihalle ja nykyhetkeen. Mutapuutarhani on onneksi edelleen täyttynyt vedellä, voin kokea edes jonkinlaista yhteenkuuluvuutta upeiden lampien puistoon. Vasemmassa reunassa näkyy vielä muutama neliömetri raivattavaa ja kaivettavaa aluetta, vaaleat heinät ovat jo toivottua kasvillisuutta eli kirjosorsimoa. Se on levinnyt oikein mukavasti ja ei kuitenkaan liikaa.
Huovilassa myytiin taimia, joista kerrottu suopayrtti ja vaaleanpunainen palavarakkaus päätyivät mutapuutarhan laidalle. Rusokoiranhammas sai kodin suuren katajan juurelta. Kasvimatkamuistot ovat kaikkein kivoimpia!

Tässä näkymä vähän kauempaa, pihapolulta. Oikealla erottuu japaninlehtikuusen neulasia ja edustalla rantapunalatvan ohikukkineita kukintoja. Täpläpunalatva on vasta tulossa kukkaan vähän sivummalla.

Tässä näkymä kohti paikkaa, josta edellinen kuva on otettu. Sinihohtoinen japaninlehtikuusi on oikein kiva yhdessä kellanvihreiden palmusarojen kanssa. Palmusaroista riittää jaettavaksi myös mutapuutarhan reunalle, se on leviävä heinä, mutta ei kuitenkaan liiaksi. Muutaman vuoden välein kun ottaa palan pois vyörymästä naapurikasvin päälle, se riittää. Se viihtyy kosteassa, näyttää pärjäävän suunnilleen savisen ojan pohjallakin.

Viimeisimpänä juttuna lisäsin pari puolilahoa hirrenpätkää alppiruusun viereen mutapuutarhan partaalle. Reuna on paljon nätimpi kun siinä on jokin selkeä päätös, ja mihinpä lahoava puu paremmin sopisi kuin katajan ja alppiruusun katveeseen, siihen se näyttää suunnilleen kasvaneen. Toivottavasti sammaloituu mukavasti.
Tuo kataja oli muuten kohtalaisen pysty silloin, kun ostin paikan! Jos ei muusta, niin siitä huomaa ajan kuluneen – ja tuulten puhaltaneen.
Siitä puheen ollen, nyt tuulee niin, että taitavat lehtipuista parhaillaan lähteä lehdet vihreinä!

Huovilan kotisivu on täällä.
Urajärven yhteystiedot löytyvät täältä.


The last weekend in August, we visited my mother's home region to see some sights. They gave so much inspiration! One should be a tourist more often.

Alppiruusu – Rhododendron
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Kirjosorsimo – Glyceria maxima 'Variegata'
Palmusara – Carex muskingumensis
Rantapunalatva – Eupatorium cannabinum
Täpläpunalatva – E. maculatum

Keittiöihminen

Uudestisyntyneen keittiön myötä minusta näyttää tulleen keittiöihminen. Häärään keittiössä. Teen jopa ruokaa!
Tänään tein omenapiirakkaa, mutta se oli niin nopea, etten ehtinyt saada siitä kuvaa.

With the refreshed kitchen, I'm afraid I've become a kitchen person! I have cooked. Several times.

Herkulliset omput on kasvattanut pihani vanha 'Åkerö'-omenapuu.

Omppuja riittää! Kerään kokonaisena säilyneitä pudokkaita lintulaudalle, mistä linnut (tai peurat) voivat käydä niitä syömässä ennen kuin itse käytän ehjiksi jääneet. Niitä riittää kaikille.
Kuvasta näkyy, että meillä ei vielä juuri mitään ruskavärejä ole, on vain vihreää.

Tässä yhtenä päivänä tein perunavuokaa herkullisista "Heimlot"-perunoista, joita sain ystäviltä. Vanha myöhäinen perunalajike soveltui erinomaisesti vuoaksi! Kun vain olisin osannut maustaa ne paremmin, olisi tullut vielä parempaa. Ehkä ensi kerralla.

Kiitos ruoasta C ja K!
Basilika oli myös omaa tuotantoa, tai siis keväällä kaupan ruukkuyrttinä ostettu ja kesän ajan portaanpielessä isommassa ruukussa kasvanut. Korjasin siitä nyt viimeiset versot ennen kylmän rintaman tuloa. Mukaan runsaasti valkosipulinkynsiä pitämään flunssat ja vampyyrit loitolla.

Onneksi en ole kotona yksin. Jos vampyyri tulisikin, olisi sillä monta tyyppiä vastassa. Talossani asuu myös kaksi kotikissaa, etenkin sateella. Tänä iltana satoi ja huomenna tulee lisää.

Kissatkin viihtyvät keittiössä, ainakin silloin kun kipoissa on ruokaa. Olen yrittänyt pitää heitä pienellä dieetillä, mutta se on vaikeaa. Selitäpä kissalle, että se on dieetillä omaksi parhaakseen.

