Light drift of scent

Small-flowered cyclamen are my autumn favourites. So sweet, dainty, natural, and the leaves have gorgeous patterns. Here, I planted a Japanese painted fern to accompany them in a moss-covered wire basket. The flowers are there just as I open the door, often I feel the scent before realising what it is.

Syksyn pienet, tuoksuvat syklaamit pääsivät kotirappujen viereen japaninhiirenportaan (Athyricum nipponicum 'Purple Garden') kanssa. Metallikoreja myy mm. Elsan lempituoli -nettikauppa...

These guys I have to kneel to appreciate, but they too smell divine.

Suurempi yllätys on se, että keväällä puutarhamessujen hollantilaisilta myyjiltä epäileväisenä ostamani syklaamin mukula on tuottanut kukkia! Kaksi, ja kolmas on nupullaan. Saa nähdä tuleeko tästä kohdasta tulevina vuosina mitään ylös. Syklaamilaji jäi hieman epäselväksi, sillä käsin kirjoitetussa kyltissä luki yhtä, kuvallisessa tulosteessa toista. Enkä muista kumpaakaan.

Syklaamit asustavat kivimuurin vierellä, saarnen alla. Siellä on myös japaninvaahtera 'Osakazuki', jonka istutin jo ensimmäisenä kesänä 2006. En ole mitenkään suojannut talveksi. Ostettaessa se oli polvenkorkuinen ja sitä se on edelleen. Tuuheampi kuitenkin.


Eilen koin yllätyksen. Neidonhiuspuuni, jonka leikkasin viikatteella kymmensenttiseksi tapiksi viime kesänä, on hengissä! Siinä on tyvessä lehtiä. Raukka on kasvanut tämän kesän heinikossa, kun en vielä kesäkuussakaan nähnyt siinä mitään elon merkkiä. Nyt pitää niittää varovammin sen ympäriltä. Työtapaturma sattui typerästi, kun yritin nimenomaan niittää varovaisesti puun tyveltä. Varovaisesti! Puu on silmäteräni. Kylläpä sitä osaakin joskus olla huolimaton.