Lisäksi en voinut vastustaa kiusausta laittaa jokaisen kysymyksen kohdalle kuvaa... ensimmäisen kysymyksen kohdalla niitä on jopa kaksi!
Tähän on vaikea vastata! Helpoin tapa on ehkä eliminointitekniikka. En välitä kesäkukista enkä kovin paljon hyötykasveistakaan, joten vastaan: koristepuut ja -pensaat sekä monen monet ihanat perennat ovat sydäntäni lähellä. Niin, ja sipulikukat!
Kasvien nimillä ja lajikenimillä voi koostaa erityisen teeman puutarhaan, olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota Tolkien-aiheisiin kasveihin. Löysin toissa kesänä alppipiikkiputken lajikkeen 'Blue Hobbit' ja sitten tämän nummiajuruohon lajiketta 'Elfin', nehän ilman muuta kuuluvat vierekkäin! Ensimmäisessä kuvassa ajuruoho on kuvattu 5.1.2013, toisessa sattumalta tasan kuusi kuukautta aiemmin 5.7.2012, jolloin se kukki – kukin kukkanen on vain noin kahden millimetrin kokoinen! Pieni on todellakin kaunista. Ja talvivihreys on erityisen hyvä ominaisuus vähälumisessa saaristossa.
2. Onko pihallasi kasvihuone? Jos on, niin mitä kasvatat siellä? Ellei, oletko aikeissa hankkia?
Ei ole ja ajattelin hoitaa kiireellisemmät rakennusten korjaukset ennen uusiin rakennusprojekteihin ryhtymistä... mutta paikka on jo mietitty, kasvihuone tulee kuvassa vasemmalla näkyvän navetan päätyseinään. Siitä on aiemmin jatkunut kärrysuoja ja tallirakennus tänne päin. Minulla on jo kasa vanhoja ikkunoita, joista huone tulee koostumaan, sekä tiiliä ja kevytsoraharkkoja perustusta ja pohjaa varten.
3. Lempikasvisi?
On aika monta, mistä valita! Kuvassa näkyy kaksi joista pidän erityisesti: alppipiikkiputki (se tavallinen, ei hobitti) ja ruusu (köynnösruusu 'Flammentanz'). Ihastuin ruusuihin jo lapsena eikä ihastus ole laantunut. Se on kylläkin tarkentunut vanhanajan ruusuihin ja sellaisia muistuttaviin kukkiin, joita 'Flammentanz' ei edusta, mutta menköön nyt. Tämän kerran. Yksi poikkeus pihalle suotakoon.
Ei ole ja ajattelin hoitaa kiireellisemmät rakennusten korjaukset ennen uusiin rakennusprojekteihin ryhtymistä... mutta paikka on jo mietitty, kasvihuone tulee kuvassa vasemmalla näkyvän navetan päätyseinään. Siitä on aiemmin jatkunut kärrysuoja ja tallirakennus tänne päin. Minulla on jo kasa vanhoja ikkunoita, joista huone tulee koostumaan, sekä tiiliä ja kevytsoraharkkoja perustusta ja pohjaa varten.
On aika monta, mistä valita! Kuvassa näkyy kaksi joista pidän erityisesti: alppipiikkiputki (se tavallinen, ei hobitti) ja ruusu (köynnösruusu 'Flammentanz'). Ihastuin ruusuihin jo lapsena eikä ihastus ole laantunut. Se on kylläkin tarkentunut vanhanajan ruusuihin ja sellaisia muistuttaviin kukkiin, joita 'Flammentanz' ei edusta, mutta menköön nyt. Tämän kerran. Yksi poikkeus pihalle suotakoon.
Toisaalta olen hurjan kranttu. Näyttää olevan niin, että mitä enemmän johonkin asiaan perehtyy, sitä valikoivammaksi tulee. Minulla on hurjan monta inhokkikasvia, joita en nyt ryhdy listaamaan.
