Saturday 3 November 2012

Viisi vuotta

Tarkkaavainen lukija Hannah huomasi, että blogini täyttää tänään viisi vuotta. Kiitos Hannah! Tässä osoitteessa ei ole aiemmin blogisynttäreitä vietettykään, kun juhlapäivät tahtovat hiipiä ohitse huomaamatta, hyvä kun ihmistenkään merkkipäiviä muistaa. Juhlan kunniaksi löysin muutaman kuvan, jotka on otettu 4.11.2007.
Viisi vuotta sitten kirjoitin postauksen Ensimmäiset kuulumiset. Silloin olin ostanut tämän pientilan puolitoista vuotta aiemmin. Talo oli tietenkin jo siivottu perinpohjaisesti ja kalustettu pääasiassa niillä kalusteilla, joita täällä valmiiksi oli. Olohuoneen punainen plyysisohva ja nojatuoli löytyivät vanhasta talosta, ne piti vain puhdistaa.

It is five years today of my very first post in this blog. Above is what my house looked like then (pretty much the same as now, below, apart from the new wallpaper).

Tämä kuva on viime talvelta. Näkymä keittiöstä olohuoneeseen ei ole juurikaan muuttunut, ovenkarmien ympärilläkin on samat vanhat maalarinteipit. Olohuone sai viime talvena tapetin yhdelle seinälle ja jatkan toista seinää tänä talvena. Ikkunalistatkin tuli laitettua takaisin paikoilleen vasta kesällä. Vanha radio löytyi vintiltä, se on hyvä sohvapöytä, ja ikkunalla on isoäitini vanha kukkalaatikko.

Kun ostin talon, oli tämä sänky nykyisessä olohuoneessa. Se kuitenkin mahtuu paremmin tähän huoneeseen, joka on hiukan suurempi, vaikka tämä on alkuperäisen huonejärjestyksen mukaan salonki. Eteisessä oli valkoinen kaappi ja matala astiakaapin yläosa, jotka siirsin kunnollisen puhdistuksen jälkeen myös makkariin ja huomasin, että tästä alkaa tulla vaalea huone. Soikea peili ja jakkarakin olivat talon irtaimistoa. Tynellin valaisin oli katossa valmiiksi.
Pitääpä joskus yrittää löytää kaikkein vanhimmat kuvat kesältä 2006, niitä ei kyllä ole paljoa. En tainnut ottaa yhtäkään kuvaa siitä, millainen järjestys täällä oli kun paikan ostin, vaan ryhdyin heti siivouspuuhaan. Tässä viisi vuotta sitten otetussa kuvassa eroa nykyhetkeen ei juuri ole. Ajan kulun huomaa hauskalla tavalla siitä, että olohuoneen oviaukon vierestä pilkottaa vanhasta talosta löytynyt suuri puuviilukuorinen televisio, joka vielä tuolloin toimi.

Bedroom, above five years ago and below now, has not changed much but it has a lot more stuff and furniture in store for the old house. Since my father's death some furniture moved in here from my childhood home that was then sold.

Tässä kuva viime kesältä. Ajan kulumisen huomaa kalusteiden lisääntymisenä, kun ne odottavat hirsitaloon pääsyä. Isäni menehdyttyä lapsuudenkotini myytiin ja kalusteita päätyi tännekin. Seinällä olevan renginkaapin ostin Juvilta, melkein mitään ostokalusteita täällä ei muuten olekaan. Ahdasta on, kun huoneet ovat pieniä ja niitä on vain kolme (eteinen on kylmää tilaa). Olen varmasti ottanut tämän kuvan eteisessä seisten, sen ovi on alle metrin päässä sängyn reunasta.

Rintamamiestalossa oli sen ostaessani tunkkainen väritys omaan makuuni. Toinen päätyseinä oli vielä tummempi, oikea sinapinkeltainen. Se sekä eteläseinä saivat sittemmin uuden laudoituksen, tämä itäseinä oli aika hyvässä kunnossa. Kesällä 2007 olin aloittanut maalin rapsutuksen tuosta oikeasta reunasta...

In 2007, above, I was only just starting to scrape the old paint and in 2012, below, the wall is still not finished. In the meantime, two other facades have got new cladding but also their finish is unfinished.

