Hvitträskin joulumarkkinat

Tänä viikonloppuna osallistun Hvitträskin joulumarkkinoille. Ne pidetään jugendajan kansallisaarteisiimme kuuluvassa Hvitträskin taiteilijakodissa. Hvitträsk sijaitsee Kirkkonummella.

Tervetuloa! Markkinat ovat avoinna la-su 30.11.–1.12. klo 11–17.

Mukana on saariston lampaiden villalankoja, sekä luonnonvärejä että joitakin kasvivärjättyjä; neuleita, kintaita, kortteja, kuusenkynttilöitä ja hieman muutakin tavaraa nettikauppani Elsan lempituolin valikoimista.

Tässä vähän tunnelmointia viimetalvisesta Hvitträskistä.

Again this year, I'm participating in the Hvitträsk Christmas market, taking place in the fabulous jugend style architect residence and studio.

Sisällä ei tuule – ainakaan paljon

Isäntäpantteri kävi tekemässä pihakierroksen, mutta keittiön pöytä on selvästi se parempi paikka tänään. Tuulee! Tuuli laantuu vasta yöllä, mutta ehkä jo illalla helpottaa, kun se kääntyy luoteesta pohjoiseen. Siltä suunnalta meillä on parempi tuulensuoja.

It is so windy today, better stay indoors.

Sisällä saa lisäksi ihailla kukkasia, kun pelargoneista puolet vielä kukkii. Tämä on 'Raspberry Ripple'. Kuvan ulkopuolella on valkokukkainen mårbacka 'Prins Nikolai', joka kukkii joka vuosi ahkerimmin, se on joulukukkani. Tälläkin hetkellä prinssissä on pari ihan tuoretta, vaikkakin hyvin pientä, kukkaterttua.

Huone-esikkokin on innostunut kukkimaan. Tämä saattaa olla siksi, että kasvi kuivahti pahasti ollessani muutaman viikon poissa kotoa. Kasveilla on sellainen taipumus, että ne kukkivat viimeisessä hädässä.

Iloisin yllätys on silti tämä. Ehdin kuin ehdinkin nähdä pasuunan kukassa tänä vuonna! Tämä ei kukkinut kesällä, sillä se pääsi ulkonakin vähän kuivahtamaan juuri kriittisillä hetkillä loppukesällä. Siirrettyäni tämän sisälle se teki kolme kukkanuppua, mutta lähdin pois juuri kun ensimmäinen alkoi aueta. Enpä olisi uskonut, että viimeisin niistä on vielä kukassa kun tulen viikkojen päästä takaisin kotiin.
Mietin nimittäin, että koko kasvi saattaa olla kuivahtanut kuoliaaksi, ja toden totta se oli nuupahtanut varsiaan myöten. Onneksi täällä on viileää poissa ollessani, se auttaa vähentämän haihduttamista. Heti kotiuduttuani annoin tälle vettä ja leikkasin suurimmat roikkuvat lehdet pois, sen olisi toki voinut tehdä myös ennen lähdöäni. Yhdessä yössä kasvi nousi pystyyn ja kukkakin virkosi kummasti.
Pasuunan kanssa on muutenkin jännittävää nähdä, miten se viihtyy hoidossani ja tarjoamissani lämpötiloissa. Tämä pasuuna on Raakkilasta, kiitos sinne!

Pasuunassa on vain yksi vika, nimittäin se vähentää entisestään pientä elintilaani. Kaikki kävijät sanovat, että kotini näyttää kuvissa todellisuutta suuremmalta. Niin kai, kun eihän näistä pikkuruisista huoneista saa minkäänlaista kuvaa ilman laajakulmaa! Tämä olohuoneeni on noin kymmenen neliötä.
Toisaalta pidän suuren kasvin tuomasta viidakkomaisesta tunnelmasta. Tämä kuva on otettu kuukausi sitten, kun pasuunassa oli kolme pullistelevaa nuppua.
Viihtyisää torstaita ja pysykäähän maan kamaralla tässä tuulessa!

