Saturday 24 November 2012

Vihreää ja peurasuojia

En kyllästy hehkuttamaan vihreyttä, toivottavasti kestätte! Jouluruusutkin ovat piristävän vihreitä, nämä ovat tarhajouluruusuja ja kukkivat ainakin minulla vasta varhain keväällä. Paikka on tämän kesän ajan ollut rytöinen, kun en ole ennättänyt raivata oksia keväisen puunkaadon jäljiltä. Heinikkoakin voisi karsia, mutta vain vähän – alue on puolivilli kevätesikkopelto.
Toisaalta heinät suojaavat kasveja peurojen hampailta, sillä ne maistelevat tätäkin kasvia.

Hellebores are lovely and green too, altough these suffer a bit from tree pruning and its debris that I haven't found the time to clear. On the other hand, twigs and grass protect the stems from being eaten; deer eat hellebore leaves too (is there any plant that they don't eat?)
There are funny-looking net huts all over my garden – a must, since deer would otherwise eat the shrubs during winter. At first I thought that they don't eat Rhododendrons but this turned out to be false information, or perhaps American deer have a more restricted diet than their Scandinavian relatives. My Rhododendron got totally eaten, as did two azaleas a year earlier.

Kevätesikkopelto jatkuu tästä vuokko-esikkopuutarhasta mäkeä ylös, kivimuuria on tarkoitus jatkaa ja ympäristöä siistiä suunnilleen tällaiseksi.
Mietin jonkun aiemman kuvan kohdalla, että ehkä näitä melkein joka kuvassa näkyviä kana- ja muita verkkoja täytyy selittää. Nehän ovat peuraverkkoja. Tässä on verkotettu sekä heisi että hortensia, sillä peurat syövät kumpaakin. Koska moni hortensia kukkii edellisvuotisilla oksilla, ei kukkia tule jos ne oksat on syöty.

Eiväthän nämä joka puolella kenottavat verkot kauniita ole, mutta vaihtoehtoja ei ole ennen kuin piha on aidattu. Paksuja tappeja tarvitaan pitämään verkot pystyssä, sillä ainainen tuuli työntää niitä helposti kumoon.
Alppiruusukin täytyy verkottaa. Se kukki kauniisti istuttamiskeväänä vuonna 2010, mutta en laittanut sille seuraavaksi talveksi verkkoa, sillä olin lukenut jostakin, että peurat eivät syö alppiruusuja. Se tieto taisi olla peräisin Amerikan mantereelta.

Istuttamisen jälkeisenä talvena pensaan lumenpäälliset osat kaluttiin kokonaan. Eikä se ole seuraavina kahtena keväänä kukkinut, ensi kevääksi toivon edes yhden kukinnon!
Olisihan tämä pitänyt arvata, sillä peurat olivat aiemmin syöneet kaksi istuttamaani atsaleaa lähes maata myöten, nehän ovat samaa sukua alppiruusujen kanssa. Ne menehtyivät siihen käsittelyyn.

Jatkuvat peuratuhot alkavat talojen pihoilla heti elokuun lopulla, kun kylä alkaa hiljentyä. Kyllä peurat vierailevat pihoilla keskellä kesääkin, mutta vain satunnaisesti.
Tähän aikaan vuodesta on aivan hiljaista, hyvä kun missään näkyy valoa. Hiljaisuus ja oma rauha on ihana asia, mutta on ihmisvilinästä jotain hyötyäkin.
Rauhallista viikonloppua!

Alppiruusu ja atsalea – Rhododendron
Heisi – Viburnum
Hortensia – Hydrangea
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä

28 comments :

  1. Kylläpä siellä on nälkäistä sakkia! Taatusti palaa käämit moisten kanssa.

    ReplyDelete
  2. Hyvä kun suojaat Rodot ja muut. Ei ole kiva kun suuren vaivan tekee ja peurat käuvät napostelmassa kaiken.

    Meilläkin on aika samannäköistä vihreää ja ilma harmaa.

    Itse viihdyn kun on hiljaista eikä kukaan häiritse.

    Mukavaa viikonvaihdetta!

    ReplyDelete
  3. Kartanonrouva; No juu. En ole koskaan haaveillut metsästämisestä, mutta näiden vuosien aikana on kummasti kasvanut haave voida ampua noita syöppöjä persuuksille!