4. Oletko luonteeltasi kasvikeräilijä, vai istutatko vain tiettyjä, tarkkaan harkittuja kasveja?
Ehdottomasti keräilijä. Uuden kokeilu kiinnostaa ja innostun jatkuvasti siitä, että etelämpänä tutuiksi tulleet suosikkilajini kotiutuvat Suomeen! Minua ei yhtään kiinnosta luoda puutarhaa pelkästään koivu- ja jaloangervoista, kartiokuusista, vuorimännyistä ja maksaruohoista, vaikka ne kaikki ovatkin ansiokasta suomalaisen pihan peruslajistoa, ainakin niiden sekaan täytyy saada uuden näköistä tavaraa.
Kuvassa näkyy varmaan jo monelle tuttu tummalehtinen syyskimikki 'Brunette' ja tuoksukeltavirma, joka oli minulle aivan uusi tuttavuus, kun löysin sen Vakka-taimesta toissa kesänä. Minua kiinnostavat sekä hyvän näköiset lajikkeet että luonnonkasvit. Ja kuten kuvasta näkyy, niistä syntyy muhevia kasvipareja.
Olen muuten sitä mieltä, ettei ole mitään järkeä vilauttaa kasvikuvia kertomatta, mitä niissä on. Siksi teksteissäni on aina tieteellisten nimien lista lopussa, jotta siitä selviää tarkasti, mikä kasvi on kyseessä – toivon, että tämä blogi jakaa tietoa. Pelkästä inspiroinnista ei ole mihinkään, vaan pitää kertoa, miten asiat voi toteuttaa. Siksi hermostun myös lehtiin ja kirjoihin, joissa ei kerrota tieteellisiä nimiä tai joissa ei ole hakemistoa. Niillä voi yhtä hyvin heittää vesilintua, tai mielummin peuraa.
Ehdottomasti keräilijä. Uuden kokeilu kiinnostaa ja innostun jatkuvasti siitä, että etelämpänä tutuiksi tulleet suosikkilajini kotiutuvat Suomeen! Minua ei yhtään kiinnosta luoda puutarhaa pelkästään koivu- ja jaloangervoista, kartiokuusista, vuorimännyistä ja maksaruohoista, vaikka ne kaikki ovatkin ansiokasta suomalaisen pihan peruslajistoa, ainakin niiden sekaan täytyy saada uuden näköistä tavaraa.
Kuvassa näkyy varmaan jo monelle tuttu tummalehtinen syyskimikki 'Brunette' ja tuoksukeltavirma, joka oli minulle aivan uusi tuttavuus, kun löysin sen Vakka-taimesta toissa kesänä. Minua kiinnostavat sekä hyvän näköiset lajikkeet että luonnonkasvit. Ja kuten kuvasta näkyy, niistä syntyy muhevia kasvipareja.
Olen muuten sitä mieltä, ettei ole mitään järkeä vilauttaa kasvikuvia kertomatta, mitä niissä on. Siksi teksteissäni on aina tieteellisten nimien lista lopussa, jotta siitä selviää tarkasti, mikä kasvi on kyseessä – toivon, että tämä blogi jakaa tietoa. Pelkästä inspiroinnista ei ole mihinkään, vaan pitää kertoa, miten asiat voi toteuttaa. Siksi hermostun myös lehtiin ja kirjoihin, joissa ei kerrota tieteellisiä nimiä tai joissa ei ole hakemistoa. Niillä voi yhtä hyvin heittää vesilintua, tai mielummin peuraa.
On monen monta, esimerkiksi edellisen vastauksen kimikki-keltavirma: tumman ja kellanvihreän yhdistelmä, josta muodostuu illuusio valon ja varjon leikistä silloinkin, kun sitä ei oikeasti ole. Tässä kuvassa on puolestaan hyvä kukkaväriyhdistelmä: pinkki ja keltainen, niin ihanan pirteät yhdessä! (Kasvit ovat neilikkaruusu 'Pink Grootendorst' ja Citronella-lilja).
Olen pitänyt kasveista ja puutarhoista niin kauan kuin muistan. Erityisesti mieleeni on jäänyt Visbyn kasvitieteellinen puutarha ja kaupungin ruusut muutenkin. Vanhempani olivat innokkaita purjehtijoita ja purjehdimme Gotlantiin muutaman kerran, kun olin ihan pieni tai vähän suurempi. Kuvassa on kylläkin siskoni, minä olin varmasti nenä kiinni jossakin ruusussa.