Huone-esikko – Primula obconica
Mårbacka-pelargoni – Pelargonium Zonale-Ryhmä
Pasuuna – Brugmansia
'Raspberry Ripple' on munankuoripelargoni, Pelargonium Zonale-Ryhmä

Kotona vihreästä nauttien

Olemme viimeinkin kotona! Monta viikkoa ehti taas vierähtää. Kotona kelpaa olla, kun ulkona on niin kaunista ja vihreää. "Kirjominttuna" myyty joku minttu näyttää siltä kuin ei olisi syksyä noteerannutkaan.

Finally we are at home and how lovely and green it is!

Nämä taitavat olla puistolemmikin siementaimia. Ensi keväänä nämä kukkivat sinipilvenä narsissien ja vuokkojen väleissä!

Purppuraorvokki hurmaa yhä vain, mitkä värit!

Keijunkukissakin on kauniit lehdet ja joitakin tuoreita pieniä lehtiä myös, miten piristävää. Tämä on amerikankeijunkukka 'Marvelous Marble'.

Pudonneista lehdistä tulee kaunis lämpimänruskea väri istutusalueisiin. Vihreät lehdet korostuvat kuihtuneita lehtiä vasten. Lempparisaniainen eli kivikkoalvejuuri 'Linearis Polydactyla' on jo asettunut makaamaan lehtipedille, mutta tekee senkin viehkeästi. Vieressä on keltapeippi 'Florentinum'.

Lehtien seasta nousee myös yllätyksiä. En löydä puutarhapäiväkirjastani tietoa, istutinko tämän murattisyklaamin muotopuutarhaani viime syksynä vai keväällä, joka tapauksessa se ei ole näyttänyt elonmerkkejä ennen kuin vasta nyt. Ei se mitään, hyvää kannatti odottaa! Kukkia tai jälkiä niistä en ole huomannut, mutta lehdet ovatkin kasville tärkeämmät, niillä se yhteyttää ravintoa ensi vuoden kukintaa varten.
Syklaamit näyttävät olevan temperamentikkaita. Kolmisen vuotta vuokko-esikkopuutarhassani asustanut murattisyklaami ei ole tänä syksynä näyttäytynyt ollenkaan.

Edellisen kuvan syklaamin lähellä kasvaa maustesahrameita, siltä näiden kapoiset lehdet ainakin näyttävät. Saa nähdä kukkivatko nämä koskaan, sillä toisin kuin syyssahrami nämä kukkivat vasta lehtien puhkeamisen jälkeen, joka siis tapahtuu vasta nyt.
Oikeassa reunassa on varmaankin helmililjaa, ne tekevät usein lehtiä syksyllä. Ja taustalla on loistokevätesikko, siihen voi aina luottaa! Se ei sentään kuki niin kuin viime vuonna tähän aikaan.

Pihaesikkokin on raikkaanvihreä ja elinvoimainen.

Mustikin on elinvoimainen päästyään viimein takaisin pantteripalstalle.

Monissa blogeissa on esitelty vaaleajouluruusun nuppuja, omat taimeni vain ovat niin nuoria ja pieniä, lisäksi ne kasvavat vähän huonossa, liian tiiviissä savimaassa. Ja peurat syövät niiden lehtiä. Siitä huolimatta tämä yksi on nyt tehnyt reilun ryppään nuppuja! Tällehän voisi oikeastaan laittaa lasikuvun päälle, jotta kukkia pääsee ihailemaan. Ensi yöstä on tulossa hyvin lämmin, mutta sen jälkeen kuvusta voisi olla hyötyä.

Mutapuutarhassa on nyt vettä niin kuin asiaan kuuluu. Ja myyrät ovat mehukkaita nyt, toteaa Ransu eikä ehdi poseerata.
Touhukasta viikonjatkoa!