    Maiju; Kiitos! Oikeastaan kaikki syksyllä hyvännäköiset lehtiperennat ja kukat pitäisi myös suojata, sillä piha on koko syksyn tosi kalju, kun peurat syövät melkein kaiken mikä olisi hyvännäköistä. Se on tosi harmi, sillä saariston syksy on pitkä ja lauha, kukkia ja vehreyttä riittäisi joulukuulle asti normaalisyksynä.
    Hiljaisuus on ihanaa! Ihmisvilinä on oikeastaan ahdistavaa, sitä enemmän mitä paremmin omaan rauhaan tottuu. Tai olen kyllä pienestä pitäen viihtynyt parhaiten etäisillä saarilla.

    ReplyDelete
  4. Harmillasta tuo tuhoaminen:( Meilläkin on peuroja/kauriita vaan ei ne noin järjestelmällisesti kasveja syö ja talvella eivät liiku pihoissa luulen että niitä ruokitaan jossakin kun lumien tultua jonnekin häviävät. Sun täytyy vaan joskus se aita viritellä koko tontin ympärille ei kait tuossa muu auta!? Onneksi tuo alppiruusu on nyt suojassa, siinähän näyttää olevan paljon nuppuja! Mukavaa viikonloppua T. Minna

    ReplyDelete
  5. Voihan peura sentään! Ovat todennäköistesti siellä oikein kilvan maistelemassa kaikkia herkkuja.

    ReplyDelete
  6. Metsästyskorttia vaan suorittamaan...

    Rauhallista viikonloppua sinnekin, toivottavasti ette saa peuravieraita.

    ReplyDelete
  7. Minna; Kiitos! Juu, aitaa alan tehdä kun muilta hommilta joudan. Meillä on niin paljon jälkiä lumessa ja nytkin mutaisissa kohdissa, että paljastuu heti kuka on ollut asialla.

    Mamma N; Niin varmaan, kaikkea eksoottista!

    Myrsky; Kiitos! Ja minä kun ajattelin, että kaksi metsästäjää riittäisi tähän perheeseen. Ne saisivat optetella metsästämään suurriistaa, tai ainakin vakuuttavasti pelottelemaan.

    ReplyDelete
  8. Jouluruusuja meillä ei ole onneksi syöty, mutta rhodojen lehtiä on kyllä napsittu. Tai monesti niin, että on napsaistu pois ja sitten sylkäisty maahan. Atsaleojen varret ja silmut kyllä menee kuulemma helposti jänisten ja myyrienkin suuhun.
    Voi ällötys, ensi viikoksi on luvattu lunta, sitten loppuu puutarhatouhuilu moneksi kuukaudeksi:( Sulla on kyllä ihana paikka siellä saaristossa, kun talvi ei siellä kestä niin kauaa kuin täällä.

    ReplyDelete
  9. Kyllä siellä on ruoasta pulaa! Meillä ei ainakaan alppiruusu ole koskaan kelvannut ja olen uskonut, että ne eivät koske myrkylliseen jouluruusuunkaan. Nyt alkoi pelottaa, jouluruusu kehittelee jo nuppuja, se tietää, että kohta on joulu. Se kukkii kuitenkin vasta keväällä jos ei tämä keli jatku koko talvea. Pihapiirissäni laiduntaa kolmihenkinen peuraperhe. Hortensian kyllä menen suojaamaan.

    ReplyDelete
  10. Usein se käytännöllisyys menee kauneuden edelle ja mikäpäs siinä,jos saa peuranretaleet aterioimaan muualle. Todennäköisesti sieltä metsästäkin sapuskaa löytyy,etteivät nyt ihan heti ole nälkää näkemässä ;)

    ReplyDelete
  11. Leena; Niin, mun tietojen mukaan jo torstaina on pakkasta! Ääh, siitä se alkaa. Älä muuta sano, vaikka tietenkin haikailen viedä edemmäs... vaikka Öölantiin ;-)

    Cheri; Voi ei, en tarkoittanut pelotella. Mutta ehkä on hyvä tietää, mitä kaikkea ne voivat syödä.
    Mun ekat vaaleajouluruusut ihan kaivettiin maasta, tai ne nousivat kun peurat nykäisivät varresta. Koska en käynyt sinä talvena paikalla kuin satunnaisesti, jouluruusut menehtyivät. Tänä syksynä onneksi bongasin maasta vedetyt pikkukurjenmiekan juuret ja istutin ne takaisin.
    Mulla ei noita tarhajouluruusuja ole koskaan syöty kokonaan, mutta noin muutama lehti per kasvi menee peurojen suuhun. Tänä syksynä istutettu haisujouluruusu on kyllä syöty melkein maata myöten, toivottavasti se ei enää tarvinnut lehtiä...

