Friday 4 January 2013

Pienen pihamutkan istutus

Varoitus! Nyt seuraa ihan hirmuinen kuvapläjäys. Ajattelin laittaa muutaman kuvan, joita ei ehtinyt kesällä julkaista pienestä muutaman neliömetrin paikasta, jossa metsäpuutarhapenkki kaartuu aurinkoiseksi kivipenkereeksi.
Sitten vähän innostuin katsomaan, mitä kaikkea siinä pitkin kasvukautta kukkiikaan, ja sitten tulin ajatelleeksi näyttää, miltä paikka näytti ennen istutuksia ja homma lähti totaalisesti räpylästä.
Ensimmäisessä kuvassa kukkii rotkolemmikki 'Silver Wings' ja tummakurjenpolvi 'Samobor'.

This is a post on a tiny spot in my garden, just in front of the porch where my little woodland border makes a turn and becomes a sunny bank by a retaining wall. And there were tons of previously unpublished pictures on that minute area! Bear with me.

Tämä pieni kaarre on suoraan rappujen edessä, tuossa rojujen takana. Tämä kuva toimikoon todistusaineistona siitä, että paikat eivät ehkä ole aina kovin ojennuksessa tällä pihalla... saunan edustalla voi erottaa lattialankkuja, jotka on juuri pesty, ne odottelevat takaisin lattioiksi pääsyä. Kuva on otettu heinäkuussa. Ransu viettää kuumat päivät verannan varjossa.

Pengerryksen edusta on aika aurinkoinen paikka, mutta kuvassa alhaalla oikealla näkyvä oikealle kaartuva kohta on jo varjoisampi, sillä siihen osuu vaahteran varjo keskipäivällä. Vaahteran alla on metsäpuutarha.

Above is last autumn and below, the same spot nearly six years ago.

Kaivoin arkistosta kuvan keväältä 2007, joka on otettu samasta paikasta verannan rappusilta. Tuolloin kivipengerrystä ei ollut vielä alettu kaivaa kunnolla esiin, koko pitkä kukkapenkki sen edestä puuttui ja oikealla voi erottaa betonirenkaat, jotka olivat tuossa paraatipaikalla roskien polttamista varten.

Tässä vielä kuva viime keväältä, suurin ero ylläolevaan viisi vuotta varhaisempaan kuvaan on esiin kaivettu kivipenger ja sen alapuolella nyt oleva kukkapenkki. Siinä kasvoi karviaispensas, kituliasta puskaa ei vain nokkosten seasta ollut huomata.

Kaivonrenkaat saatiin pyöritettyä pois vasta toissa keväänä, tässä on pari kuvaa toukokulta 2011. Niiden paikalle jäi tasainen kohta, johon sopisi pieni pöytä ja tuoli, kunhan saan alustan laatoitettua. Olen jo hankkinut betonivalumuotin omia laattoja varten, ehkä ensi keväänä.
Vähän hikeä otsalta pyyhittyäni asettelin heti istutusalueen reunaan rivin kiviä, kun kaivonrenkaat oli saatu pois (johon sain miesapua, yksin sain rengasta tuskin hievahtamaan).

Tässä sama paikka vastakkaisesta suunnasta heti istuttamisen jälkeen. Maa laskee hieman kohti kosteampaa nurmialuetta vähän alempana. Istutin tähän aluksi jouluruusujakin, mutta niille paikka oli liian paahteinen, vaikka vaahtera varjostaakin puoliltapäivin ja talo iltapäivällä, mutta se ei riittänyt.
Muutaman suuremman kiven jätin paikoilleen, sillä nehän ovat kauniita, auttavat maan lämpiämisessä keväällä ja pitävät multaa rinteessä paikoillaan.

Amerikankullerot viihtyvät, taustalla näkyy tummakurjenpolven lehtiä.

Istuttamistani kahdesta keltakukkaisesta keisarinpikarililja 'Luteasta' vain yksi kukki kunnolla, toinen teki kituliaan lehtiruusukkeen. Voi olla, että vuosikymmenien ajan roskienpolttopaikasta valunut tuhka tai hiili vaikeuttaa kasvien eloa, tosin en ole huomannut muita kärsiviä yksilöitä.

