Saaripalstalle tupsahti viime päivinä Lempiasioita-haaste
Elämää ja elämyksiä -blogista sekä
Kaunis blogi -tunnustus
Käsintehtyä-blogista.
Kiitos!
Lempiasioita-haasteeseen kuuluu listata kymmenen lempiasiaa kuvin. Kaunis blogi -tunnustukseen sisältyy haaste kertoa kahdeksan asiaa itsestä. Ajattelin toimia säästeliäästi ja yhdistää nämä kaksi haastetta kertomalla kahdeksan lempiasiaa kuvin...
This blog received two challenges which I combined... here are eight of my favourite things in pictures.
Lämmin ja viihtyisä koti täynnä vanhoja huonekaluja ja tavaroita, joihin liittyy tarinoita. Vanhan hirsitaloni rakensi merimies, jonka tyttärenpoika oli myös merimies. Hän meni naimisiin ompelijattaren kanssa ja heidän poikansa rakensivat rintamamiestalon, jossa nyt elän. Siksi vanhassa talossa ollut ompelukone ja vintiltä löytynyt vanha taulu Bore I -laivasta kuuluvat yhteen.
Kevään heräävä luonto ja puutarha. Kuvassa on ruotsinköynnöskuusaman versoja viime maaliskuussa. Meidän ja maaliskuun välissä on vain muutama viikko!
Kukkivat omenapuut ja toukokuun valoisat illat...
Ruostuva rauta puutarhassa ja vanhat metalliesineet yleensä. Kuva on viime kevään Tukholman puutarhamessuilta.
Kasvierikoisuudet ja talvenarkojen kasvien kokeilu, kuvassa on kerrottu luhtarentukka eli pallorentukka.
Meri ja sen saaret, niemetkin käyvät jos saaria ei ole.
Musti-pantteri kotipalstallaan tarkkana ja tyytyväisenä hännänpäätä myöten.
Ransu.
Kumpaankin haasteeseen kuuluu lähettää se eteenpäin, nyt nämä haasteet vähän muuttuivat kun yhdistin ne, mutta haastan seuraavat blogit kertomaan kahdeksan lempiasiaa kuvien kera:
Rikkaruohoelämää
Memento mori
Talvi Männiköllä
Tuutusen basaari
Pallorentukka – Caltha palustris 'Multiplex'
Ruotsinköynnöskuusama – Lonicera periclymenum
.JPEG)
.jpg)
Ihana kuvakerronta!
ReplyDeleteKivat lempiasiat! Ekan kuvan tapetti on niin kaunis ja aurinkoinen. Onko se retroa vai joku uusi malli? Hauska asento Mustilla ja Ransu aina yhtä tarkkana!
ReplyDeleteMummeli; Kiitos!
ReplyDeleteHelena; Kiitos haasteesta! Tapetti on retroa, vaan voi sitä olla vieläkin myynnissä. Isäni on joskus ostanut rullat, ehkä 70-luvulla, mutta niitä ei koskaan käytetty. Luulen, että isä osti ne Tapettitalosta Helsingistä, siellä myydään vanhoja tapetteja. Olohuoneeni tapetointi on vielä kesken.. tapettia riittää vielä ainakin toiseenkin seinään.
Voi Kiitos haasteesta!
ReplyDeleteNäissä haasteissa en ole niin hyvä, mutta varmaan niitä lempiasioita saan jossain vaiheessa kuvattua ja jatkettua tätä:)
Luetuani sinun lempiasiat omani putkahtivat siinä samalla ajatuksiini :)
Ei tätä ole pakko jatkaa, eikä linkittää noita logoja, jos tuntuu hankalalta! Sinulta varmaan löytyy lempiasioista ainakin lastenlapsia ja sieniä :-)
ReplyDeleteOnnittelut tunnustuksesta! Oikein kauniita ovat sinun lempiasiasi:)
ReplyDeleteVarsinkin kaksi viimeistä ;-)
ReplyDeleteHauskaa, vastasin justiinsa äsken samaan 10 lempiasiaa-haasteeseen! Mustilla on kunnon tukkijätkäasento ja tarkkaavainen profiili :)
ReplyDeleteIhania lempiasioita kaikki muutkin.