    ReplyDelete
  12. Katja; Vaikea uskoa, että nälkää näkisivät. Toisaalta, niitä on vuosi vuodelta enemmän ja kai niillä jossain vaiheessa ruoka loppuu jos populaatio näin lisääntyy. Mua niin ärsyttää, kun ei ne penteleet edes kuulu Suomenmaan luonnonlajistoon!

    ReplyDelete
  13. Tuo alin kuva on ihana, niin levollinen :) Peura on kirosana.

    ReplyDelete
  14. On tuo kyllä viheliäistä meininkiä noiden peurojen kanssa. Sulla on siis suunnitelmissa aidata koko piha; varmasti paras ratkaisu. Verkkojen esteettisyydellä ei kyllä ole mitään väliä, kunhan kasvit saavat suojan ympärilleen, aikaa ja vaivaa puuha tietenkin vaatii. Laita vain kaikki vähänkään vihertävät kuvat nähtäville, parasta mitä tähän aikaan vuodesta voi esitellä on pienetkin elinvoimaiset kasvit.

    Oma rauha on kyllä parasta ja ymmärrän sinua hyvin. Saaresi suo rauhaa, paitsi kesäaika on sitten eri juttu (luin kolumnisi Maalla-lehdessä ja tunsin piston sydämessä ;D)

    ReplyDelete
  15. Pirkko; Peura on pahempi kirosana kuin persu :-D Ne eivät meinaan kai käy pihoilla syömässä kukkasia!

    Maria; Voi ei! Hyvä ja samanhenkinen seura on ihan eri asia kuin mikä tahansa seura. On silti sanottava, että ystävä, joka tuli visiitille viime tammikuussa, oli todella piristävä poikkeus. Olisi kumminkin ihaninta saada kaltaisesi samanhenkinen puutarhaystävä kylään juuri kesällä niin voisi ihastella kasveja ja luontoa yhdessä ja visioida tulevia istutuksia...
    Pakko on aita laittaa, mietin mahdollisimman kevyttä ja läpinäkyvää ratkaisua, ei silti mikään verkkoaita, kun kaunista sellaista ei ole vielä keksitty. Joku riukuaitatyyppinen.

    ReplyDelete
  16. Jouluruususta puheen ollen bongason tänään puutarhasta jouluruusun, jonka istutin vuosi sitten ja viime syksynä en löytänyt sitä niin mistään. Koko kesänä sitä ei ole näkynyt, mutta nyt oli puskenut pieniä lehtiä. Jes! Tötteröistä viis, pääasia että kasvikalleudet säilyvät vahingoittumattomina!

    ReplyDelete
  17. Kyllä varmaan herää murhanhimo noiden peurojen kanssa.

    ReplyDelete
  18. Tiina; Haa! Sepä hauska ylläri! Ihania tällaiset marraskuun kasviyllärit, tulee juuri nyt niin tarpeeseen.

    Amalia; No juu, rauhallisimmallakin kaverilla kuten minä alkaa puskea tulenlieskoja sieraimista.

    ReplyDelete
  19. Oi voi! Kyllä Sinulle soisi myös peurarauhan!

    ReplyDelete
  20. Olen taas monesti ihastellut näitä tunnelmallisia kuvia täällä sun blogissa, mutta ei ole tullut mitään kommenttia mieleen. Mutta nuo edellisen postauksen kuivunut tarhapiisku ja se-joku-jäkkärä ja tuollainen puolivilli alue vaan miellyttävät mun silmää niin, että oli pakko sanoa se ääneen :) Minusta on muutenkin hauskinta katsella juuri sellaisia ryteikköisiä viheralueita, vaikka toisaalta tiedän ettei pelkkä ryteikkö ole toimiva ratkaisu. Mutta tunnelmoinnin nimissä :) Ei kai alppiruusu ole se ronttikasvi, joka vähitellen valtaa kaiken maa-alan ja hapattaa maaperän, tai jotain? En itse oikein tykkää siitä kasvista, se on jotenkin mahtailevan oloinen.