Tässä näkyy tuo pieni rinnemutka-istutusalue metsäpuutarhapenkin toisesta päästä käsin.

Paikka, joka on sopivasti vähän hiekkainen, lähellä ulko-ovea ja pihan yleisimmän kulkureitin vieressä, on hyvä pienille erikoiskasveille. Näin näkyvä kohta tulee pidettyä siistinä ja pienetkin kasvit huomataan. Tämä on japaninhiirenporras.

Toisaalta korkeakin on kaunista. Syksyllä karviaispensaan vieressä kasvaa miehenkorkuinen täpläpunalatva ja siniheiniä. Istutuksia voi myös ihailla keittiön ikkunasta käsin, joka näkyy taustalla.
Lopetan tähän, kuvia on vielä, mutta... jatketaan joku toinen kerta, tästä tuli jo hirmu pitkä juttu!
Kiitos kun jaksoit lukea loppuun ja mukavaa viikonloppua!

Amerikankullero – Trollius laxus
Japaninhiirenporras – Athyrium niponicum
Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla
Siniheinä – Molinia caerulea
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum

25 comments :

  1. Ihanan pitkä, nautin joka hetkestä kesässäsi ;)

    ReplyDelete
  2. Kylläpä piha on siistiytynyt, ihan kuin olisit puhallellut vanhat pölyt pois kaiken kauniin päältä. Kuitenkin olet mahtanut puhallella henkeä, jota kaikki tuo työ on vaatinut.

    ReplyDelete
  3. No kuuleppa,keskenpä tuo loppui;) Malttamattomana odotan jatkoa.Iiks, tuo japaninhiirenporras on niiiin söpö, mistähän minä tuommoisen saisin...Auvoisaa viikonloppua teille <3

    ReplyDelete
  4. Pirkko; No kiitos! Kesäkuvien katselu on kumman mukavaa näin talvisin ;-)

    Pike; Kiitos sanoistasi! Olihan tämä piha todella heinittynyt ja vaahteranvesoja kasvoi siellä sun täällä. Välillä tulee puuskutettua, eniten kiviä pyöritellessä tai kottikärryjä ylämäkeen työntäessä. Hyötyliikuntaa.

    Tiina; Ai jaahas, no täytyypä sitten jatkaa... näitä kuvia on ainakin ziljoonayksi. Siis joka puolilta pihaa. Voisi tehdä tällaisia paikkakatsauksia enemmänkin.
    Tuo japaninhiirenporras on Plantagenista muutaman vuoden takaa, pari vuotta sitten löysin toisen jostain pääkaupunkiseudulta, olisiko ollut Muhevaiselta, taas kerran.

    ReplyDelete
  5. Kyllä on iso muutos pihallasi. Voi että, heräs taas henkiin tuleva kevät kaikkine pikku töineen, nyt vielä työt lepää lumen alla, mutta kunhan sulaa.....
    Kiitos kivoista kuvistasi!

    ReplyDelete
  6. Taas kerran ihana postaus! Se antaa itselle valtavasti puhtia kun kuvista näkee mitä kaikkea onkaan saanut aikaan. Jotenkin sitä muisti ainakin minulla unohtaa niin helposti ja sitten kun kuvia katselee niin muistaa taas ja voi iloita hm hetken kunnes taas tarttuu lapioon ja alkaa muovaamaan maisemaa:) Pidän myös tuosta hiirenportaasta ja tuo täpläpunalatva on upean värinen! Aurinkoista päivää! T.Minna

    ReplyDelete
  7. Minäkin tykkään paikkakatsauksista, tosi kiva nähdä samaa kohtaa eri vuosilta. Omassa puutarhassani tuntuu, että saan niin vähän aikaiseksi, mutta kun katson kuvia, niin niistä näkee, että muutosta on tapahtunut:)
    Mä sitten tykkään tuosta kivireunuksesta, harvalla löytyy tuollaisia aarteita pihalta.

    ReplyDelete
  8. Paljon on todellakin tapahtunut! Tuo kiviaita todellakin kuuluu tuohon kohtaan ja ilman sitä se paikka näyttää jotenkin alastomalta.