... ja tänä vuonna seinän skrapaus sekä maalaus on yhä kesken. Uusi väritys on paljon raikkaampi, pidän keltaisesta, mutta sinappi ja tiili ovat aika paha yhdistelmä. Pohjoissivu, missä kuistikin on, on vielä koskematta, yritän nyt jonakin vuonna saada nämä muut seinät ensin valmiiksi. Kattokin pitäisi maalata, eniten siksi, että se alkaa olla ruosteessa.
Ai niin, yksi suuri edistysaskel näkyy tässä kuvassa (Ransun lisäksi): sisävessa! Siitä kielivät tuo toinen pikkuikkuna kellarinoven vasemmalla puolella ja seinää ylös menevä tuuletusputki, sillä vessa on kuivikekäymälä. Se tehtiin entisten kellarinportaiden paikalle, nyt kellariin pääsee vain ulkokautta, mutta siellä onkin vain vesipumppu ja puutarhatarvikkeita.

Vanhan talon kunnostustöitä ei marraskuussa 2007 vielä ollut aloitettu. Kasvillisuuden raivaaminen sen ympäriltä oli alkanut ja talon takakulman lähellä kasvava jättiläismäinen saarni oli kaadettu edellistalvena, sillä se oli osaltaan syyllinen ylämäen puolen hirsien lahoamiseen, kun se oli nostanut maanpintaa kuten muukin ryteikkö talon takapuolella.

The older house was still untouched in 2007 but we had started to clear the vegetation around it.

Nyt talo on kengitetty, maata sen takana ylämäessä on kaivettu kaivinkoneella pois, seinien alaosa on laudoitettu ja maalattu, mutta ikkunoiden kunnostus tulee kestämään vielä monta vuotta.

Mukavaa pyhäinpäivää!

54 comments :

  1. Hyvää pyhää ja onnittelut viidestä blogivuodesta:)
    Remonttien kanssa täytyy muistaa "kiiruhda hitaasti" niin hyvä siitä tulee. Oli oikein lohdullista lukea kauan liimapintansa pitävistä maalarinteipeistä. (Sijaiskodissa on sama meininki!)

    ReplyDelete
  2. Kiitos! En yhtään tiedä, mistä asti nuo teipit on tuossa olleet. Voi olla että 50-luvulta :-D Antiikkia!

    ReplyDelete
  3. Lämpimät onnittelut merkkivuodesta! Olipa jotenkin niin hyvä lukea postauksesi, kun löysin niin paljon samankaltaisuutta. Asiat edistyvät hitaasti, mutta varmasti, jossakin vaiheessa. Mikäpä kiire vanhojen talojen kanssa olisi. Asenne kohdallaan. Kaikista ei ole vanhan talon kanssa asumiseen. Ja sinulla on niitä vielä kaksi! Oikein hyvää viikonloppua!

    ReplyDelete
  4. Kiitos! On tämä kahden vanhan talon (ja navetan, saunan ja venevajaosuuden) omistaminen joskus... sanoisiko hiuksiaharmaannuttavaa. On pakko oppia ummistamaan silmänsä niin monelta asialta, muuten tulee hulluksi. Ja on myös kestettävä se, että katto saattaa alkaa vuotaa ennen kuin sitä ehtii maalata. Ja sitten vain toivotaan että talo kestää senkin.
    Lohdullista on, että talot ovat jo kestäneet niin paljon, niin voi ajatella, että ne kestävät vielä tämän, ja tämän.

    ReplyDelete
  5. Hieno postaus, nyt kiire naapuriin kylään, luen tämän postauksen paremmin paremmalla ajalla. Ai niin, jossain Asunto-Info lehdessä oli Saaripalsta-blogi 4tenä "Puutarhablogeista löytyy sielunkumppaneita" parhaan joukossa. Aika hyvä saavutus!!
    Kai sit maiju voi kysästä pari hyvää vinkkiä ei ens keväänä mut sitten 2014 keväänä:)

    ReplyDelete
  6. Kiitos Maiju. Mukavaa kyläilyä sinne!

    ReplyDelete
  7. Onnea synttäripäivänä blogillesi :) Ihana Saaripalstan historia-pläjäys.

    ReplyDelete
  8. Sinapinkeltainen ja tiilenpunainen, ai että kuinka makea yhdistelmä ;) Kiva postaus! Huojennuttavaa, etteivät muutkaan halua heti kerrasta valmista ja kaikkea vaan uutena.

    ReplyDelete
  9. Kiitos Pirkko ja Kartanonrouva!
    Heh, haluaminen ja kykeneminen ovat kaksi eri asiaa ;-) Jos olisin muuta kuin äärimmäisen pienituloinen, olisin tietenkin ostanut paremmassa kunnossa olevan paikan enkä tällaista rytöläjää. Ihmeellisintä onkin, että jotkut paikalliset pitävät minua jotenkin varakkaana :-D

    ReplyDelete
  10. Onnittelut merkkivuodesta! :)

    Vanhaa taloa kannattaa kunnostaa vähän kerrallaan - isäni noudatti samaa kunnostusperiaatetta. :)

    ReplyDelete
  11. Onnea merkkipaalusta ja onnea myös uuttarasta uurastukseta, jota olet tehnyt. Niin moneen muuhunkin asiaan liittyy se, että on hyvä oppia ummistamaan silmiään niiltä asioilta, joita pitäisi ja voisi tehdä lisää. Vanhassa talossa aina jokin asia voisi olla toisin.

