Muistakaa riittävä lepo.
Terveisin
Ransu
Don't forget the nap.
Thursday, 1 November 2012
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
The second life of an overgrown seaman's cottage garden in Finnish archipelago
Hyvä Ransu!
ReplyDeleteTaidankin tästä mennä hetkeksi sohvalle pitkäkseni, katsotaan saanko pörheää, raidallista tai mustaa seuraa...
Toivottavasti saat laatuseuraa! Eiköhän, tulijoita voi olla jopa monta :-)
ReplyDeleteKiitos Ransulle kun muistutti meitä päikkäreidän tärkeydestä:) Täytyy ottaa neuvosta vaari -jos suinkin mahdollista!
ReplyDeleteSuht koht samanlaiselta näyttää valkoisen koiran rentoutunut vatsa ja vatsanaluskarvat. Se nukkuu nytkin. Se herätti mut aamulla armottomalla kuorsauksella.
ReplyDeleteMukava, kun ihmisen saa elää tuonkaltaisessa rennossa seurassa oppia ottaen. Sen verran päässäni surisee ja huimaa, että kannattaakin tosiaan ottaa oppia ja rentoutua.
Myrsky; Ransu ottaa kiitokset vastaan tällä kertaa sängystä käsin.
ReplyDeleteRva Pioni; Kuorsaava herätyskello :-D Meillä Musti herätti aamuvarhain minut laulamalla aarioita eteisoven edessä. Mutta kyllä kissan seura yleensä on rentouttavaa, ne jaksavat väsymättä muistuttaa elämän asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Ihana Ransu <3
ReplyDeleteAlkoi heti haukotuttaa kun katselee noin rentoa kaveria. Kissat eivät varmaankaan tunne termiä: huono asento :)
ReplyDeleteKyllä, kissoilla ei taida olla niskat niksin naksin koskaan!
ReplyDeleteKiitos muistutuksesta Ransu,tiedän että tuli tarpeeseen.
ReplyDeleteHyvä! Pirkko, heti pötkölleen!
ReplyDeleteRANSU
Siellä onkin sitten mestarin taidonnäyte rentoutumisesta ja unien tärkeydesät! Hyvä Ransu. Melkein voi kuulla vienon kuorsauksen tänne asti!
ReplyDeleteKyllä sieltä kuuluu tuhinaa. Ja kyllä kissat osaa.
ReplyDeleteJa unilelu kainaloon kans :))
ReplyDeleteSe näköjään jäi tuohon viereen :-)
ReplyDeleteAivan ihana uinuja <3
ReplyDeleteMeillä otettiin harvinaiset kimppapäikkärit. Mindy makasi käden päällä, niin ei vahingossakaan tullut lähdettyä, vaikka ei tietysti mieli tehnytkään.
Siinä ei varmasti voinut liikahtaakaan, tuskin uskalsi hengittää ;-) Ransu tulee iltaisin pusuttelemaan, mutta ei ole jäänyt siihen ihan viereeni nukkumaan kuin pari kertaa. Jos se on nukahtanut kainaloon tai poskea/olkapäätäni vasten, ei siinä uskalla itse liikahtaa ollenkaan ettei se häipyisi.
ReplyDeleteRansu, toi sun neuvos on niin pistämätön, että mennään heti nykäseen tupsluurit. Sitä paitti ulkona sataa, eikä sillon itteään kunnioittavat mäyrikset ulkoile.
ReplyDeleteRentoa unta ja onnellista kissan elämää.
ReplyDeleteMyrsky ja Tuisku; Miten olin siinä luulossa, että koirat ulkoilevat koiranilmalla? Teille kyllä sopisivat sellaiset tyylikkäät brittityyliset öljykangastakit, tyyliin Sherlock Holmes ja Watson.
ReplyDeleteKosotäti; Kissojen rentoutta on ihana katsoa, ja varmaan jo silläkin on terveysvaikutuksia :-)
...zzzzzzz... jooh.....zzzzzz...
ReplyDeleteOlette Ransun kanssa samalla aaltopituudella!
ReplyDeletevoi kun olet pusittavan halittavasti siinnä <3 -varjoyrtti-
ReplyDeleteOtetaan vastaan!
ReplyDeleteRANSU
Kiitos Ramsu, pitäis kyllä muistaa, mutta, mutta...
ReplyDeleteRamsu ainakin osaa levätä.
No mutta ehkäpä ehdit levätä nyt viikonloppuna!
ReplyDeleteAh, tähän voi laittaa vain sydämiä ja "ah, oooh, iih" <3
ReplyDeleteRansu ottaa sydämet vastaan ja lähettää niitä takaisin ♥
ReplyDeletePäikkärit ovat monesti päivän pääasia, tietty hyvä ruuan päälle! Kissat osaavat elää!
ReplyDeleteKissat pitävät elämän perusasiat oikeassa tärkeysjärjestyksessä.
ReplyDeleteIhana muistutus, kiitos Ransu!
ReplyDeleteHyvä Paula, nyt muistat! Tää on tärkeä juttu.
ReplyDeleteRANSU