Koirien vierailun uuvuttama Ransu on levännyt.
After the weekend, Ransu was quite exhausted at having watched the dogs.
Myös Musti nautiskelee kotiin laskeutuneesta rauhasta, vaikka kyllä Musti otti päikkäreitä tässä omalla kuninkaallisella paikallaan vaikka koiria olikin. He eivät Mustin rutiineja hetkauta.
Levon lisäksi Ransun viikonlopusta puuttui myyrästys. Ei kerinnyt! Piti vahtia Vihollista. Nyt, vaikka sataa, täytyy myyrät hoidella. Muutenhan ne hyppivät kohta ihan silmille.
Välillä pitää tulla kuivattelemaan.
Sanomalehden päällä on paras paikka kuivatella, varsinkin silloin, kun mammalla on siinä kahvipaussi menossa.
.JPEG)
.jpg)
Apua toi viimeinen kuva! :D Onneksi se oli viimeinen ja sitä ennen oli tekstiä sateesta, muuten olisin pelästynyt Ransun puolesta. Aika märkä ja rätti tosiaan!
ReplyDeleteRansu tuli sisään aivan litimärkänä, putsasi ja kuivatteli itsensä, nauti sardiinilounaan ja paineli takaisin ulos. Ja siellä sataa edelleen. Odotettavissa sama rituaali kohta uudestaan.
ReplyDeleteVoi Ransu, että ne koirat sekottivat myyräjahdinkin. Mokomat! Lepäilet ja sitten menoksi... Onneksi normaalit rutiinit palautuivat, myös Mustille makoisia unia!
ReplyDeleteRansu vois esiintyä jossain Äijät tositeeveessä. Hommat hoidetaan loppuun asti turhia marisematta.
ReplyDeleteOlkkarisi väritys on kyllä paras mahdollinen näin syksyn synkässä koleudessa. Ihana lämmin fiilis ja nuo soffat kutsuu syleilyynsä niin kissat kuin ihmisetkin.
Punainen olkkari on tosiaan varsin ihana syksyllä ja talvella, itse asiassa myös kesällä ;-) Se vain on kotoisan syleilevä, juuri kuin sanoit.
ReplyDeleteJa Mustin lempipaikkoja on sohva tai nojatuoli.
Tietenkin sanomalehden päällä! Tietenkin silloin kuin sitä joku muukin tarvitsisi! Mitäs oikein siellä muuta ajattelit ;) ?
ReplyDeleteSateessa uitettu kissa! :) Sanomalehti imee hyvin vettä. :D
ReplyDeleteNiin niin, tietysti, eihän sanomalehti muulloin ole niin hyvä kuin silloin kun joku istuu sen ääressä. Mitähän minä oikein odotin.
ReplyDeleteOnpa epätyypillisiä kissakuvia! Harvoin näkee tuollaista "märkärätti"-mallia...
ReplyDeleteIhanan väriset tuolit ja verhot sulla olkkarissa. Ja tosi kaunis tuo pitkänmallinen kukkapöytä / -allas tms. oikealla. Onko itse tehty vai jostakin ostettu?
Kiitos, Intopii (fanitan edelleen nimimerkkiäsi!). Ransu ei ehkä ole muutenkaan tyypillinen kissa, olen hitaasti tulossa siihen johtopäätökseen. Se puolustaa kotia murisemalla, seuraa kävelyillä (Mustilta opittuna) eikä niin kovin välitä sateesta. Ransulla tosin on paksu villakerrasto joten märkyys ei herkästi läpäise turkkia ihoon asti.
ReplyDeleteOlen niin onnekas, että tuo sohva ja nojatuoli olivat täällä valmiiksi kun ostin talon. Ne olivat vanhassa talossa varastossa ja aika likaiset. Pyysin englantilaista ystävääni tuomaan kotimaastaan (lattiamatoille tarkoitettua) tahranpuhdistajaa, jota hinkkasin kalusteiden pintaan nihkeällä sienellä aina välillä sientä huuhtoen kokonaisen päivän. Väri muuttui nuhjuisesta ihanaksi punaiseksi. Nuo kalusteet ovat varsinaiset aarteet. Nyt ne pysyvät puhtaina imuroimalla.
Kukkalaatikko on myös aarre, se on isoäitini vanha. Hänellä oli siinä pelakuita, niin kuin minullakin, ja kastelen niitä samalla emalikannulla kuin Elsa-isoäitini :-) Kukkapylväs löytyi täältä vintiltä.
Verhot ovat Ikeasta mutta noin 7 vuotta vanhaa kangasmallia. Ostin ne kun menin kesäksi töihin Utön saarelle, ja asumaan taloon, jota ei ollut kalustettu. Ajattelin, että ompelen ainakin tosi värikkäät verhot niin ankeus ei niin näy... Nyt ne sopivat olkkariini kuin nakki sämpylään.
Oi onnenpotkuja.
Kovalla vartiointityöllä olet Ransu leposi ansainnutkin :)
ReplyDeleteKiitti Unna-neiti ja Ella!
ReplyDeleteRANSU Metsäkissa
Voi toista, mutta ovat suloisia ja ihania ♥
ReplyDeleteKiva kissamainen blogi, tiadan jäädä tänne :D
Kiitos Seijastiina ja tervetuloa! Yritän välillä kirjoittaa muustakin kuin kissoista, noin näön vuoksi...
ReplyDelete