Kotona alkaa viihtyä yhä enemmän tyyppejä. Pasuuna pääsi sisälle vasta yhden kylmän yön jälkeen, tosin täällä ei ole ollut pakkasta, eikä ehkä edes alle viittä astetta. Kukkanuppuja on valtavasti! Onneksi puska ei kasvanut kokoa kesän mittaan, niin sitä ei tarvinnut leikata, olisi ollut sääli katkoa nuppuoksia. Pari nuppua tietenkin putosi sisäänkantamisen hötäkässä.

Suurin osa pelargoneista on vielä ulkona, olen kantanut niitä sisälle vähitellen, samalla pessyt alusvadit ja pyyhkinyt ruukut puhtaiksi. Tässä kurkkii toissa talvena kylvetty 'Cheeky Chappy' gloksinian lehtien takaa. Oikealla on tuoksupelargoni.

Iltakuva olohuoneesta.

Iltakuva makuuhuoneesta. Nyt on tähdennettävä, että saadakseni koko huoneet kuvaan olen seissyt kynnyksellä, eivät huoneet oikeasti näin suuria ole, ne ovat pienen pieniä! Asumme nukkekodissa, melkein.

Kynnys ja seuraan liittynyt Musti. Näemmä en edes seissyt kynnyksellä, vaan olohuoneen puolella! Tossu näkyy kuvassa, tuo ransunvärinen.
Oikealla näkyy Porin Matin pieni eduspelti, lähes siinä on olohuoneen nurkka.

Sitten saakin taas alkaa miettiä, miten pujottaudun peiton alle. Tai edes osan peittoa alle. Jalkopäästä?
Makoisia unia hyvässä seurassa kaikille!

Gloksinia – Sinningia
Pasuuna – Brugmansia
Tuoksupelargoni – Pelargonium × fragrans

Sadepäivä ja poutasää

Eilen oli varsinainen sää. Tuuli pieksi vettä vasten ikkunaruutuja, välillä sitä tuli kuin siitä kuuluisasta saavista. Tulipahan sekin koettua! Minun sademittarini päättyy 30 milliin, mutta ystävä tällä saarella kertoi, että hänen mittarissaan oli 40 milliä vettä.
Säästä ei kyllä pitäisi valittaa, kun kuulin juuri Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon tämän päivän kelistä. Lunta ja sähkökatkoja! Apua.
Siniheinä on muuten erittäin kaunis syksyisin. Se saa vähän myöhemmin upean keltaisen syysvärin, mutta näin sateellakin se on kaunis kaikkine pisaroineen violetinvivahteisissa kukinnoissa.

It was really quite dry – before yesterday. Then the skies opened!

Kaikki sadevesitynnyrini olivat tyhjiä, kun sade alkoi. Täällä oli ollut jo todella kuivaa. Tynnyrit täyttyivät yhdessä yössä, tästä kuvasta ei taida erottaa, että astia on ääriään myöten täynnä. Kuva on otettu eilen aamupäivällä.

Mutapuutarha täyttyi vedellä – ai että tykkään, kun siinä on vettä! Savimaa pitää huolen siitä, että vesi pysyy pitkään. Vielä tänäänkin vedenpinta on samalla korkeudella.

Ulkona ei juuri huvittanut olla, joten tunnelmoin sisällä hyvässä seurassa. Hellassa oli tuli pitkästä aikaa.

Pöytä katettiin kauniisti ja söimme hyvin.

Puutarhaa on ihan kiva katsella ikkunoistakin. Tässä on muotopuutarha olohuoneen ikkunasta käsin.

Ulkoilmapantteri Musti pysyi kuistin katon suojissa. Välillä oli suorastaan pimeää keskellä päivää.

Poikien juomakipossa on nyt mintun makuista vettä.
Kohta pitää alkaa miettiä, mitä teen kesän ajan ruukussa kasvaneelle vihermintulle. Korjaan tietenkin sadon, mutta haluaisin myös istuttaa tämän herkullisen mintun. Tai ehkä vien ruukun vain kellariin, tai annan olla ulkona, kasvihan on kai talvenkestävä.

Tänään onkin sitten toisenlainen sää. Hyytävä pohjoistuuli – onneksi kylämme on pohjoisviimalta suojassa – ja upea auringonpaiste. Tein pienen retken polkupyörällä ja huomasin, miten kylmää tuulisilla paikoilla on verrattuna kotipihaan!
Ilta-auringon valo osuu verenpisaraan, joka ei paljoa ole kukkinut, kun se kuivui lähes kuoliaaksi heinäkuussa. Kivasti se nyt on hengissä, ja jospa näin karaistetun verenpisaran talvetuskin onnistuisi, aiemmin en ole onnistunut.

Tämä päivä olikin sitten täydellinen lapiohommiin. Kosteaksi pehmennyt maa on ihanteellinen kaivettava. Jatkoin Rohan-puutarhan istuttamista ja kukkapenkin reunojen tekemistä, olen ehtinyt yhden reunan kukkapenkissä jo yli puoleenväliin!
Iloista istutusaikaa kaikille muillekin!

Siniheinä – Molinia caerulea
Verenpisara – Fuchsia
Viherminttu – Mentha spicata

Hempeää ja lisää hempeää

Syysvuokko kukkii, mukavaa! Ihanaa, että tätä ei ole (vielä) syöty. Nuppujakin on paljon!

