Wednesday 18 June 2014

Suloisia sinisiä

Juhannusviikon puutarha on täynnä sinisiä hetkiä. Liiterin nurkalla kukkivat raunioyrtit ja lehtosinilatvat.

There are plenty of blue moments in the garden, as the St John approaches. The blues shine wonderfully in the nightless nights.

Navetan edustalle siirretty jakopala 'Wealden Butterfly' -siperiankurjenmiekkaa kukkii reippaasti saatuaan aiempaa enemmän tilaa ja rikkaruohot pois juurtensa seasta.

Tässä näkymä navetan edustalta kohti liiteriä-saunaa ja taloja.

Nurmitädyke kukkii siellä sun täällä.

Aivan tontin toisessa päässä, vuokko-esikkopuutarhassa, ovat sinililjat lopettamassa kukintaa. Tämä lienee espanjansinililjaa, vaikka sen sipulit englantilaisina ostin.

Lisää sinisiä sipulikukkia löytyy kostealta kevätniityltä, joka on tähän aikaan vuodesta näin toivoton rehotus, ennen kuin sen jossain vaiheessa voi niittää. Tässä kukki tänä vuonna monta tähtihyasinttia, vaikka viime vuonna löysin niitä vain yhden ja senkin siirsin pois oikeaan kukkapenkkiin (missä se kukki nyt hitusen aiemmin kuin nämä niityllä olevat lajitoverit).

Sinistä on ilmestynyt rappusille, kun ruukkuyrtit on istutettu isompiin ruukkuihin ja ne ovat saaneet sinisävyiset tassut alleen. Sininen kippo on poikien juomakuppi.

Ransu tulee tähän väliin huomauttamaan, että hänkin on sininen ja suloinen.

Tässä vielä kuva kuistilta kohti saunaa ja liiteriä. Tuolla kauimpana ovat aiemmassa kuvassa esiintyneet sinilatvat ja raunioyrtit. Lähimpänä on tuulessa laonneita perinteisiä lehtoakileijoja, sitten punapietaryrtti ja 'Nora Barlow' -lehtoakileijoja. Niiden takana on alkanut kukkia kaunokurjenmiekka.

Siinä se on, aika hyvin jo täydessä kukassa. Kivien väleissä kukkii tarhalaukkaneilikka 'Düsseldorfer Stolz'.

Kävin tänään Korppoon kirkonkylällä hakemassa postista pakettia, joka ei ollutkaan siellä. Se on ilmeisesti kuitenkin tullut Norrskatan postiin jo viikko sitten ja on ilmeisesti lähetetty sieltä edelleen ja on nyt kadoksissa. On harmillista, että Posti lähetti saapumisilmoituksen, vaikka pakettia ei Korppoon postissa ole – reissuun kului yhdeksän tuntia. Sain samalla tosin postitettua yhden tilauksen, käytyä kaupassa sekä minulle että naapureille ja vielä hankittua pari säkkiä kuivabetoniakin projektiin, josta lisää myöhemmin. Ei ikinä jotain niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.

Kotirannassa odotti kuitenkin iloinen paksu kirjekuori: Garden of my Dreams -blogin arvonnassa voitettu Iittalan puuvilla-pellava -keittiöpyyhe, mukana yllätyksenä puutarhurin jalkakylpy! Ihanaa, kiitos Maarit! Lisäksi kannatin Korppoossa paikallista yrittäjyyttä ja ostin Anna-Lenan kukkakaupasta verenpisaran ja pari kerää herkullisen sini-turkoosi-vihreää Katia Darling -merinosekoitelankaa.
Ai niin, verenpisarakin päätyi sini-turkoosin sävyiseen ruukkuun rappusille. No, siitä kuva toisella kertaa. Nyt sinertävän tunnelmallista juhannuksen aikaa!