7. Esikuvasi puutarha-alan ammattilaisista? Vai onko sellaista?
Ainakin on henkilö, jonka ansiosta aloin opiskella puutarhasuunnittelua ja myöhemmin maisema-arkkitehtuuria. Olin Ranskassa ystäväni kanssa lähes parikymmentä vuotta sitten ja luin Maison & Jardin -lehteä, kun siellä oli artikkeli eteläranskalaisesta maisema-arkkitehdista nimeltä Jean Mus. Hän muun muassa toteuttaa yksinkertaisen nerokkaita pengerrettyjä puutarhoja haastavan kuivaan Välimeren ilmastoon käyttäen massoittain kasveja, jotka siellä menestyvät, kuten kurjenmiekkoja ja oliivipuita. Lehtijuttu ei jättänyt minua rauhaan, joten lopulta asialle oli tehtävä jotakin eli hain opiskelemaan.
Olen sittemmin tehnyt pyhiinvaellusmatkan Cabris'n kylään Etelä-Ranskassa, missä Mus'n toimisto on. Sen ulkoseinällä on näin upea keramiikkakyltti.
8. Uskotko kuunkierron vaikuttavan kasveihin? Oletko kokeillut?
En ole kokeillut enkä oikein uskonutkaan, mutta haastattelin äskettäin kuun merkitykseen perehtynyttä kirjailijaa ja kustantajaa Anne Pöyhöstä (haastattelun voi lukea uusimmasta Oma PIHA -lehdestä). Hän puhui niin vakuuttavasti, että alan kokeilla!
Ainakin on henkilö, jonka ansiosta aloin opiskella puutarhasuunnittelua ja myöhemmin maisema-arkkitehtuuria. Olin Ranskassa ystäväni kanssa lähes parikymmentä vuotta sitten ja luin Maison & Jardin -lehteä, kun siellä oli artikkeli eteläranskalaisesta maisema-arkkitehdista nimeltä Jean Mus. Hän muun muassa toteuttaa yksinkertaisen nerokkaita pengerrettyjä puutarhoja haastavan kuivaan Välimeren ilmastoon käyttäen massoittain kasveja, jotka siellä menestyvät, kuten kurjenmiekkoja ja oliivipuita. Lehtijuttu ei jättänyt minua rauhaan, joten lopulta asialle oli tehtävä jotakin eli hain opiskelemaan.
Olen sittemmin tehnyt pyhiinvaellusmatkan Cabris'n kylään Etelä-Ranskassa, missä Mus'n toimisto on. Sen ulkoseinällä on näin upea keramiikkakyltti.
En ole kokeillut enkä oikein uskonutkaan, mutta haastattelin äskettäin kuun merkitykseen perehtynyttä kirjailijaa ja kustantajaa Anne Pöyhöstä (haastattelun voi lukea uusimmasta Oma PIHA -lehdestä). Hän puhui niin vakuuttavasti, että alan kokeilla!
(Kuvassa rotkolemmikki 'Silver Wings' ja amerikankullero).
9. Lempipaikkasi puutarhassa?
Yksi parhaista on tämä huussin viereen kaivettu kukkapenkki, josta on onnellisen sattuman kautta tullut punainen puolivilli kukkapenkki. Tunnelman kruunaavat kirsikkapuu ja ilta-auringon viimeiset säteet.
10. Käytkö sotaa rikkaruohoja vastaan?
Pitkään hoitamattomana olleella ja rehevästi kasvua pukkaavalla savimaan tontilla ei kai sodanjulistukseen edes kannata ryhtyä, kun takkiin tulee kuitenkin. Hyväksyn monet rikkaruohot. Vaikeinta minulle on pitää hyötykasvitarhaa kunnossa, kun hoidan aina mielummin niitä ruusuja. Kuvassa on perunamaani, jonka etuosassa kasvoi viime kesänä sinappia. Takana näkyy sitä naisenkorkuista heinikkoa, jota saa talikoida aina, kun alkaa raivata uutta istutusaluetta. Niinpä tästäkin kohdasta tulee tästä vuodesta alkaen koristepuutarha. (Tämä on tuleva Rohan eli Tolkien-teema laajenee!)