    ReplyDelete
  12. Synttärionnittelut! Aika vierähtää nopeasti blogitouhuissa ja samalla sitä tulee dokumentoineeksi paljon mielenkiintoisia asioita, ainakin omasta ja muiden samanhenkisten mielestä ;) Tuo olkkarisi uusi ilme tuon tapetin myötä on niin aurinkoinen, ihana!

    ReplyDelete
  13. Sirpa ja Kollo; Kiitos! Niinhän se on, ja muutakaan ei voi, kun kukaan ei ole ihmemies syntyessään ;-)

    Vaalean vihreää; Kiitos! Hyvin sanottu. On todella tärkeää voida iloita pikkuasioista sen sijaan, että ajattelee asioiden olevan hyvin vasta joskus tulevaisuudessa. Täälläkin se on kantapään kautta opittu taito.

    ReplyDelete
  14. Maria; Kiitos! Eikö olekin, olkkaristani tuli todella söpö, tuollainen mummo-olkkari :-)

    ReplyDelete
  15. Oi, miten mahtavat kuulumiset!

    Ihailtavaa, miten rakennat ja remontoit talo(je)n ehdoilla! Moni voisi ottaa sinusta mallia. Lisäksi kuvistasi välittyy aivan ihana tunnelma!

    Mainiota pyhäinpäivän iltaa :)

    ReplyDelete
  16. Ja mitäs minä unohtelen tässä, onnea tietysti myös!

    ReplyDelete
  17. Onnittelut täältäkin :)

    Olohuoneen tapetti on hieno ja huonekalusi niin kodikkaita.
    Tuo kuivikeveski on varmaan ihan must, talvella ei ole niin kivä mennä ulkohuussiin eikä sitten tarvi myöskään pottaan pissiskellä, jos vaikka myrsky-yönä pelottaisi mennä ulos ;)

    Totean jälleen, että olet niin rohkea ja ainaansaava !

    t.Leena ja Pojat

    ReplyDelete
  18. Kiitos Elina ♥ Näissä rintsikan pienissä huoneissa on tosiaan tunnelmaa.

    Leena ja Pojat; Kiitos! On se sisävessa niin hyvä, ei ulkohuussissa käyminen ole mitenkään vaikeaa pakkasella (toisin kuin monet kaupunkilaisystäväni luulevat), vaan se, että talvisin on niin perhanan pimeää! Ja se, että ekana aamulla ja viimeisenä illalla (ja pahassa onnessa keskellä yötäkin) piti vielä vetää toppavaatteita ylle, kenkiä jalkaan ja taskulamppua mukaan.
    Mutta eihän täällä ikinä pelota mennä ulos, kun on pantteri ja manuli, se oli vain hankalaa!

    ReplyDelete
  19. Onnittelut! Ihme että tuon työsaran ohessa bloggaamaan ehtii. Mutta hyvä niin meidän lukijoiden kannalta.

    ReplyDelete
  20. No ehkä siksi työ etenee niin hitaasti ;-)

    ReplyDelete
  21. Lämpimät onnittelut viisi vuotiaalle! Tunsin lieviä epätoivon väristyksiä kun katsoin tuota vanhan talon kuvaa ennen kuin mitään on aloitettu. Vanhat rakennukset ovat siitä ihania, että kaikkea voi korjata. Rintamamiestalo näyttää viihtyisältä ja kauniita huonekaluja sait kaupan mukana. Vanhassa talossa asuminen on viehättävää, mutta se vaatii asennetta.

    ReplyDelete
  22. Välillä sitä kuvittelee, ettei muka ole saanut mitään aikaan, mutta kuvia selailemalla ne muutokset viimeistään huomaa. Voi että tuota sun juhannusruusua! <3

    ReplyDelete
  23. Cheri; Kiitos! Itse en tuntenut epätoivonväristyksiä silloin kun kävin katsomassa paikkaa, kumma kyllä. Selvää itsesuojeluvaiston puutetta!