Espanjansinililja – Hyacinthoides hispanica
Kaunokurjenmiekka, kuvien laji – Iris setosa var. canadensis
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Lehtosinilatva – Polemonium caeruleum
Nurmitädyke – Veronica chamaedrys
Punapietaryrtti – Tanacetum coccineum
Raunioyrtti – Symphytum
Siperiankurjenmiekka – Iris sibirica
Tarhalaukkaneilikka – Armeria Maritima-Ryhmä
Tähtihyasintti – Camassia

28 comments :

  1. Kauniita, sielukkaita kukkamaisemia! Ja kun kuviin lisää vielä kissakomistukset, on kaikki pelkkää kesävalssia :) Kivaa juhannusta!

    ReplyDelete
  2. Kaikki siniset kauniita, etenkin se yksi karvainen söpöys. Meillä vieraili halla, kesäkurpitsa palellutti lehtensä. Vähän kurjaa, mutta onneksi ei vielä kukkinut. Mutta puutarhassa kovin sinistä täälläkin, siperiankurjenmiekat ja raunioyrtit on kovasti kukassa siirrosta huolimatta.

    ReplyDelete
  3. Paras on Hänen söpöytensä ja pöyheytensä Ransu, sinisävyinen <3

    ReplyDelete
  4. Siellä ollaan niin sinisissä tunnelmissa, että. Ransun ilme on ihan priceless!

    Tuo kaunokurjenmiekka näyttää tupeeratulta villakoiralta. Paitsi että on kaunis.

    Ja tuosta tuli mieleen ne minun Tukholmasta ostamani hollanninkurjenmiekat. Tästä lumettomasta talvesta eivät enää selvinneet. Harmi!!

    ReplyDelete
  5. Intianminttu; Heh, hauskaa juhannusvalssia sinnekin ;-)

    Katja; Karvainen sinisöpöys on tietysti paras kaikista. Voi hitsi, toivottavasti kurpitsat tokenevat.

    Sesse; On paras :-)

    Intopii; Tupeerattu villakoira... Mistä näitä mielleyhtymiä oikein tulee? En näe, en kuvaa katsomalla oikein tai väärin päin ja käväisinpä katsomassa itse kasviakin livenä, jos avautuisi. No ei. Ehkä ensi viikolla siten, olenhan hämäläinen.
    Voi harmi! Tosin, minulla ei ole ikinä kukaan hollanninkurjenmiekka selvinnyt ensimmäisestäkään talvesta, tarkemmin ajatellen ei edes kesästä.

    ReplyDelete
  6. Yhdeksän tunnin postireissu turhaan, argh, mutta hyvä kun reissu tuli hyödynnettyä! Kauniita suloisen suven kukkijoita ja Ransusta aivan mielettömän hieno potretti. Minunkin oli tarkoitus valaa ainakin laatta kasvihuoneen edustalle koristeellista kumista kynnysmattoa käyttäen, mutta vielähän tässä ehtii pitkälle syksyyn.

    ReplyDelete
  7. No joo, muutama ärräpää tuli päästettyä, kun sanoivat, ettei pakettia siellä ole. Soitin Postille valituksen, kun lähettävät tällaisia vääriä lappuja, sillä tosiaan ihmisellä voi näissä olosuhteissa kulua aika paljon aikaa postissa käyntiin. Mutta nyt pääsen valamaan omaa laattaa ja jatkamaan pientä kiveysprojektia, vanhasta betonista tehdyt laatat eivät ole onnistuneet.
    Sellainen laatta onkin varmasti kaunis, jossa on kynnysmaton kuvio.