Yksi parhaista on tämä huussin viereen kaivettu kukkapenkki, josta on onnellisen sattuman kautta tullut punainen puolivilli kukkapenkki. Tunnelman kruunaavat kirsikkapuu ja ilta-auringon viimeiset säteet.
Pitkään hoitamattomana olleella ja rehevästi kasvua pukkaavalla savimaan tontilla ei kai sodanjulistukseen edes kannata ryhtyä, kun takkiin tulee kuitenkin. Hyväksyn monet rikkaruohot. Vaikeinta minulle on pitää hyötykasvitarhaa kunnossa, kun hoidan aina mielummin niitä ruusuja. Kuvassa on perunamaani, jonka etuosassa kasvoi viime kesänä sinappia. Takana näkyy sitä naisenkorkuista heinikkoa, jota saa talikoida aina, kun alkaa raivata uutta istutusaluetta. Niinpä tästäkin kohdasta tulee tästä vuodesta alkaen koristepuutarha. (Tämä on tuleva Rohan eli Tolkien-teema laajenee!)
11. Mikä on kaikkein parasta puutarhahoidossa?
Se hetki, kun muutaman vuoden kuluttua aloittamisesta joku paikka jo näyttää vähän sellaiselta kuin sen oli ajatellutkin. Ja se, että niitä alueita on vuosi vuodelta yhä enemmän!
Minua miellyttää myös kädenjäljen kestävyys. Ehkä siksi en välitä kesäkukista enkä yksivuotisista hyötykasveista, kun ne pitää joka vuosi laittaa uudestaan. Samoin kuin se ruuanlaitto. Tai ikkunoiden pesu, sängyn petaamisesta nyt puhumattakaan. Sellaiset perinteiset naisten jutut eli työt, joita joutuu toistamaan päivästä, viikosta tai vuodesta toiseen, eivät ole minua varten. Olen aina mielummin kasaamassa kivimuureja ja -pengerryksiä sekä istuttamassa puita ja perennapenkkejä sekä pensasaitoja.
Tässä seuraava satsi kysymyksiä:
1. Mikä puutarhakohde on jäänyt mieleesi maailmalta?
2. Entä kotimaasta?
3. Millaisen istutuksen haluaisit tänä vuonna toteuttaa?
4. Mistä kasvista olet tällä hetkellä innostunut?
5. Onko kukkapenkeissäsi luonnonkasveja?
6. Tilaatko puutarhalehtiä (kotimaisia tai ulkomaisia)?
7. Montako hyllymetriä sinulla on puutarhakirjoja – onko siellä suosikkia, johon palaat yhä uudestaan?
8. Voisitko toteuttaa symmetrisen muotopuutarhan pihallesi vai pidätkö kaarevista luonnonmuodoista?
9. Onko pihallasi kasviyhdistelmää, johon olet erityisen tyytyväinen?
10. Millaisia hyötykasveja kasvatat mieluiten?
11. Mikä on paras hetki puutarhassasi?
Nämä kysmykset matkaavat blogeihin Hyvä mieli, Saran mökissä ja puutarhassa, Piha ja piennar, Autuas olo, Elämää ja elämyksiä ja Marian koti & puutarha.
Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Amerikankullero – Trollius laxus
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Se hetki, kun muutaman vuoden kuluttua aloittamisesta joku paikka jo näyttää vähän sellaiselta kuin sen oli ajatellutkin. Ja se, että niitä alueita on vuosi vuodelta yhä enemmän!
Minua miellyttää myös kädenjäljen kestävyys. Ehkä siksi en välitä kesäkukista enkä yksivuotisista hyötykasveista, kun ne pitää joka vuosi laittaa uudestaan. Samoin kuin se ruuanlaitto. Tai ikkunoiden pesu, sängyn petaamisesta nyt puhumattakaan. Sellaiset perinteiset naisten jutut eli työt, joita joutuu toistamaan päivästä, viikosta tai vuodesta toiseen, eivät ole minua varten. Olen aina mielummin kasaamassa kivimuureja ja -pengerryksiä sekä istuttamassa puita ja perennapenkkejä sekä pensasaitoja.