Kiitos haasteesta, otan sen vastaan. Nyt on hyvä kelailla vanhoja kuvavarastoja, kun tuolla ulkona on kohta kaikki lumipaakut tullut kuvattua.
ReplyDeleteEkassa kuvassa on kaikki oleellinen: sohva, lankakori ja kipukoukku :D
ReplyDeleteOi että miten odotan tuota omenapuiden kukintaa(kin)!
Ihanat lempparit! Millä ihmeellä mä saan Tukholmasta kaiken kiva (kuten nuo ruosteiset merihepat) raahattua kotiin?
ReplyDeletepirkko
Kivasti kuvin kerrottu lemppareistasi.
ReplyDeleteOmenapuun kukkien tuoksu toi ikävän kessä.♥
Maria; Tukkijätkä-Musti :-D Uusi ulottuvuus!
ReplyDeletebetween; Hah, loistavasti todettu! No TODELLAKIN on, eikä niitä enää kestä muutenkaan. Teki tuskaa tuo eilinen ikkunanäkymäpostaus, yyh. Kuka tuollaisia luminäkymiä haluaa edes katsoa. Verhot eteen!
Tiina; Noo... ei hirveesti tule stailattua, en oikein pidä sellaisesta "meillä on aina näin nättiä"-meiningistä. Totuus esiin! Kipukoukku ei kyl kuulu lempiasioihin, tai oikeastaan ne selkä- ja hartiasäryt.
Pirkko; Vuokraat pakettiauton?
Sylvi; Omenapuiden kukinta-aika on ehkä vuoden ihaninta aikaa.
Ihanat lempparit.
ReplyDeleteKodikkaan ja rennon näköistä sisätiloissa.
Niinpä, kohta on maaliskuu, enää muutama viikko.
Kiitos, kodikasta on :-) Kohta on helmikuu ja aurinko paistaa yhä pidempään, ja sitten koittaa maaliskuu!
ReplyDeleteEikös Bore I ole entinen Kristina Cruisersin Kristina Regina. Se laiva on saanut minut innostumaan merestä; olen seilannut sillä Malagasta Helsinkiin sekä Islannissa ja muiden lähialueen saarilla käynyt.
ReplyDeleteIhanaa, tuo kuva tauluineen sai minut tuntemaan jälleen sen rentouttavan keinunnan, mikä merellä ollessa on!
Ihanat kuvat, tosi kivoja lempijuttuja sinulla :)
ReplyDeleteSellaiset tavarat tai huonekalut, joilla on tarina, on jänskiä. Antaa niille sielun :)
Akileija; Ilmeisesti Bore I:n vaiheet olivat monet, se upposikin kolmeen kertaan ja aina nostettiin ja korjattiin. Kyseessä on kuitenkin eri laiva kuin Kristina Regina, sillä jälkimmäinen on vuonna 1960 valmistunut (myös Bore-nimellä kulkenut) laiva, kun taas Bore I (joka oli alun perin myös pelkkä Bore) valmistui jo 1898. Taloni entinen isäntä, joka kuoli jo 1940-luvulla, on hyvinkin mahdollisesti työskennellyt tuolla laivalla.
ReplyDeleteJoka tapauksessa taulussa on ihanaa menneen ajan tunnelmaa, kuvaan on lisätty värit jälkikäteen ja kannella seisovat miehet vuosisadan alun vaatteissa.
Inka; Vanhat tavarat ja kissat on parhautta :-)
Hienoja asioita, hienoja kuvia ehtymättömästä kuva-albumistasi!