    Tiina; Se on aikamoinen. Olen pikkuhiljaa yrittänyt kannustaa sitä oikealle kohti kuusia, kun tuohon pitäisi vielä tulla uusi kuisti. Ruusuhan kasvoi ihan talossa kiinni ja niiden kolmen vuoden aikana kun talo oli ilman lattioita, alkoi kasvaa tuolla sisällä tulevassa työhuoneessakin.

    ReplyDelete
  24. Kiitos mielenkiintoisesta blogista, vaikka olenkin sitä lukenut vasta pari vuotta. Onnea ja sinnikkyyttä jatkossakin vanhojen talojen korjaamisessa. Korjaaminen on kulttuuriteko!

    ReplyDelete
  25. Kiitos! Juu, näin se varmaan on nähtävä, jotta tuntee tämän ähräämisen olevan mielekästä.

    ReplyDelete
  26. Onnea!
    Kuvista "näkyy" ihanat tunnelmat!!

    ReplyDelete
  27. Viisivuotisonnittelut blogillesi! Mukava, että virstanpylväs tuli huomatuksi. Onnea myös kaikelle uurastuksellesi. Kyllä kuvista näkee, että yhtä ja toista on tehty. Kahdessa viimeisessä kuvassa näkyy iso muutos. Ja talojen sisälläkin on tehty kaikenmoista, uuniakin muurattu ja lattialankkuja purettu ja asennettu takaisin ja vessa tehty rintamamiestaloon.
    Se on kumma että minullakin on taipumus ihastua vanhoihin taloihin ja huonokuntoisiin asuntoihin. Nykyisen kerrostaloasunnon ostimme rähjäkuntoisena ja minä ihastuin tähän juuri sen huonokuntoisuuden takia. Tykkäsin tästä mm. siksi, ettei tähän asuntoon oltu tehty mitään tyhmää remonttia, joka olisi mielestäni pitänyt ensimmäiseksi purkaa. Tosin voisi olla myös ihanaa joskus muuttaa ihan upouuteen asuntoon, jossa ei tarvitsisi muuta kuin kantaa huonekalut sisälle. (Ne sitten näyttäisivät varmaan ihan rähjäisiltä uudessa asunnossa.)

    ReplyDelete
  28. Kiitos Paula! Hih, oikein naurattaa että kalusteet näyttäisivät rähjäisiltä. Niin ne varmaan tekisivät, minullakin on melkein kaikki vanhaa ja kulunutta, ja vielä kissanraapimaakin, kuten varmasti sinullakin.
    Ajatuksesi osuvat kyllä ihan yksiin minun kanssa tuostakin, että olisi karmeaa jos joku olisi tehnyt jonkun pilaavan remontin. Oikeastaan kriteerini olikin löytää talo, jota ei ole remontoitu, no tätä ei todellakaan ollut. Niin että se oli pakostakin talonrähjä, jonka hankkisin. Ei voi valittaa ;-)

    ReplyDelete
  29. Onnea 5-vuotiaalle blogille!
    Toivotaan paljon lisää "yhteistä taivalta". :)

    ReplyDelete
  30. Oikein paljon onnea! Lumi on sulanut ja täällä voi taas jatkaa istutuspuuhia. Remonttiakin voisi tehdä mutta puutarhahommat voittavat kyllä!

    ReplyDelete
  31. Kiitos! Täällä vielä näppäimistö sauhuaa, menee ensi viikolle mun istutustalkoot, mutta onneksi lauhan pitäisi jatkua. Mukavaa pyhän jatkoa teille sinne!

    ReplyDelete
  32. Onnea viidestä vuodesta ja kiitos meiltä lukijoilta niistä monista mielenkiintoisista postauksistasi! Tarkkaan katselen kaikkien kasvienkin kuvat, vaikka olen ihan surkea niiden kanssa, nimetkin unohtuu samantein.
    Ja siellähän näkyvät ne ihailemani komeat punaiset huonekalutkin! Oikein viihtyisältä ja kodikkaalta kotisi näyttää. Mutta aaah, sitten kun pääset vanhaan taloon asettumaan! Luetaan sitten täältä kuinka makealta se maistuu!!!

    ReplyDelete
  33. Kiitos! Juuri tuota juttua kirjoittaessani mietinkin, että niistä sohvasta ja tuolista oli puhe.

    ReplyDelete
  34. Onnittelut! Viisi vuotta on pitkä aika... Tsemppiä tulevalle viidelle vuodelle ;-)

    ReplyDelete
  35. Onnittelut minultakin, ja koko Koratian väeltä! Minäpä olen lukenut ihan ekatkin postauksesi - onnellisen tietämättömänä siitä, että joskus mullakin olisi blogi ja että asuisin yhtäkkiä Koratiassa ja pääsisin sen edustajana valtiovierailuille Saaripalstalle. Mitä kaikkea hauskaa bloggailu tuokaan tullessaan.<3

    ReplyDelete
  36. Onnittelut kunnioitettavista vuosista, ja olipa mielenkiintoista lukea koosteesi isoimmista tehdyistä asioista, kun olen verrattain uusi lukijasi. Tämä sama on kaikki meillä vasta edessä. Pikku hiljaa hyvä tulee ja itse tekemisprosessihan se on myös se juttu tällaisissa projekteissa!