Tässä seuraava satsi kysymyksiä:
1. Mikä puutarhakohde on jäänyt mieleesi maailmalta?
2. Entä kotimaasta?
3. Millaisen istutuksen haluaisit tänä vuonna toteuttaa?
4. Mistä kasvista olet tällä hetkellä innostunut?
5. Onko kukkapenkeissäsi luonnonkasveja?
6. Tilaatko puutarhalehtiä (kotimaisia tai ulkomaisia)?
7. Montako hyllymetriä sinulla on puutarhakirjoja – onko siellä suosikkia, johon palaat yhä uudestaan?
8. Voisitko toteuttaa symmetrisen muotopuutarhan pihallesi vai pidätkö kaarevista luonnonmuodoista?
9. Onko pihallasi kasviyhdistelmää, johon olet erityisen tyytyväinen?
10. Millaisia hyötykasveja kasvatat mieluiten?
11. Mikä on paras hetki puutarhassasi?
Nämä kysmykset matkaavat blogeihin Hyvä mieli, Saran mökissä ja puutarhassa, Piha ja piennar, Autuas olo, Elämää ja elämyksiä ja Marian koti & puutarha.
Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Amerikankullero – Trollius laxus
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Nummiajuruoho – Thymus praecox
Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla
Sinappi, keltasinappi – Sinapis alba
Syyskimikki – Actaea simplex
Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla
Sinappi, keltasinappi – Sinapis alba
Syyskimikki – Actaea simplex
Tuoksukeltavirma – Patrinia triloba
.JPEG)
.jpg)
Kivoja kysymyksiä, sekä vastauksia, ja niin blogisi näköisiä :)
ReplyDeleteIhana postaus! allekirjoitan niin tuon kommenttisi perinteisistä naisten töistä!! Se on erittäin turhauttavaa laittaa sitä ruokaa, tiskejä ja siivota kun varsinkaan kukaan ei edes huomaa että on mitään tehnytkään:( No lapset kasvaa ruuasta ja siivotakin on vaan pakko, mutta heti kun saa paikat sisällä edes jonkinlaiseen kuntoon niin sitten olen kyllä jo kiireesti menossa vaikka sitten niitä kiviä pyörittelemään:)Luin muuten tuon jutun kuunkierrosta ja tekisi myöskin mieleni alkaa vähän ajoittamaan kylvöjä ym.ainakin nousevaan/laskevaan kuuhun. T.Minna
ReplyDeleteKiitos haasteesta, vastailen ilomielin mukaviin kysymyksiin. Sinulla on todella paljon erikoisuuksia puutarhassasi.
ReplyDeleteKiitos haasteesta. Vastaukset tulevat takuulla, mutta aikataulu on avoin. En muistanut tänäänkään soittaa läppärini huoltoon, huoh.
ReplyDeleteHienoa, että jokaisen vastauksesi koristit kuvalla :) Muuten niin ihana postaus! Ja sitten, sun postaukset todellakin jakavat tietoa ja sulla on sitä mitä jakaa. Meikäläinen sitä vaan kattelee ja kuvailee kivannäköstä ja kokeilee eikä todellakaan muista ainoatakaan tieteellsitä nimeä....
Mielenkiintoisia vastauksia. :) Ja kuvat kyllä kertoo paljon lisää, kiitos niistä!
ReplyDeleteKatja; Kiitos, saat papukaijamerkin kun jaksoit kahlata koko postauksen läpi!
ReplyDeleteMinna; Voi ei, lasten kanssa se hetisotkeentuminen varmaan korottuu potenssiin sata.
Cheri; No kiva :-)
Pirkko; Voi ei, toivottavasti kukaan nyt ei ottanut tuota kritiikkinä blogeja kohtaan! Nehän ovat sellaisia kuin kukin itse säätelee ja haluaa, ei omaan päiväkirjaankaan tarvitse laittaa tieteellisiä nimiä... tarkoitin oikeastaan tosiaan vain kirjoja ja lehtiä - ja puutarha-tv-ohjelmissa on TODELLA vakava tieteellisten nimien, tai kasvien nimien ylipäätään, puute! Jos näytetään jotain ihanaa kesäauringossa heiluvan kasvin lähikuvaa, niin kyllä ruudun jossain reunassa pitäisi kertoa kansalaisille, mikä se ihanuus on. Hm, no olen ehkä vähän tosikriittinen tässä. Mutta olen sitä ihan syystä ;-)
Tsemppiä läppärihuollon loppumetreille!