    ReplyDelete
  21. Etkö voisi organisoida peuranmetsästysviikonlopun blogimaailman erähenkisille metsästyskortin omistajille;)? Minäkin voisin tulla.tosin mulle metsällä kulkeminen taitaa olla menneen talven lumia enkä todistettavasti ole koskaan mitään ampunut:) mä niin myötäelän tuota sun peurariesaa,että meinaa yöunet mennä!
    Eikö niille mikään ole pyhää?? jouluruusutkin! ja atsaleat ja alppiruusut!! Peurahöystöä punaviinissä,siinä on niille sopiva paikka;)
    Oletko kokeillut niitä hajustenyssyköitä,joita ainakin Kauppila myi taannoin?Eikö mitkään karkottimet/pelottimet toimi?
    Voimia taisteluun ja mukavaa sunnuntaita sinulle ja poitsuille<3

    ReplyDelete
  22. Akileija; Niin, eihän ne ihan kaikkea sentään syö, mutta ehkä 90 %:a kasveista ainakin jonkin verran. Akileijoja ei syödä!

    Sara; Kiitos kommentistasi! Alppiruusu voi olla haitallinen leviäjä, mutta Suomessa ei tietääkseni sen pahasti leviävä laji turkinalppiruusu menesty. Oikeastaan minäkään en oikein pidä alppiruususta, sillä se on jotenkin liian staattinen pönöttäjä ja siinä on liian isot kukinnot makuuni :-D Mutta pakko oli kokeilla. Pidän paljon enemmän pienempikukkaisista atsaleoista, niissä on kauniimmat lehdetkin, täytyy taas yrittää kun olen saanut aitaa pystyyn.

    Tiina; Pitäisi varmaan. Kaatolupia vaan ei myönnetä tarpeeksi, kun kanta kasvaa kohisten. Ihmetyttää vain muutama kaatolupa tällekin saarelle, kun ne näköjään lisääntyvät kuin pupujussit. Älä ny sentään yöunia menetä :-D
    Pitää laittaa Ransun ja Mustin vaarallisenhajuisia karvoja pusseihin pitkin tontin laitamia... Sellaiset pyöreät puusta riippuvat pallot ei ainakaan toimi, kokeiltu on.

    ReplyDelete
  23. Hyvä kun suojaat kaikki verkoilla.
    Kova työhän siinä on mutta varmasti kannattaa se vaiva tehdä jos haluaa kukkia ja pensaita pitää.
    Voimia sinulle! ♥ ♥

    ReplyDelete
  24. Kiitos Sylvi! Täytyy nuo verkot laittaa, jos haluaa että pihalla olisi kukkivia koristekasveja.

    ReplyDelete
  25. No kylläpä siellä on peuroista riesaa. Verkot onkin siten varmasti tarpeen.
    Sinulle on joulun tunnelmainen haaste blogissani

    ReplyDelete
  26. Hyvä varoituspostaus. Minä en osaa vielä suhtautua kovinkaan (riittävän) vakavasti noihin peuroihin. Kosken pihassakin on heisi ja neljä hortensiaa ja yhtä ja toista muutakin täysin suojaamatonta pensasta ja kasvia. Viime talven jäljiltä en huomannut mitään peuratuhoja ja kesällä en huomannut muuta kuin että peurat söivät punajuuren naatit. Se on vähän arvoitus, miksi peuroista on ollut niin vähän haittaa. Onko siellä Koskella enemmän lääniä vai vähemmän peuroja...

    ReplyDelete
  27. Sehän voi hyvin olla niinkin, että niillä on eri tavat, jotenkin tuntuu että meillä on hirveän tiheä populaatio.
    Toivottavasti niistä ei olekaan riesaa teille! Nuo koristepensaat on kaikki viime vuosina istutettuja, ehkä vanhemmat pensaat eivät kelpaa.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!