    ReplyDelete
  8. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  9. No voi ei, olenko onnistunut poistamaan Leenan ja Poikien kommentin, kun netti pätki ja kilkkailin kommenttiruutua!
    Varsinainen postausruutu on vielä auki, joten tässä Leenan kommentti:

    Ihanaa lankaa ! Mitä siitä syntyy ?
    Siniset kukat on kauniita. Vähän vahingossa isoimmassa penkissäni on kukkinut sinisiä kukkia ja valkoisua akilleijoja. Nyt on sormustinkukat avautuneet; aprikoosia ovat !
    Punaiset ja keltaiset sävyt vasta tulossa..ja apua aikamoinen sekamelska luvassa, koska unikot, kehäkukat, kurkkuyrtti muun muassa kylväytynyt oikein urakalla perennojen joukkoon.
    Ransu on sininen ja ihana ♥♥

    Ja mun vastaus:
    Oikeastaan mulla on parikin neuleprojektia kesken, mutta en voinut vastustaa uuden langan lumoa ja aloin tehdä siitä kaulaliinaa. Ellei siitä sitten tule matkan varrella jotain muuta ;-)
    Jee, jo toinen raportti oikeanvärisistä kukista!
    Ransu on sinisistä ihanin!

    ReplyDelete
  10. Ja sinullakin: sinistä. Olen illan varrella löytänyt muutamankin blogin, jossa on mitä hienoimpia sinisen sävyjä. Alkukesän väri.

    ReplyDelete
  11. Kyllä se tuntuu olevan alkukesän väri. Tuo kukkapenkki, jossa kuvassa on etualalla kissani Musti, on loppukesällä oranssi-kelta-punainen, ihan eri maailma.

    ReplyDelete
  12. Kylläpä nuo siniset sävyt näyttävätkin silmään kauniilta.

    Rapsutuksia Ransulle ja Mustille ja hyvää juhannusta teille kaikille.

    ReplyDelete
  13. On kyllä aivan uskomatonta miten paljon aikaisemmin kukkuivat kukat teillä kuin meidän Noormarkun perämetsissä.Huomioni kohdistui myös poikien juomakipon malliin , korkea ja kapea sen olla pitää ja loppuvedet on mukava dipata tassulla!

    ReplyDelete
  14. Musti sopii tuohon maisemaan kuin piste iin päälle :-) Ja kurjenmiekat, aah ihania..

    ReplyDelete
  15. Kaunista sinistä, Ransu myös :) Tahtoo ehdottomasti kaunokurjenmiekan!

    ReplyDelete
  16. Paula; Kiitos, samoin teille! Sininen taitaa olla lempivärisi.

    Aila; Sepä hassua, luulisi, että meillä on aika samat säät ja lämpötilat. Monissa blogeissa kukkivat toisaalta jo pionit, ei minulla vaan yksikään kiinanpioni vielä kuki. Aika erilaisia kukinta-aikoja näyttää olevan eri paikoissa maata.

    Pepsi + Max; Musti sopii vanhalle pihalle täydellisesti, onhan se sellaiselta syntyjäänkin kotoisin!

    Saraheinä; Ostin omani Ruissalon kasvitieteellisestä puutarhasta, siellä myydään jakopaloja niistä, mitä milloinkin ovat lisänneet. Ihana on!

    ReplyDelete
  17. Kurjenmiekat ovat aivan ihania, Kivipellossa kukkivat kauniisti eikä kylmä ja lumisade niitä lannistanut alkuviikosta kuten ei myöskään kukkivaa keltaista pioniani ja Red Charmia, upeita Juhannuskukkia! Vältyittekä Te siellä etelässä kylmyydeltä? kesäkurpitsoja en avomaalle onneksi ehtinyt/jaksanut laittaa joten ne säilyivät mutta samettikukat ja tsinniat ottivat nokkiinsa!

    Mutta nyt alkaa keskikesän juhla! Iloa, valoa ja kaunista Juhannusta sinne kaikille! ja tietysti Sinun ihanille kisupojille mukavia kesäisiä metsästysretkiä!

    ps. eikö tuo rohtoraunio ole kovin piikkinen? mulla sitä kerran oli ja se repi käsivarret haavoille, joten sai siitä lähtöpassit.

    terveisin

    Kivipellon Saila

    ReplyDelete
  18. Raunioyrtin kukkimista oon orottanu jo viikkotolkulla. Se on mulle kaikkein nostalgisin kasvi. Meijän saunan takana oli sitä iso puska ja kävin siälä piilosa tupakalla yläasteikäsenä. Kerran sillon viälä ala-asteella ollu pikkusisko tuli ruinaamaan, että "anna mun maistaa, anna mun maistaa". Annoin sit että pääsin siittä erroon. Heti ko äiti tuli töistä, ni sisko meni juani ilme naamallans kiälimään, että "Maija anto mun maistaa tupakkaa". Sain kauheet huurot. Ah, muistoja, muistoja!