Puutarhuri; Kiitos itsellesi ihanista kysymyksistä!
ReplyDeleteOlipa ihan supermielenkiintoinen kysymys-vastaus-patteri! Hyviä näkökulmia ja pointteja, joihin nyökyttelin ruudun tällä puolella kovinkin innokkaasti.
ReplyDeleteNaisten työt, tosiaankin puh ja pah!
Näitä on 11 kysymystä on niin kiva lukea! Niin monenlaista puutarha filosofiaa kuin on puutarhuriakin =)
ReplyDeleteOikein mukavaa tutustua puutarhablogin kirjoittajan ajatuksiin puutarhasta ja puutarhan hoidosta.
Aurinkoisia päiviä,
KArolina
ps. Ajuriruoho on ihastuttava. Ohikulkiessa sitä on ihan pakko käydä "silittämässä" ja nuuhkia tuoksua... =)
Geranium ja Karolina; Kiva, että ette vallan puutuneet tähän massiivipostaukseen! Odotan, että tuo matala nummiajuruoho suikertaa ja peittää maan, ja sitten siitä voi ottaa pistokkaita joka kivenkoloon ja notkelmaan!
ReplyDeleteHauska oli lukea vstauksiasi kysymyksiin :)
ReplyDeleteYmmärrän hyvin turhautumisesi kasvien nimien puutteellisuuteen. Minuakin aina turhauttaa NIIN kovasti jos kasveista ei tiedä koko nimeä. Tämä pikkutarkkuus ei tosiaankaan sinullakaan päde joka paikkaan. Asiat tärkeysjärjestykseen :)
Syyskimikki on ihan käyttökelpoinen kasvi meilläkin asti (kolmos-ja nelos vyöhykkeen rajalla) vaikkei se aina ehdi kukkia.Lehtien väri tuo kummasti tehoa kasviryhmään
Mielenkiintoiset kysymykset ja vastaukset - ja kuvat.
ReplyDeleteMinäkin olen ihmetellyt tuota nimien puuttumista lehti- ja televisiokuvista. On aika käsittämätöntä, että ollaan tekevinään asiaohjelmaa ja jätetään noin oleellinen tieto jakamatta. Yksi asiaohjelma voi kyllä palvella monenlaisia katsojia: jotkut hakevat tunnelmia ja jotkut tietoa. Ei kasvin nimen lisääminen tunnelmaa poista, paitsi niiltä jotka tietoa(kin) hakevat.
Mutta tosiaan, blogit ovat eri asia. Jokainen tekee omanlaisensa. Ja erilaisuus on rikkaus tässäkin asiassa. Kiitos kaikille puutarhablogisteille uurastuksestanne ja ilon jakamisesta! Terv. innokas lukija ja omasta blogista haaveileva Pia
Oikein kattavat vastaukset ja kuvat, kiitos tästä. Ja pääsit salakavalasti kertomaan mielipiteesi peuroistakin:D
ReplyDeleteLuulen, että sinä ja sinun intohimosi paneutua puutarhaan kannustaa meitä muitakin. Sinä alat olemaan esikuva meille aloittelijoille. Minulle ainakin:)
Mikä on tuo kolmannessa kuvassa rakennuksen edustalla oleva puu? Joku lehtikuusi?
Ihanan innostuneet vastaukset sinulla! Kyllä huomaa (jos ei ole aimmin jo tullut selväksi) että nämä jutut on sydäntäsi lähellä :)
ReplyDeleteHienosti puettu sanoiksi tuo kädenjäljen pysyvyys -juttu. Olenkin ihmetellyt, miksi kotityöt tökkii! Ei ole niiden jälki kovin pysyvää... huokaus.