    ReplyDelete
  9. Eipä ollut laisinkaan liian pitkä kuvakavalkaadi. Ihanan kesäistä ja auringon lämpö välittyi näytön tälle puolenkin...

    ReplyDelete
  10. Jaksoin toki :) Mielenkiintoinen piha sinulla ja mikä muutos!

    Jotenkin harmittaa, kun valokuvista on aina niin vaikea hahmottaa esim. korkeuseroja ja maaston muotoja, koska nehän ovat tosi mielenkiintoisia ja tekevät aina paikasta sen ainutlaatuisen olosuhteiltaan.

    Piti kysymäni, että, mitä kaivonrenkaille tapahtui niiden siirron jälkeen?

    Oikein mukavaa lauantaita!

    ReplyDelete
  11. Voi miten mukava piha touhuta ja varsinkin viherpeukalolle. Minäkin olisin lukenut vaikka kuinka paljon enemmän : )

    ReplyDelete
  12. Teki oikeasti todella hyvää nähdä, miten hitaasti hommat kehittyvät ja muuttuvat ja miten paljon töitä on, että saa kaiken mieluisaksi. Paljon hienoja kasveja, muun muassa kullerot ja hiirenporras. Tuo kivetys on on tosi kiva, meilläkin mökillä sellainen rajaa nykyistä marjapuskamaata, ja ilmeisesti se sitten kannattaa jättä ja täyttää se vain muilla kasveilla...

    ReplyDelete
  13. Oi voi, mikä ihana katselukierros, kiitos;)

    ReplyDelete
  14. Ihanaa, kun muillakin nämä projektit ovat hieman pidemmissä kantimissa :)

    ReplyDelete
  15. Kiitos Saila. Ei tuottanut vaikeuksia lukea loppuun asti:)

    (Minun täytyy hehkuttaa: Kävin tänään eräässä halpahallissa ja siellä oli kokonainen rullakollinen hyasintteja ja siinä luki: SAA OTTAA!)

    ReplyDelete
  16. Tää oli hyvä satsi !
    Kiitos.
    Japaninhiirenporras on liikuttavan kaunis.

    Lisää kuvia tulossa huomenna ?

    Heti tämmösen satsin jälkeen omassa päässä lisääntyy raksutus mitä kaikkea voisi omalle pihalle laittaa.
    Ja kirjastosta pitää lainata kirja maanpeitekasveista, niille olisi tarvetta.

    t.Leena ja Pojat odottaen seuraavaa postaustasi ja helmikuussa ilmestyvää UUTUKAISTASI :)

    ReplyDelete
  17. Mummeli; Jotain muutosta näkyy, kun alkaa katsoa yli viiden vuoden vanhoja kuvia ;-)

    Minna; Kiitos! Näin on, kuvista vasta näkee, mitä muutosta onkaan tapahtunut.

    Leena; Kuvista sen vasta kunnolla huomaa. Kivipenger on todella hieno, se on ollut hyvä löytö. Samoin kuin edesmenneen rakennuksen kivijalka, vaikak se ei kohoakaan maanpintaa ylemmäs. Navetan edustalla on myös jonkun vanhan rakennuksen kivijalkaa, mutta sitä kohtaa en ole oikeastaan vielä aloittanutkaan raivaamaan.

    Mamma N; Niin, se jäsentää ja reunustaa, tietenkin myös tukee tuota pihatietä, muuten se olisi vino pihaluiska.

    between; Kiitos! Kesäkuvien katselu on mukavaa.

    Désirée; Kiitos! Juuri tuota samaa minäkin harmittelen, tämä kun on rinnepiha, mutta se ei monestakaan kuvasta avaudu, esimerkiksi tuon kivipengermä rajaa noin 60 cm korkeuserot toisistaan. Se ei minusta oikein näy.
    Kaivonrenkaista tuli parsapenkit pihan toisessa päässä olevalle kohopenkkikasvimaalle.

