Kuvasarjaa kahden viikon takaa, kun Vanni ja Lávvi-koirat olivat hoidossa. Postaukset olivat niin Ransu-painotteisia, että on pakko nostaa esiin myös Musti, Koirien Ystävä. Musti rakastaa Vannia, joten Vannin muutaman kuukauden ikäinen Lávvi-pentukin sai puskemista osakseen.
Vaikkakin Musti ei ollut ihan varma joka suuntaan heiluvasta pennusta ja pysytteli aika paljon omissa oloissaan, varmuuden vuoksi.
Musti ja Lávvi tekevät ruokavaihtarit: Musti syö Lávvin, ja Lávvi Mustin ruokaa.
Mustin ystävällinen suhtautuminen koiranpentuun oli Ransulle järkytys. Ransun pieni epäuskoinen naama näkyy kuvassa ylhäällä, tuolien suoman turvaesteen takana.
Vanni ja Lávvi painivat olohuoneen lattialla, mutta Musti vetelee tyynesti sikeitä nojatuolissaan.
Lávvin naamasta huomaa, että se ei ole ihan varma, miten mustaan puskevaan kissaan pitäisi suhtautua.
.jpg)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Ne on niin samikset, että ei ihme, että tulevat toimeen. Otapa ensi kerralla hoitoon pari harmaata pörröturkkia, niin Ransukin saattaa ajatella, että noihan on kivoja, hyvännäköistä karvaa ainakin! :D
ReplyDeleteIhania kuvia, kyllä nauratti tuo sun kommenttisi Ransusta, kun ei ole uskoa silmiään kun Musti niin kovasti tykkää koirasta...;=)
ReplyDeletePstt...nyt vasta tajusin, että sä olet kirjoittanut Oman Pihan suunnittelu-kirjan, näin sen Plantagenissa ja sitten osasin yhdistää...;=) heh..pönttö minä.
Mukavaa viikonloppua.
Saila, huomasin tuossa kun olit kommentoinut Sarin puutarhat-blogissa siitä rimpsureunaisesta - minisyklaamista, niin itse näin eilen niitä Muhevaisella...;=)
ReplyDeleteSydänalaa lämmittäviä otoksia Mustin ja koirakavereiden ystävyydestä: näiden innoittamana nimitänkin tämän päivän hyvän mielen perjantaiksi!
ReplyDeleteLoistava ajatus: Siispä toivotan oikein mukavaa Hyvän Mielen Perjantaita!
ReplyDeleteJenni, mikä älynväläys. En ollut tajunnut, että Ransuhan koki olevansa alkio, joka ei kuulu joukkoon. Paitsi että naapurin Hannelella on harmaa shetlanninlammaskoira, ihan Ransun värinen, eikä Ransu sitäkään päästä meille käymään jos voi asiaan jotenkin vaikuttaa.
Aah, kiitos Tuija tiedosta. Pitääpä käydä joskus siellä sitten!
Ihan samat huomiot tein muuten Plantagenin kasvivalikoimista kun kävin siellä, ei juuri mitään kivaa , sellaista tuon minä tahdon fiilistä oikein tullut, ja muutenkin osa kasveista oli ihan käkkänöitä ja kuivia...Muhevaisella Kontulassa ( niin uskomattomalta kun se kuulostaakin) on hyvät valikoimat ja kasvit ovat todella kauniita. Muhevaisissakin on eroja, esim.tässä lähellä Käpylää missä olen töissä on Maunulan ( vaimikäsenyton Pirkkolan )Muhevainen ja siellä on taas paljon huonommat kasvit ja kukat.
ReplyDeleteSítä aina kesän aikana löytää nää parhaat paikat ja muistaa kasvien nimiä ulkoa, mutta ens keväänä ja kesän alussa on taas ihan uunona, että mikä tuo kasvi on, en muista nimeä ja ihan kun en olisi sitä ikinä ennen nähnytkään, vaikka olis piha täys.
;=)
Niin ja kun sitä ei muista mitä on omalle pihalleen laittanut! Ensi toukokuussa tästä kesästä ja syksystä on niiin pitkä aika...
ReplyDeletePurrrmau! IHANIA!
ReplyDeleteON NE ♥ Eläimet on ihania! (Ainakin karvaiset, käärmeistä en ole niinkään varma)
ReplyDeleteKyllä Musti vielä koiran tavoille opettaa. Ihan varmasti :) !
ReplyDeleteEi ole kaveria karvoihn katsominen! Hyvää viikonloppua!
ReplyDeleteIhania kuvia ja tunnelmia:)
ReplyDeleteKiitos! Kyllä ystävyyttä voi esiintyä yli lajirajojen. Eilen illalla oli kylässä chihuahua, Ransu vahti sitä ja kulki perässä huonseesta toiseen. Oli taas rankka ilta, mutta onneksi se ei tällä kertaa kestänyt koko viikonloppua ;-)
ReplyDelete