Yksi mieluisimmista joulukorteista saapui sopivasti vasta tammikuussa, kun olin jo ehtinyt hankkia vuoden ensimmäisen esikon. Kortin lähettäneet ihmiset tuntevat minut näköjään tosi hyvin! Kiitos T ja K ♥
Kuvassa on keväinen kirjopikarililjaniitty Uppsalassa. Mikä näky!
The prize for the loveliest Christmas card this year goes to... a snake's head fritillary field (in Uppsala, Sweden)! Which vividly brings to mind a similar field in France a few years ago (below, photo courtesy of R. Seijo).
Piti ihan kaivaa arkistosta ystävän ottama kuva muutaman vuoden takaa Cognacin seudulta Ranskasta, siellä kostealla keväisellä laidunniityllä meidät kohtasi tällainen kukkameri.
Tässä on oma kostea kevätniitty-yritelmäni. Se on hyvin pieni, sillä jo keskellä kuvaa näkyvän kiven edustalla kulkee oja ja kaivan siihen syvemmän mutapuutarhan – niittyni on ehkä kymmenen neliömetriä. Pikarililjojen lisäksi siinä kasvaa kosteassa viihtyviä narsisseja. Pikarililjojen ongelma on se, että peurat syövät niitäkin, usein jo silloin kun verso vastaa työntyy maasta. Kartiot auttavat vähän suojaamaan niitä.
This is my own attempt at spring meadow, the problem being that deer eat fritillaries (too!).
Kirjopikarililjan lisäksi niitylläni kasvaa assyrianpikarililjaa. Narsisseista ainakin tasetit viihtyvät hieman kosteassakin, kuvan pieni vaaleankeltainen on 'Minnow'. Pinkit kukat ovat punapeippiä, mutta suunnittelen tähän kääpiöesikoitakin. Toivottavasti kukkasten määrä lisääntyy vuosittain ja kirjopikarililjat onnistuvat siementämään uusia yksilöitä. Syksyllä istutin lisää tähtihyasinttia ja kostean paikan narsisseja. Kevättä on ihana odottaa!
Iloista tiistai-iltaa!
Assyrianpikarililja – Fritillaria uva-vulpis
Kirjopikarililja – Snake's head fritillary – Fritillaria meleagris
Tasetti – Narcissus Tazetta-Ryhmä
.JPEG)
.jpg)
Kevät, tule jo! Uskomattoman kaunis kuva sinusta. Olet itsekin oikea kevään hengetär:)
ReplyDeleteKevät on matkalla koko ajan :-) Eikö tuossa kuvassa näy, että jäätävä viima puhaltaa suoraan Atlantilta :-D
ReplyDeleteOnpa ihana kortti! Juuri oikea kortti sinulle :) Ja niin on kaunis tuo kuva ranskastakin!
ReplyDeletePakko myöntää, että muutamien ihastuttavien kissajoulukorttien lisäksi tuo on kyllä ihan joulukorttien parhautta. En ymmärrä miksei keväisiä kukkakuvia lähetetä jouluisin enemmän, kun joulunahan juuri juhlitaan sitä että pimein päivä on ohi ja kevät tulee... eikös?
ReplyDeleteAivan ihania kuvia. Ja heti tiedän, mihin ensi syksynä yritän laittaa lisää pikarililjoja. Meidän pihalla on paikka, joka voisi olla kevätkostea ja heti vieressä on paikka, jonka nimi voisi olla keväinen ja syksyinen märkä savivelli. Kirjopikarililja tykkäisi ehkä mielummin siitä kosteasta kuin ihan märästä. Kiitos taas vihjeistä.
ReplyDeleteUpeita niittyjä! Kirjopikarililjaa pitäisikin laittaa omaan pihaan.
ReplyDeletevaalean vihreää; Hyvä että tuli vinkkiä! Ihan märkä ei varmaan käy, mutta kirjopikarililjat ovat pihallani jo muutaman vuoden pärjänneet kosteahkolla paikalla, joka ei varmaan kesälläkään ole rutikuiva.
ReplyDeleteKatja; Kukkaniityt ovat ihania. Teidänkin pihalla olisi varmaan hyvä ei-kuiva paikka jossain puiden katveessa, esimerkiksi.