    Mayo; No voi, saattaapi olla että jatkoa seuraa ;-)

    Piia Anneli; Kaikenlaiset kivirakennelmat kannattaa minun mielestä säilyttää. Kyllä pihan laitto on hidasta, ellei ole armeijallista urakkamiehiä sitä toteuttamassa. Mutta eivät parhaat näkemyksetkään yhdessä kuukaudessa synny, vaan niitä tulee omassa tahdissaan ja ne kypsyvät aikansa.

    Hyvä Mieli; Kiitos sinulle!

    Susanna; Ei hosumalla hyvää pihaa tule ;-)

    Myrsky; Voi jee, kivakiva! Ei muuta kuin pihalle ne sipulit sitten keväällä.

    Leena ja Pojat; Jaa heti huomenna? Hmm, katsotaan... Kyllä muiden blogeista saa paljon vinkkejä, samoin kuin lehdistä ja kirjoista. Ja kun aikansa raksuttaa niin neronleimaushan sieltä tulee ;-)


    ReplyDelete
  18. Mie odotin jotain 100 kuvaa .. :)) Itsellä oli viimeksi 35 sisustuskuvaa yhdessä postauksessa.

    Joo-o, kesää on aina kiva fiilistellä, mie oon kans jo miettinny että miltä se kevät oikein taas tuntuikaan..!? ;)
    -Helena ja Blackie-

    ReplyDelete
  19. Heh, 35 on aikamoinen saavutus :-D
    Kevät kuules tuntuu siltä, että aurinko häikäisee, lämmin leyhähdys läikkyy poskilla, kimalainen kopsahtaa otsaan ja nenässä tuntuu sulavan mullan muheva tuoksu!

    ReplyDelete
  20. Sun piha on ihana! Siellä on aina ja koko ajan erilaista kohennusprojektia menossa!
    Pieniä ja suuria kasveja tasapuolisesti ja kaikki maahanmuuttajatkin hyväksytään (vrt. blogeissa kiihkeänä käyä keskustelu rasismista)
    Ihmettelin itsekin tuota Luteaa. Istutuksen jälkeisenä keväänä kukki upeasti, mutta viime keväänä jaksoi tehdä vaan lehtiruusukkeen.

    ReplyDelete
  21. Taidan olla uutispimennossa, kun en ole tietoinen rasismikeskustelusta. Ilman muuta kaikki ovat tervetulleita puutarhaan, kaikki jotka osaavat käyttäytyä.. niinhän se on, että paras lopputulos tulee yhteistyöllä monenlaisesta erilaisesta tyypistä ja kaikille löytyy paikka, paitsi sellaisille, jotka jyräävät muut.
    Kohennusprojektia riittää, hehe, vielä monen monelle vuodelle!

    ReplyDelete
  22. Käsittämättömän idyllistä! En kestä! HAU! Ja kesäkuvat....tänään en aamulla suostunut kävelemään yhtään, inhottavaa hiekotusta kadut täynnä, tassuihin oikein sattui!

    ReplyDelete
  23. Voi tassuja! Täällä pojat tassuttelevat parhaillaan nurmella, vaikka se on kohmeinen ja kuurainen, mutta varmaan silti kivempi kuin karkea hiekoitushiekka! Kesällä nurmi on pehmeä ja se tuoksuu...! Koeta kestää Sulo, sitä kohti mennään! Maaliskuussa kun maa sulaa, nousevat sieltä muhkeat aromit tarkkaan kuonoosi. Se on varmaan kivaa ja siihen on enää muutamia viikkoja!

    ReplyDelete
  24. Meillä tänään 25 astetta pakkasta ja lunta piisaa. Kesästä silti haaveilen :). Ihania kuvia!!!!

    ReplyDelete
  25. Ohhoh, onpa meillä erilaista! Hassua, että silloin kun täällä etelässä oli hirmuisesti lunta niin teilläpäin ei juuri ollut ja nyt on ihan toisin päin. Täällä lounaissaaristossa ei edes ole niin kylmää kuin mantereella, vain noin -5. Kevät lähestyy koko ajan, sille ei voi mitään ;-) Ja saadaan joka tapauksessa nauttia pitenevistä päivistä ja auringosta, oli talvi tai kevät, se on ihanaa!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!