Amerikankeijunkukka – Heuchera americana
Helmililja – Muscari
Keltapeippi – Lamium galeobdolon
Kivikkoalvejuuri – Dryopteris filix-mas
Loistokevätesikko – Primula Polyantha-Ryhmä
Maustesahrami – Crocus sativus
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Pihaesikko – Primula × pubescens
Puistolemmikki – Myosotis sylvatica
Purppuraorvokki – Viola adunca 'Purpurea'
Syyssahrami – Crocus speciosus
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger

Päiväretki etelän lämpöön

Kävin tänään Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa sekä kaupungin talvipuutarhassa. Loistava auringonpaiste kruunasi sunnuntairetken! Ihmeköynnös eli bougainvillea vie ajatukset Välimerelle.

Today I visited the Botanic gardens at the University of Helsinki, and the Winter garden that is part of Helsinki's public parks. What a lovely day.

Talvi on kamelioiden aikaa. Kasvitieteellisessä puutarhassa on kukassa yksinkertainen luonnonlaji...

... kun taas esteettisyyteen keskittyneemmässä talvipuutarhassa kamelioita on useita, myös kerrannaiskukkaisia. Tämän kukasta on selvästi joku haukannut palasia! Herkulliselta se näyttääkin.

Haaveilen kameliasta jonakin vuonna uudestaan rakennettavalle kuistilleni, mutta kameliahan kasvaa kohtalaisen suureksi puuksi, jos se suinkin mahtuu ja viihtyy. Eli kuistista pitänee tehdä hyvin korkea tai sitten pidettävä kamelia saksien avulla pienenä!
Jos voitan lotossa, rakennan tietenkin tällaisen talvipuutarhan. Ja muutan sinne itsekin asumaan, kuka nyt enää haluaisi viettää aikaansa muualla jos tällaisen paikan omistaisi. Sinne pitäisi varmaan sitten asentaa hautapaikkakin valmiiksi, sillä luulen, että en ikinä haluaisi erota talvipuutarhastani.

Talvipuutarhaan on tehty parterri-istutus joulutähdistä.

Kiinanruusutkin kukkivat.

Syklaameista on tehty värikkäitä kukkaryhmiä jokaiseen huoneeseen. Talvipuutarhan 1800-luvun tunnelma on onneksi tallella toissavuotisen peruskorjauksen jälkeenkin. Monet arvokasvit, kuten suuri kameliapuu, olivat hoidossa kaupungin puutarhalla korjauksen ajan.

Monella orkideallakin on kukinta-aika.

Pientä talvikoristelua on jo esillä siellä täällä.

Iloista marraskuun viimeistä viikkoa!


Ihmeköynnös – Bougainvillea
Joulutähti – Euphorbia pulcherrima
Kamelia – Camellia japonica
Kiinanruusu – Hibiscus rosa-sinensis

Pojat auttavat käsitöissä

Neulon parhaillaan puikot sauhuten kintaita Hvitträskin joulumarkkinoille. Ne ovat jo viikon päästä, apua! Yritän saada uunista ulos niin monta kalastajanhanskaparia kuin pystyn...

I'm furiously knitting for next weekend's Christmas Fair!

Ehkäpä ehdin tehdä myös parit pilkkulapaset...

Alkusyksy on mennyt tilaustöiden parissa, tämä neule tehtiin asiakkaan toiveesta taskujen kanssa ja mustin napein. En nyt ennätä neuloa uusia neuletakkeja ja villapaitoja markkinoille, mukaan otan vain pari lasten kokoa olevaa valmista neuletta. Mutta näitä teen kyllä tilauksesta, tosin ennen vuodenvaihdetta en juurikaan ehdi aloittaa uutta tilaustyötä.

Onneksi pojat auttavat.

Musti saa välillä villahepuleita, kuten ilmeestä näkyy.

Kun isoveljellä on villahepuli, ei pikkuisella Ransulla ole mitään asiaa villojen kimppuun. Onneksi myös matto on villaa, sillä meillä tykätään villasta tosissaan ja joka muodossa.