ReplyDeleteKaunis postaus ja ihanat kuvat taas kerran. Aika moni varmaan arvasikin osan lempiasioista :-) kuten kaikken bloggarien kohdalla. kun tarpeeksi pitkään lukee, kyllä ne sieltä hahmottuu... Muutkin kuin ilmiselvät kattimattiset <3 Munkin listassa olisi oma koti ja kissat. Sijoille kolmesta alaspäin.. jaa-a, noita pitäis miettii pitempään, ei irtoa heti!
ReplyDeleteMamma N; Kiitos! Listaan olisi voinut laittaa myös TERVEYDEN. Sitä ei ajattele ennen kuin sairastuu!
ReplyDeleteZepa; Kiitos vain, arvaan että arvostit kahta viimeistä ;-) Voisihan sitä laittaa "kissa sängyssä", "kissa syömässä", "kissa ikkunalaudalla"... Joka paikassa se on lempiasia. Blogien kautta tutustuu kumman hyvin.
Kivoja juttuja. Meillä Kalle järsi kipukoukun kärjen risaksi.
ReplyDeleteRansusta ja Mustista on taas niin hienot kuvat - miten jätkät antavat kuvata?!!
Mukavaa alkuviikkoa!
Kiitos Sulo! Ei ne aina ehkä edes huomaa, että kuvataan. Mutta kuvaan harvoin salamalla, ehkä se vaikuttaa niin, että kamera ei häiritse. Ransu poseeraa ihan ammattimallin elkein, se on sellainen keikari.
ReplyDeleteVoi ei, kipukoukuntuhooja-Kalle :-D
Kiitos haasteesta! :)
ReplyDeleteKaksi viimeistä ovat ehkä (minunkin) lempparini, mutta kaikki muutkin ovat oikein ihania!
Voi,miten ihanaa merihevosrautaa <3
ReplyDeleteElina; Jos laitat jokaisen karvakakaran erikseen, niin siinä on jo kolme kahdeksasta lemppariasiasta käytetty ;-)
ReplyDeleteKatja; Eikö olekin. Kaikki tuontapaiset rautaesineet on ihania, itse pidän niitä pihalla ympäri vuoden ja ne ruostuvat vaan entistä ihanammiksi.
Kiitos haasteesta. Pliisulta listaltamme jäi tosin puuttumaan mm. sellaiset yksittäiset tärkeät asiat, kuten komea kartionmuotoinen Ransu, jolle Unna haluaa lähettää hyrisevät terveisensä <3
ReplyDeleteRansu-raukka riutuu nälissään, mutta vastaanottaa iloisena oloa helpottavat terveiset. Kaikkea sitä poikakissa joutuu ulkomuotonsa takia kärsimään - Ransun(kin) mielestä kartio/pallo on ihan sopiva ulkomuoto.
ReplyDeleteKotisi on ihanan kodikas vanhoine esineineen. Onneksi et ole tärvellyt vanhaa ompelukonettasi heittämällä koneen pois ja laittamalla tilalle lasikannen. En ikinä ymmärtänyt tuota arvokkaan esineen tuhoamismuotia. Konekin on kaunis :)
ReplyDeleteJuu, kaluste on kokonaisuutena hieno, koko se toimiva mekanismi on kiehtova, jolla voisi vieläkin ommella! En ole kokeillut tällä koneella, mutta lapsuudenkodissani oli Singer, jolla ompelin joskus säännöllisesti. Tähän piti vain hankkia uusi nahkahihna katkenneen tilalle, niin nyt kai se periaatteessa toimii, neula ainakin liikkuu.
ReplyDeleteKukin saa tehdä esineillään mitä tykkää, mutta minuakin raastaa sydämestä nähdä maalattuja ja muuten turmeltuja vanhoja ompelukonepöytiä ja juuri se ihmetyttää, että itse kone on heitetty pois - sehän on sen pöydän ja koko kauniin valurautaisen rakenteen olemassaolon syy!