Tuesday 10 March 2009

Pieni askel ihmiskunnalle - A small step to mankind


Tällainen oli eteinen kun muutin taloon kesäkuussa 2006, paitsi että olen jo näköjään siivonnut sen! Avoimen keittiönoven takana oli käynti kellariin, nyt siitä pääsee vessaan.



Niin, tässä oli puhetta remontin hitaudesta. Eläköön siis, että se on muillakin hidasta.
Joskus pieni voi kuitenkin olla suurta. Tammikuussa, puolentoista vuoden rakentamisen ja rakentamattomuuden jälkeen, sain sisävessan. Kyllä teki mieli avata kuohuviinipullo, jos sellainen olisi löytynyt. Piti muistaakseni tyytyä puolukkamehuun ja englanninlakuihin.
Kyseessä on ihan pieni, haiseva kuivikekäymälä. Se on silti ylellinen, suorastaan kuningatarmainen kokemus, kun ei tarvitse heti aamulla vetää housuja ja kenkiä jalkaan unenpöpperössä. Voi vain luikahtaa eteiseen.

Uudessa vessassa on uusi ikkuna ja vanhat tapetit. Ikkunan ympäriltä puuttuvat vielä listat.


Eteisestä oli käynti kellariin, vaikka sinne oli ovi ulkoakin. Raput oli siirretty jossain vaiheessa sisältä mentäviksi, mutta minä siirsin ne takaisin kellarin ulko-ovelta johtaviksi. Näin vapautui noin neliömetrin kokoinen tila ullakolle johtavien portaiden alla, johon juuri sopi tunnelmallinen pikku vessa.
Koska talo on rintamamiestalo, sen neliön malliset ikkunat ovat noin 45 cm x 45 cm kokoiset. Sattumoisin samalla ulkoseinällä oli jo yksi tällainen ikkuna, ja puuseppä laittoi uuden niin näppärästi, että eroa vanhan ja uuden välillä tuskin huomaa.
Vessan seiniin pääsi isäni aikoinaan hankkima jugendtapetti, joka on rullilla painettua arvotapettia, yli jäänyt rulla vanhempieni eteisen tapetista. Aika hienoa, sanoisin!
Kaksi seinistä jäi lankkupintaisiksi, paneloin vain seinän alaosan. Yläosan maalasin Allbäckin pellavaöljymaalilla, valkoisella sävyllä Mandelvit. Alaosaan päätyi vihdoinkin Suomesta saatava englantilaismaali Farrow & Ball. Aprikoosin sävy on nimeltään Fowler Pink. Tietojeni mukaan Farrow & Ball -maaleja saa Suomesta ainoastaan Helsingin Tehtaankadulla sijaitsevasta Kuisti -liikkeestä. Ne ovat Englannin arvostetuimpia maaleja, ja niissä on erinomaisen laadukkaat pigmentit ja täydellinen, suorastaan kalkkimainen mattapinta. Maalien sävy elää valoisuuden mukaan.

Entiseltä suvun kesämökiltä löytyneeseen 50-luvun seinälampun jalkaan sopii Laura Ashleyn malliston varjostin. Vessapaperitelineenä toimiva hylly on niinikään kierrätyksessä. Eteisen vastainen seinä on kokonaisuudessaan maalattu Farrow & Ballin maalisävyllä Fowler Pink.


No, tulipahan mainospuhe, mutta jos jotain hyvää löytyy niin suotta sitä piilottelemaan. Samalla voin myös mainita, että nuo ruotsalaiset Allbäckin pellavaöljymaalit ovat myös oivallisia ja niillä meinaan maalata taloni myös ulkoa. Ja samankaltaisia tapetteja, ellei peräti aivan samaa, löytyy Tapettitalosta.

Finally - an indoor toilet
As I happen to know that a privy is considered extremely vulgar and primitive caveman-like feature in England I won't say more on the subject than... HOORAY! In January, an indoor loo was finally completed. It only took 1,5 years of activity and non-activity.
Not that a privy is such a bad thing (how many of you have tried? How many of you have had a breath of fresh air and looked at deer hopping in the field through a small, heart-shaped opening in the door while having a poo?), but it must be said that it does feel nice to be able to go in pyjamas and not having to put the shoes on first thing in the morning.

5 comments :

  1. Onnea uudelle veskille ja nautinnollisia arjen hetkiä siellä! Nuo maalit kuulostivat kyllä ylellisiltä. Minulla on just työn alla tuommoinen pieni seinähylly; tosiaan, sehän olisi wc-paprutelineenä mitä oivallisin!

    ReplyDelete
  2. No juu, täytyy myöntää että olen tykästynyt vanhoihin hyviin maaliresepteihin. Jotenkin en vain halua kuorruttaa kotiani muovikuorella, en edes yhtä huonekalua tai sisäseinää.
    Kyllä tällainen mummoilu varmaan naurattaa monia, että käydään ulkohuussissa ja kannetaan talvisin vedet kaivosta, ja minua itkettäisi jos en tietäisi, että jonakin päivänä täällä on kylppärikin, ja juokseva vesi kesät talvet. Kyllä se menee ihan hyvin ilmankin, siis kun ei ole lapsia. Välillä käyn kaupungissa ja pesen samalla kuukauden pyykit. Saunoessa voi samalla pestä pikkupyykkiä.

    Se vessan vanha hylly on tosiaan kiva, ja se on siinä ja siinä mahtuvatko kokonaiset vessapaperirullat sen tangon ja hyllytason väliin. Ei passaa ostaa mitään ektrapaksua laatua ;-)
    ja se on kiva, että siihen saa monta rullaa kerralla. Sitten, kun olen saanut tuon vanhan torppani tässä samassa pihapiirissä remontoitua ja muutan siihen kissoineni (siis joskus 7 vuoden päästä...), vuokraan tätä rintamamiestaloa lomalaisille. Silloin on mukavaa, jos heillä riittää vessapaperit näppärästi koko asumisen ajaksi ettei tarvi lomalla edes laittaa vessapaperirullaa telineeseen!

    ReplyDelete
  3. Sitä vaan, että mitä Farrow & Ball maalit maksavat, muistatko? Kehtaako noihin liikkeisiin edes lähteä kyselemään?
    Olen ihastunut sävyyn elephant´s breath. Vitsikkään nimen takana on mitä kaunein harmaanruskea pehmeä sävy.

    ReplyDelete
  4. Hei Eve!
    Aika kalliita, tuohon vessan seinään meni niin vähän, että ostin kaksi pienen pientä näytepurkkia à 6-7 euroa. Eteisen kattoa varten ostin suuremman, 2,5 litran purkin, noin 70 euroa. Toisaalta, aivan ihania ovat mahtavine väreineen ja kuten sanoin, ensiluokkaisine pigmentteineen. Seinä vaati kaksi maalauskertaa.

    ReplyDelete
  5. Ai niin, piti vielä sanoa, että nuo nimet ovat minustakin ihan uskomattomia! Ja että ne (minun mielestä) parhaat ja kuuluisimmat Farrow & Ballin maalit ovat Estate emulsion -tyyppiä, eli sitä kaikkein mattapintaisinta. Sitä saa kaikissa sävyissä.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!