There are many pastel colours in my garden, and more arrived by mail.

Musti esittelee pientä rinnepenkkiä, jossa syysvuokko majailee. Eilen löysin ensimmäiset syysmyrkkyliljan maasta ponnistavat nenänpäät, ne ovat tuossa syysvuokon vieressä, vaikka tästä kuvasta ei mitään näykään. Ne ovat valkokukkaisia, samanlaisia on toisaallakin, mutta niistä ei näy vielä mitään. Eikä vaaleanpunaisestakaan. Ne ovat vielä tulossa, jee!

Tässä kaunotar vielä lähempää, tarhasyysvuokko 'September Charm'.

Rohanissakin on hempeää, vaikka se ei ollenkaan ollut tarkoitus! Piti olla kohtalokkaan tumma-vaaleaa, eikä ainakaan sinistä.
Kurkkuyrtti kukkii sinnikkäästi ja suurenee vain. Se on ihan mahtavan komea puska. Kitke nyt tuosta sitten, ken pystyy. En minä ainakaan.
Taustalla näkyy kaunis hopeatäpläpeippi, jonka ostin Uudenkaupungin Kukkamessuilta toukokuussa. Se on kiitettävästi levittäytynyt täyttämään vastaperustettua kukkapenkkiä. Tämä oli kahdesta ostamastani tummempikukkainen, sopii hyvin Rohaniin, vaikka kuva onkin varsin hempeä.

Pitkään etsimäni tummemman vaaleanpunainen koristemansikka 'Lipstick' löytyi kesällä Viherpeukaloiden valikoimista. Nämäkin ovat Rohanissa. Viherpeukaloiden etu on se, että taimia tulee muutaman kappaleen erissä, niinpä kukkapenkistä tulee kauniimpi kuin jos siellä olisi yksi sitä ja toinen tätä. Niinhän niitä tulee hankittua taimitarhoilta, kun taimia ei raaski ostaa kuin yksittäin, jotta saa kaiken haluamansa, tai edes osan.

Tässä se yleisemmin kaupoista löytyvä koristemansikka Pink Panda eli 'Frel'. Valkoinen höttö oikeassa laidassa on...

...ängelmä 'Splendide White', joka on kukkinut yhtäjaksoisesti puolitoista kuukautta. Splendid, indeed!
Tämä on Tolkien-penkki, ja hei – täältähän se kohtalokas tumma-vaalea värimaailma sitten löytyikin. Tummalehtinen on metsätyräkkiä (lajike 'Chameleon'), joka on nyt seitsemän vuoden kuluessa tehnyt tosi kivasti siementaimia. Tätä yhdistelmää ei voi siirtää Rohaniin, sillä se on paahteessa ja tämä on varjopaikka. Metsätyräkki näyttää kyllä viihtyvän molemmissa, mutta ängelmä kärventyy paahteessa.

Ransu esittelee vielä yhden hempeän, nimittäin loistokärhö 'Hagley Hybridin', tai ehkä sittenkin ennemmin itsensä. Minä ainakin tarkensin Ransuun enkä kärhöön! Ransun takana on pagodikärhö vasta tulossa kukkaan, yleensä se kukkii lokakuun puolella.
Tällä kertaa Ransu ei vahdi koiria, vaan arvotavaraa.

Viherpeukaloilta on nimittäin tullut taas paketti! Tein tilauksen, jotta saisin viimein ihanaa valkokukkaista, sinikeskustaista tähtitulppaania 'Albocaerulea Oculata', tai se kai onkin nykyään Albocaerulea Oculata -Ryhmä, sillä siinäkin on monia muotoja.
Kyllähän sieltä lähti mukaan monta muutakin kasvia, kiva valikoima heillä tänä syksynä! Toivottavasti jotain kukkii jo ensi vuonna, esimerkiksi hempeän vaaleanpunainen hopeasyysvuokko, jospa viimein saisin sen menestymään.
Huomaa vahti-Ransun virkaintoinen ilme.

Nämä kuvat on otettu eilen, sää oli mitä hienoin. Tänään vettä tulee kuin saavista, eikä ulos ole juuri asiaa.

Juoksin vain pikaisesti Rohaniin ottamaan tämän kuvan kellohyasintista ja uudelleen kukkivasta Cirsium rivulare 'Atropurpureum' -ohdakkeesta, joka tekee koko ajan lisää kukkanuppuja! Lisäksi se sointuu koristemansikka 'Lipstickiin' paremmin kuin täydellisesti.
Mutta muutoin vietämme päivän tiiviisti kotosalla, hellassa rätisee tuli.
Lämpöistä sadepäivää!

Hopeasyysvuokko – Anemone tomentosa
Hopeatäpläpeippi – Lamium maculatum
Kellohyasintti – Galtonia
Koristemansikka – Fragaria × rosea
Loistokärhö – Clematis Patens-Ryhmä
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Pagodikärhö – Clematis chiisanensis
Syysmyrkkylilja – Colchicum autumnale
Tarhasyysvuokko – Anemone × hybrida
Tähtitulppaani – Tulipa humilis
Ängelmä – Thalictrum