    ReplyDelete
  37. Myöhästyneet onnittelut viisivuotiaalle! Paljon on tapahtunut Saaripalstalla viidessä vuodessa. :)

    ReplyDelete
  38. Lämpöiset onnittelut!
    Blogisi on siis virkeä viisivuotias.
    Hienojen asioiden kanssa puurrat!
    Luin ensimmäisiä tekstejäsi ja päätin Sinun ja blogisi kunniaksi laittaa "terapia" -blogiini tälle päivälle vielä toisenkin tekstin, joka valmiina odottelee julkaisua.

    ReplyDelete
  39. Viivi; Kiitos!

    Jenni; Niin, jännää... ja terveiset Koratian kuninkaallisille!

    Pilvi; Juu, ei tuossa kaikki ollut, mutta sellaisia mitä noista kuvista näkyi. Tekemisprosessi ei varmasti ikinä lopu, tämä on loppuiän harrastus, kuten teilläkin.

    Mamma N; Kiitos! Kaikenlaista on ehtinyt aloittaa ;-)

    Akileija; Kiitos! Kiinnostavaa, käyn kurkkaamassa.

    ReplyDelete
  40. Kylläpä ne kuvat van kertoo, että ahkera olet ollut. Ja hiljaa tehden tulee paras tulos!
    Rintamamiestalon olohuoneen tapetti on kyllä hieno!

    ReplyDelete
  41. No jotain on tullut tehtyä, tosin suuria hommia ovat tehneet varsinkin ammattimiehet! Niin, tuo tapetti on parempi kuin olisin osannut kuvitella. Varmistui taas se tieto, että pienestä tapettitilkusta ei oikeasti yhtään näe millainen seinä siitä tulee! Kun tuo kuvion toistuvuus on juuri se juttu, siitä se pinta syntyy.

    ReplyDelete
  42. Onnea viisivuotiaalle! Lueskelin blogiasi joskus ihan alussa, sitten hukkasin sen pitkäksi aikaa. Sarin puutarhojen kautta löysin muutama kuukausi sitten takaisin. Tuo lamppu on todellinen aarre! Meidänkin talossa oli vanhan omistajan peruja saman suunnittelijan lamppu, mutta ei yhtään noin mahtava.

    T. Undine

    ReplyDelete
  43. Kiitos! Lamppu on aika hauska, alussa en oikein pitänyt siitä, kun se on niin koukeroinen, mutta kyllähän siihen kiintyy. Enkä kehdannut ottaa poiskaan, kun se on varmasti alusta asti ollut katossa, kuuluu taloon ja sen aikakauteen niin kiinteästi.

    ReplyDelete
  44. Hurjasti onnea viisivuotiaalle (Tai siis 5v ja 1 päivä!)!!

    Voi että, tuosta vanhasta talosta tulee upea! Ihailen todella paljon pitkäjänteisyyttäsi sen kunnostamisen suhteen. En todellakaan pystyisi samaan. Mutta hyvää kannattaa aina odottaa :)

    ReplyDelete
  45. Onnea blogin merkkipäivän johdosta!!!
    Ihana sohvakalsuto sinulla siellä!

    ReplyDelete
  46. Kiitos Inka ja Jaana!
    Talon mukana tuli monta ihanaa asiaa. Ja joitain pikku hommia myös ;-)

    ReplyDelete
  47. Onnittelut! :)

    Blogiasi on ilo seurata :) <3

    ReplyDelete
  48. Syntärionnttelut!
    Mukava nähdä näitä ennen ja jälkeen -kuvia. Niissä konkretisoituu projektin eteneminen.
    Mukavia aarteita sait kaupun myötä - niinkuin tuo Tynellin lamppu.

    ReplyDelete
  49. Kiitos Irene! Kaikenlaista täällä oli, olen moneen kertaan miettinyt, miten ikävää olisi jos paikkaa ei olisi voinut ostaa irtaimistoineen. Niin suuri osa aikakauden tunnelmasta puuttuisi.

    ReplyDelete
  50. Voi miten ihania talovanhuksia ja paljon muutakin mukavaa. Tidanpa kirjautua porukkaan ;)

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!