Näitä on aina mukava lueskella :) Upea tuo kuva alppipiikkiputkista ja ruususta! Mun blogissa on sulle uudet 11 kysymystä pähkäiltäviksi!
ReplyDeleteOnpa hyvä,että tulin uudestaan lukemaan näitä kommentteja.Laitoin illalla tänne oman kommentin,mutta se on kadonnut näköjään jonnekin.bloggerilla oli eilen tosi huono päivä...hieno postaus,ihanasti olet sen kuvittanut.Minäkin yritin kuvittaa omani,mutta jotkut kuvat ei kertakaikkiaan latautuneet millään :( Semmostakin asiaa mulla oli,että kun oot nyt alkuun päässyt,munkin blogissa ois sulle lisää päänvaivaa:)
ReplyDeleteAi niin ja hyvä kun muistutit tuosta asiasta mikä mulla on nyttemmin unohtunut eli kasvien latinankieliset nimet!yhteen aikaan muistin aina ne laittaa postauksiin,mutta en enää vähään aikaan.Lupaan parantaa tapani.Ja voi miten tuttua...puutarhaohjelmia katsoessani suunnilleen joskus hyppään sohvalta ja tivaan -keneltä? universumilta? - mikä tuo on??mikä kasvi tuo on???
ReplyDeletesaisivat nekin tosiaan parantaa tapansa:)
Heidi-Maaria; Juu, syyskimikki on niitä kasveja, että on oikeastaan sama, kukkiiko se vai ei, kun lehdet ovat niin ihanat.
ReplyDeletePia; Ihan totta: puutarhaohjelmat ovat asiaohjelmia! Mutta joskus niistä puuttuu juuri se asia ;-)
Myrsky; Heh, joo... voisin viskellä turhien puutarhakirjojen lisäksi niitä peuroja vähitellen myös jollain kovemmalla, esimerkiksi hauleilla (vai millä niitä nyt metsästetäänkään, taitaa olla jotain luoteja ehkä ennemmin?).
Hah, paljastuit alan harrastajaksi! Kuvassa on tosiaan lehtikuusi. Se on japaninlehtikuusi, joka saattaa menestyä teidänkin vyöhykkeellä (en ole satavarma). Siinä on vähän sinisemmät neulaset kuin euroopan- ja siperianlehtikuusissa, eikä se kasva niin suureksi. Tai tätä ei pidä ymmärtää värin, kyseessä ei ole mikään pikkupuu. Sanotaan näin, että se kasvaa tavallisen puun kokoiseksi eikä jättiläiseksi kuten euroopan- ja siperianserkkunsa.
Inka; Nyt selvisi, miksi kotityöt ei suju :-D
Luvian Tiina; Jee, kiitos, toivottavasti nekin on puutarha-aiheisia ;-)
Pohjoisemman saaren Tiina; Voi kökkeliskakkelis, mitä bloggeri taas on mennyt sekoilemaan. Ei tieteellisten nimien laittaminen blogissa mikään pakko ole, mutta kun sullakin on tuota lajivalikoimaa... jos niitä laittaa tekstien tunnisteiksi, toimii blogi todella kätevästi puutarhapäiväkirjana! Nimeä klikkaamalla löytyy kaikki postaukset sen suvun kasveista, siis huippukätevää.
Oikein näen sut silmissäni väittelemässä telkkarin kanssa :-D Teen itse kyllä samaa...
Nummiajuruoho on hurmaava... ja kiitos haasteesta, haastavia kysymyksiä, ihan miettimään pistää :) Niin totta tuo mitä kerroit tavallisista naisten töistä..tylsiääää...
ReplyDeleteJuu, tuollaiset ihan pienilehtiset matalana maata myöten suikertavat kasvit ovat ihania! Ne asettuvat jotenkin niin siistiksi matoksi, ja sitten kun se matto puhkeaa kukkaan, se onkin taikamatto! Ja myös tuoksuva matto.
ReplyDeleteNämä kysymyshasteet ovat ihan kivoja näin talviaikaan;keväällä ja kesällä tuskin ehtii enää niihin paneutumaan.