Tervetuloa katsomaan tassujemme tuotoksia Hvitträskin joulumarkkinoille ensi viikon loppuna 30.11.–1.12.!
Muistutamme asiasta vielä lähempänä.

Oodi koiranputkelle

Kun koiranputket kukkivat, on vuoden ihmeellisin aika. Tai siis toiseksi ihmeellisin kevään jälkeen.
Kesäkuun alussa koiranputket koristavat ojanpielet ja joutomaat kauniiksi kuin morsian. En varmaan onnistuisi hankkiutumaan koiranputkesta eroon, vaikka haluaisinkin, enkä edes halua.

I luuuuurv cow parsley! Isn't it just the prettiest flower, adorning every ditch, roadside and disused corner into festive flower foam.

Tontiltani ylös nouseva mäki on täynnä koiranputkea. Se kukkii yhtä aikaa syreenien kanssa, voi tuota suloista vuodenaikaa! Syreeniaika ♥

Viimeiset myöhäiset tulppaanit saavat koiranputkista raikkautta lakastuviin olemuksiinsa.

Pian kukinnan aloittaa juhannuspioni, sitäkin koiranputki täydentää juuri sopivalla tavalla. Juhannuspioni on luonteeltaan pönäkkä ja tanakka, se tarvitsee kevyen vastaparin.

Kosteikkopuutarhassa altainkullerot ovat jo lakastuneet, mutta tummavartinen ja -lehtinen japaninlehtosinilatva Purple Rain Strain saa mukavaa vaaleaa kontrastia koiranputkista.

Tarvinneeko kuvatekstiä laittaakaan, kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Puna-ailakki tuo kivoja pinkkejä väripilkkuja koiranputkikasvuston keskelle.
Koiranputki on helppo kitkeä nostamalla porkkanamainen paalujuuri. Se ei tee leviävää juurakkoa kuten vuohenputki.
Viime kesänä hankitut tummanpuhuvat 'Ravenswing'-koiranputket on istutettu paraatipaikalle muotopuutarhaan. Toivottavasti ne kukkivat heti ensi kesänä, siis noin puolen vuoden kuluttua jo!

Kesäisin ajatuksin, mukavaa viikonjatkoa!

Altainkullero – Trollius altaicus
Japaninlehtosinilatva – Polemonium yezoense
Juhannuspioni – Paeonia humilis 'Flore Pleno'

Mitä voi tehdä kaupungissa, Ransu esittelee

Kaupungissa on tylsää, kaikkihan sen tietävät. Onneksi sielläkin on kuitenkin jotakin tekemistä ja vieläpä ihan mamman työpisteen ääressä.

In the city, there are little things to do for the boys. Fortunately they have toys and baskets. And I take them out too on a leash, but there are no photos to prove – it is challenging enough to run after Ransu running after red squirrels!

Mamma N lahjoitti meille kissakorin jo joitakin vuosia sitten. Se ei ollut Naukulassa suosittu, mutta täällä ovat molemmat pojat sitä käyttäneet. Ransun mielestä kori on sitä mainiompi mitä enemmän siinä on leluja.

Ja kun kori on puolen metrin päässä mamman työtuolista, on se varsin hyvä paikka pitää mammaa silmällä.

Välillä voi vähän uinahtaakin.

Edellisessä kuvassa vilahti lempilelu: Kong Kickeroo. Sitä on hyvä halailla, potkia, purra ja ravistella.

Mutta silti kaupungissa oleilu haukotuttaa. Mamma vie välillä poikia ulos valjaissa, mutta siitä ei ole kuvia. On riittävästi haastetta ehtiä oravien perässä säntäilevän Ransun vauhtiin tai setviä puihin kiipeilevän Mustin hihnaa ilman, että toisessä kädessä olisi vielä kamera.

Kickeroo kainalossa saa myös hyvät päikkärit. Leppoisia syyspäiviä kaikille!