Uusi vuosi on hyvä aloittaa jo varhaisessa vaiheessa kalenteripoikapostauksella, jotta kukaan ei vain luule, että kalenteripojat olivat viime vuoden juttu. Ne ovat joka vuoden juttu!
This month's calendar boys are both Ransu and Musti. Their tireless wrestling is a pleasure to watch and a good example to follow: some exercise every day is good for you.
Muistakaa päivittäinen jumppatuokio!
Terveisin Ransu ja Musti
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Jumppaa tässä varmasti kaivattaisiinkin, varsinkin kun on pitkään koneella istunut. Kissat osaavat sen taidon, ihanaiset :D
ReplyDeleteKissat osaavat sekä liikunnan että venyttelyn taidot, kumpaakin pitäisi myös ihmisten harrastaa!
ReplyDeleteRansun takatukka menikin hienolle jakaukselle :D
ReplyDeleteKyl noi karvapöksyt ja hulmuhäntä on mahtavat.
Voi pojat !
Meillä onkin täällä synttärisankari; Papu seitsemän vuotta ! Niin iso poika jo...
t.Leena ja Pojat
Heh, jakaus tuli joko vauhdissa tai isoveljen taputtelemana ;-) Onnea Papulaiselle!
ReplyDeleteNo siinäpä viuhuu häntäkarvat ja muutkin karvat pojilla!!
ReplyDeleteIhana halaus kolmannessa kuvassa :)
Tuolla halauksella voi olla oikea nimikin ihmispainissa, mutta en tunne painiotteiden nimiä. Kissapainissa tuo on ainakin suosittu ote, kun saa samalla potkia vastustajaa takajaloilla päähän (en tiedä, onko se ihmispainissa sallittua ;-))
ReplyDeleteSun kuvat kissoistasi ovat tehneet musta kissafanin. Jos en olisi allerginen kissoille, ottaisin itselleni tuollaisen pörröisen kissan. Blogisi kuuluu mun suosikkiblogeihin. Niina
ReplyDeleteKiitos kommentistasi Niina! Voi harmi allergiaasi. Lemmikit ovat ihania (kissat erityisesti ;-)) Ransu on norjalainen metsäkissa, mutta muitakin pitkäkarvaisia rotuja löytyy ja maatiainen eli tavallinen kotikissa voi myös olla pitkäkarvainen.
ReplyDeleteVauhdikas kissajumppapaini. Kumpikin kissa tuntee kyseisen lajin säännöt. Kollo harrastaa miesystäväni kanssa tassu- ja käsitaistelua.:-D
ReplyDeleteKäsi on ihan hyvä taistelukumppani! Noissa otteissa on varmaan ainakin takajalkojen spagaatti kiertäen, reipas potkukyynärote ja etunojaspagaatti mäiskien ;-)
ReplyDeleteKYLLÄ! Muistamme päivittäisen jumppatuokion, ja jos ei, niin katomme kuvista mallia! Jump jump!
ReplyDeleteHyvä juttu :-) Meinattiin vaan, että jos joltakulta on unohtunut.
ReplyDeleteKuukauden kalenteripojat näyttävät totisesti mallia liikuntaharrastuksessaan! Mutta on Ransu kyllä iso, isompi joka kerta kun näkee samassa kuvassa Mustin kanssa!
ReplyDeleteIhanat "karvakasat" peuhaamassa.
ReplyDeleteMamma N; Onneksi Musti tottui jo Viljon kanssa siihen, että vastustajana on sumopainija!
ReplyDeletebetween; Juu, ja karvat lentää tuppoina!
Jumppaa tässä kaipaa kyllä meikäläinenkin:tuliskohan Ransu vetämään mun kanssa pienet aerobickit :)
ReplyDeleteTyrmäävät kalenteripojat♥
ReplyDeletePaini näyttää kyllä tosi rajulta näin yhden kissan taloudenpitäjän silmin. Onneksi tuo on vain leikkiä!
Katja; Eiköhän, trikoot vaan päälle (miltäköhän Ransu näyttäisi esim. pyöräilyshortseissa) ;-D
ReplyDeleteMyrsky; Tyrmäävät, no juu :-D Kyllä se näyttää ja kuulostaa rajulta. Pitää vain uskoa, että näin ne painivat. Mustilla oli ihan yhtä rajut matsit Viljonkin kanssa, se varmaan kuuluu asiaan, vaikka kynnetkin on esillä ja karvatuppoja lentelee. Tuleepahan taas hyvä syy siivota.
Komeita kissoja!
ReplyDeleteKummallakin pojalla on miehekkäät SÄÄRET, joita voi esitellä :)
ReplyDeleteihQt kuvat! :)
Vauhdikas paini...
ReplyDelete;)
Kiitos kommenteista d-malli, Kaisa ja Jag på Ekholmen! Karvasääret kiittävät kehuista ;-)
ReplyDeleteMikä peffakuva kalenteripojasta :D Ja katse on paljon kertova <3
ReplyDeleteIhanat kalenteripojat.
ReplyDeleteJumpata tarvii,
Désirée; Kyllähän kalenteripojun peffaa täytyy esitellä ;-)
ReplyDeleteSylvi; Oi, sinulla onkin uusi ihana pikkukuva, onkohan se valkoinen ruusu! Kyllä jumppa tekee hyvää, ja sen päälle pitäisi vielä muistaa venytellä. Kissat kyllä muistavat molemmat.
ihanat jumppaavat kalenteri poitsut. :')
ReplyDeleteKiitos, on ne ihanat.
ReplyDeleteOiskin kiva jumppakaveri...
ReplyDeleteVähän vauhdikkaita nuo on, olisi kova työ pinkoa perässä sohvan selkänojalle, sieltä sohvan alle, sitten sängylle kuperkeikkaa. Mutta jos yrittäisi, niin varmaan kunto ja notkeus kasvaisi ;-)
ReplyDeleteHianoo kun on riahukaveri, tommonen elävä karvanen, miulla on vaan myyrä, piänen piäni myyrä... mutinaa
ReplyDeleteKyllä sullakin pitäis olla itses kokoinen karvainen ikiliikkuja painikaverina! Pysyy paikat kunnossa. Vaikka näköjään harrastat hyötyliikuntaa esim. kiipeämällä portin yli sen sijaan, että menisit avonaisesta portista :-D
ReplyDeleteIIK <3 Meillon joka kuukausi kalenteripoikakuukausi! KIITTI isosti!
ReplyDeleteTerkuin Unna Tuutikki
Joo! Se myyrä jäi uupumaan tosta postista, kun en saanut sujautettua sitä sinne mamman huomaamatta. Laitan sen sit joskus toiste salakuoressa.
ReplyDeleteJa oishan se voinut tahrata mun kuvan, tietty.
RANSU
Nuo sun kissasi on sitten niin hauskoja :) Mä edelleenkin kärsin kissakuumeesta, ehkä vielä sitten joskus ;)
ReplyDeleteToivottavasti joskus sitten!
ReplyDelete