ReplyDeleteOn ihan mikava,kun on erilaisia puutarhablogeja ja,kun niissä aikansa vierailee tietää jo mistä lähteä etsimään tietoa,missä on upeita kuvia tai hyviä juttuja muuten vaan :)
Tosi on, nyt näihin ehtii vastata ja on ihanaa samalla selailla taas kesäkuvia ;-)
ReplyDeleteTodellakin, on mahtavaa, kun jokin paikka valmistuu ja alkaa näyttämään siltä millaiseksi sen aikoinaan visioikin. Ei sillä, että omalla pihalla sellaisia kohtia olisi vielä yhtään :D
ReplyDeleteJa sipulikasvit, niihin on niin helppo höyrähtää! :)
Kiehtovaa kuulla, miten ihmiset hakeutuvat opintoihin ja ammatteihin. Visbyn ruusut tekivät varmaankin sen voimakkaan muistijäljen ja sitten tuo satunnainen ranskalainen lehtiartikkeli.
ReplyDeleteTaikamattoa olen suunnitellut ruusutarhan lähelle;)
ReplyDeleteSun blogisi on ihana tietopankki, löytyy varmasti hyvien kuvien lisäksi kasvien nimet!
Olipas mielenkiintoista luettavaa!
ReplyDeleteErityisesti jäi mieleen tuo osuus, jossa kerroit mitkä asiat vaikuttivat puutarharakkautesi syntymiseen ja sitä kautta ammatinvalintaan! :)
Susanna; No se voi olla, että tänä vuonna pihallanne koittaa se H-hetki, että joku paikka alkaakin jo muistuttaa... ei minullakaan varmaan mikään paikka ole yksiselitteisesti valmis.
ReplyDeleteIrene; Sinäpä sen sanoit, kun tiivistit, niin muistin: siinä artikkelissa oli ruusuja! Ja se oli kai ihanin kuva. Ehkä, en ole säästänyt lehteä. Ehkä ruusukuvia oli jopa kaksi, jotenkin muistan pensasruusuja ja toisaalta köynnösruusuja metallipergolassa.
Pioni; Kiva kuulla! Taikamatto kuulostaa ihanalta ♥
Kaisa; On tosiaan kiinnostava tietää, mistä kunkin ammatti/kutsumus on saanut alkunsa.
Kivaa luettavaa! Oikein mukavaa viikonloppua! /Sirpa
ReplyDeleteJoo puutarhakysymykset on kivat! Vähän kivempaa kuin vastailla kun puhelimeen kun joku soittaa ja kyselee juonko piimää. rasvallisena vai rasvattomana. laktoosittomana vai..
ReplyDeletePuutarha vain on niiiin kivaa! Kohta päästään möyrimään multaan!
-Helena ja Blackie-
Sirpa; Kiitos samoin!
ReplyDeleteHelena ja Blackie; Piimänjuontia :-D No joo, on nämä puutarha-aiheiset kysymykset huomattavasti kiinnostavampia kuin perushaasteet!
Saila, tuo sun lempipaikka puutarhassa näyttää siltä, että siitä puuttuu jalat oikosena löhöilevä runoilija ja vesikippo!
ReplyDeleteJee, mahtavaa että Tolkien-aihe laajenee! :)
ReplyDeleteSulo; No sinäpä sen sanoit! Niin puuttuukin.
ReplyDeleteElina; Miten minusta tuntuu, että vaikka varmaan pidätkin kukkasista, niin puutarhani mielenkiintoisin osuus taitaa sinulle olla Tolkien-teema ;-)
Kiitos haasteesta, kysymyksiisi oli kiva vastailla! Oli myös kiva kuulla, mikä sai sinut hakeutumaan alalle. Sain muuten joululahjaksi kuukalenterin ja ajattelin, että täytyy ainakin yrittää ottaa sen vinkeistä vaari. Tuo huussin vieressä oleva kukkapenkki on ihana, se jäi mieleeni jo silloin kun luonasi olimme + tietenkin huussi!
ReplyDeleteMuistelen, että teidän perheestä useampikin tykkäsi huussista ;-)
ReplyDeleteOn näihin kiva vastata, nyt kirjoitan vastauksia 22 kysymykseen!