Vautsi vau mikä kortti tosiaan ja upea tuo kuva susta kukkameren keskellä! Sun täkäläinen kaksoisolento shoppaili muuten tänään paikallisessa Salessa :P
ReplyDeleteAi niin, se luvialainen kaksoisolento :-D Olin tänään oikeasti Vantaalla, mulla on monta todistajaa!
ReplyDeleteKauniita kukkameriä! Ihan häkellyttävää; tuollainen siis on mahdollista, vaan onko näillä peukaloilla, jotka eivät ole ainakaan vielä niin vihreät kuin toivoisin :D
ReplyDeleteEhkä kirjopikarililjan menestymiseen riittää punertava (ja ruudullinen) peukalo?
ReplyDeleteKaunis kuva sinusta :)
ReplyDeleteIhania kuvia!
ReplyDeleteR&T
Tosi ihana tuo kukkaniittykuva, jossa hiippailee keijukainen :) Kiitos lukijaporukkaani liittymisestäsi :)
ReplyDeleteIhania kuvia! Mitä kauneutta maailmalta voisikaan löytää, onneksi voi nähdä sitä edes kuvissa, kaunis kiitos taasen <3 Meilläkin olisi hyvä paikka kevät kostealle niitylle, vaan olen visusti laittanut liljat penkin puolelle suojaan innokkaalta ruohonleikkaajalta! T.Minna
ReplyDeletePirkko, R&T ja Tylsä Mörökölli; Kiitos!
ReplyDeleteMinna; Maailmassa on vaikka kuinka paljon pientä yllätystä, ihan jossain tienposkessa, kun on paikalla oikealla hetkellä. Noihin niittyihin liittyy tosiaankin se, että ei saa leikata ruohoa alkukesällä. Ja tähtihyasintit kukkivat vasta kesäkuun puolella, mikä myöhästää leikkuuta entisestään.
Sinulle on luminen haaste http://puutarhailmioita.blogspot.fi/2013/01/lumigraffitihaaste-vierii-eteenpain.html
ReplyDeletet. Leena
Ääk, lunta :-D Yritetään... tarviiko siihen oikeasti koskea ;-) Luulen, että keksin jo ovelan idean...
ReplyDeleteVoi miten upeat kukkameret ovat sekä kortissa että kuvassasi.
ReplyDeleteWau mikä kirjopikarililjakasvusto <3
ReplyDeleteMinäpä panin tänään uuden kirjasi varaukseen paikallisessa kirjastossa. Saas katsoa olenko eka lainaaja sen sinne ilmestyessä :)
Susanna ja Katja; Tuollainen kirjopikarililjaniitty on haave vain... mutta ehkä se voi toteutua, ajan kanssa!
ReplyDeleteNyt alkaa tosissaan jännittää, miten kirja otetaan vastaan! Toivon hirmuisesti, että siitä on apua ja inspiraatiota monelle.
Aah ja ooh!
ReplyDeleteNuo niityt Ranskassa ja Ruotsissa ovat selvästi esikuviasi. Ne ovat aivan hurmaavia. Tiedätkö mitä niissä kasvaa myöhemmin kesällä?
Sinun niittysi näyttää vuoden parin päästä ihan yhtä upealta. Nyt niitä koristaa hienosti lisäksi nuo kaunismuotoiset kartiot.
Nuo ovat molemmat luonnonniittyjä, mutta Englannissa olen nähnyt istutettuja kosteita niittyjä, tuontapaisia kuin yritän itse luoda. Niitä usein niitetään / ruoho leikataan loppukesän ajan, eli ne ovat vain kevätniittyjä. Kasvillisuus lienee liian rehevää, jotta aluetta voisi pitää luonnontilassa koko kasvukauden - ainakin minulla alkavat koiranputket ja nokkoset rehottaa pian kesäkuussa, jos paikkaa ei niitetä.
ReplyDeleteUppsalan niitystä en tiedä, mutta ainakin tuolla Cognacin niityllä laiduntavat lehmät myöhemmin. Olen vähän pohjoisempana Ranskassa nähnyt myös ihania syysmyrkkyliljojen syksyllä kansoittamia laidunniittyjä, mutta niiden kanssa pitää olla varovainen, jotta naudat eivät syö ja myrkyty - niinkin kuulemma joskus käy.
Kiitos kannustuksesta :-)