    ReplyDelete
  19. Kaunista sinistä. Tosin on siellä muitakin sävyjä.

    ReplyDelete
  20. Kivipellon Saila; Sepä ihana kuulla, että kurjenmiekat ja pionit ovat kestäneet! Täällä meren keskellä on vähän helpompaa, kun meri katkoo pahimman terän sekä kylmältä että helteeltä. Yölämmöt ovat pysyneet varmaan viiden asteen yläpuolella.
    En ole huomannut rohtoraunioyrtin piikkisyyttä, mutta se kasvaakin sellaisessa paikassa villissä heinikossa, mitä en kitke ollenkaan.
    Kiitos, iloista juhanusta sinne teille Hämeeseen myös!

    Maija; Heh, mikä raunioyrttimuisto :-D

    Vaalean vihreää; Ihana vihreys tekee sinisestä entistä kauniimpaa :-)

    ReplyDelete
  21. Siniset kukat ovat minunkin suosikkejani (vaikka mitkä kukat ei olisi.. no ehkä voikukankeltaiset), ja varsinkin kurjenmiekoille olen nyt menettänyt ihan sydämeni:)

    ReplyDelete
  22. Kurjenmiekat ovat ihania. Peuratkaan eivät syö niitä kokonaan, vaan yleensä jää jokunen kukkiva varsi jäljelle.

    ReplyDelete
  23. En tiedä mitä tapajtui kommenttini kanssa, mutta siihen mun piti vielä laittaa lista kun sinisistä kukista. Ihanin on kyllä purppurasinilatva ! Pieniä taimiakin löytyy, söpöjä.
    Mutta meilläpä olikin tänään pehmeä aprikoosinpunsainen puutarhatonttu mamman kanssa ulkoilemassa ja nukkumassa katajan. Onnilla on ollut tänään varmaan onnellisin päivä ikinä ! Tämän päivän kun muistan huolten täyttäminä päivinä olo kevenee. Hän puski, jutteli, heittäytyi selälleen, antoi silittää masua ( harvinaista),oli jossain muissa sfääreissä. Kun tultiin sisälle tarinoi vielä pitkään ( kurrkurt, äh, nau, mau ) ja tuntui nuorentuneen viidellä vuodella. Ja huomenna lisää.
    Hyvää juhannusta ( sehän on vielä kevättä ) !

    ReplyDelete
  24. ...kirjotan kännykällä..hö virheitä !!

    ReplyDelete
  25. Myrsky ja Minna; Niin on, mutta niin on myös ruskearaidallinen ;-)

    Leena ja Pojat; Luulen, että moka oli minun, kun kommenttiruutu ei meinannut aueta, niin klikkailin sitä sieltä täältä ja varmaan osuin kommentin poistonappulaan siinä vahingossa, vaikka sellaista ei vielä näkynytkään. Hö, mutta onneksi tää on tässä erillisellä ruudulla, niin kommenttisi sai vielä kopioitua varsinaiselta jutun ruudulta.
    Ihana aprikoosin värinen tonttu ♥ Tämä taitaa olla norjalaisille lempikeli, kun ei ole liian kuumaa... Ransukin tykkää, kunhan ei sada liikaa.
    Onnin onnenpäivä :-)

    ReplyDelete
  26. Ihania sinisiä unelmia! Ole hyvä! Ajattelin, että väsyneet jalkasi kaipaavat työn tuoksinnan jälkeen hieman virkistystä:)

    ReplyDelete
  27. Niin kaipasivat, jalkakylpy on jo käytetty ja ihanaa oli :-)

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!