Viime päivät olen istuttamisen lisäksi kaivanut ojia saunan ympärillä. Saunaa kävi sääliksi, kun se lilluu niin märässä paikassa. Ja totta puhuen se alkaa olla niin huonossa hapessa, että yritän näin saada sille hieman lisää elinaikaa siihen asti, kunnes joku toinen pesupaikka valmistuu, joko uusi kuisti kylppäreineen tai sitten uusi sauna.
These last few days I have been digging around the sauna again, in an effort to prolong its life by hopefully enough until a new sauna or bathroom are built.
Tästä sitä vettä tulee, äskettäin avatusta salaojaputkesta pihatien ali. Tämän saunan päädyn kaivoin irti maasta viime vuonna.
Saunan alakulmalla on mutapuutarha. Kaivan tuohon ojanmutkaan myöhemmin vielä lampea, nyt oli tärkeää saada ojia vetämään vähän paremmin. Oikealta vesi menee toista salaojaputkea pitkin tienvarren isoon ojaan.
Saunan toisessa päädyssä on puuliiteri, vaikka ei siellä polttopuuta kannata säilyttää – märästä maasta johtuen ilma on niin kosteaa, että puut kostuvat siellä keskikesälläkin. Se onkin pihakonevarasto ja vähän muukin varasto. Rakennuksen edessäkin on aivan märkä maa, kaivoin ojaa seinän eteen ja syvensin ojaa pihatien yläpuolella, jos se vaikuttaisi asiaan. Kun kaivoin maata pois saunan oven ja betonilaatan välistä, jotta siitäkin valuisi vesi alemmas ojaan, ilmestyi sieltä kymmeniä Alkon kierrekorkkeja. Se on kumma miten niitä riittääkin. On punaisia, vihreitä, valkoisia ja hopeanvärisiä. Lasinsirpaleitakin on vaikka kuinka, käsin ei kannata maapaakkuihin tarttua.
Puuliiterin kulmassa on vanhan huussin paikka, siksi tuossa on luukku. Onneksi minua edeltävät omistajat rakensivat tontin toiseen päähän uuden hienon ja mukavan huussin, jossa on asianmukainen turveallas alla. Se onkin tonttini hyväkuntoisin rakennus.
Tällä yläkulman puolella jatkuu maankaivuu, jotta saisin vettä valumaan paremmin tätäkin kautta pois. Maa on vain kovin märkää mutavelliä ja raskasta heitettävää, joten yhden varsinaisen urakkapäivän jälkeen olen jatkanut tätä vain muutaman lapiollisen kerrallaan muiden hommien ohessa, kun käsivarret ovat vähän kipeytyneet. Ei menaa jaksaa kudinta kannatella iltaisin.
Tämän alamäen puolen seinänvierustan putsasin kasvillisuudesta ja seinässä kiinni olevasta maasta jo pari viikkoa sitten. Ojaa en vielä syventänyt, paitsi tässä päässä. Tässä näkyykin, miten vesi seisoo, vaikka parin metrin päässä on oja, joka on selvästi alempana. Maa on niin tiivistä savea, että vesi ei lainkaan imeydy maahan – otollista lammenpohjasavea siis. Olisin voinut lähettää tätä Talvivaaraan vuotoa tukkimaan.
Pohjavesikin on hurjan korkealla, tontin yläpäässä olevassa saunavesikaivossakin vain 20 cm maanpinnan alapuolella!
Hyvä uutinen on, että tämänkin kulman alta löytyi kivi, joka ehkä vielä pystyy kannattelemaan tätä päätä jonkin aikaa. Nämä alamäen puolen kivet eivät kylläkään ole tasan kulmien alla, mutta toivottavasti ne tukevat kehikkoa edes vähän. Kevythän tämä rakennus on, lähes pelkkää lautaa.
Tuossa sitä savea on. Se on sellaista siniharmaata massaa, josta voisi varmaan dreijata kippoja ja kuppeja.
Antoisaa alkuviikkoa!
.jpg)
Uuh, voin vain kuvitella miten raskasta tuota on lapioida ja miten savi tarttuu lapioon ja saappaat jäävät kiinni märkään savikkoon jajaja... Mikähän älynväläys tuo sauna on ollut aikoinaan rakentaa noin märkään paikkaan. Mutta hienon pikkulammen tuonne saa varmasti tehtyä ja siitä tulee hieno luonnollisen näköinen, kun ei ole allasmuovia ja allasta, jonka reunat pitäisi onnistua piilottamaan.
ReplyDeleteVoi EI, Mikä urakka sinulla on!
ReplyDeleteKun saat paremman pesupaikan itsellesi niin hyvän lammenpaikan saat tästä saunan pohjasta.
On se kyllä niin että sitä täytyy rakentaa yksi asia kerralla, kun ei se uudisrakantaminenkaan ilmaista ole. Sitä me mökilläkin tehdään, tyydytään tässä vaiheessa vähempään jotta saadaan se uusi talo pystyyn myöhemmin.
Tiina ja Maiju; Niin, en tiedä tajuatteko, jos sanon että oikeasti pidän tosi paljon tuosta maankaivuusta! Se on koukuttavaa, ihan kuin lapsena kun piti ohjailla puroja sinne ja tänne ja tehdä pato tuonne... Pitää vain katsoa ettei ihan näänny, tehdessä ei aina huomaa miten väsyttää itseään.
ReplyDeleteLuulen, että kun tontilla on ollut niin paljon muita rakennuksia, nin ehkä parempaa paikkaa ei ole ollut. Tuon vanhan hirsinavetan yhdellä puolella kun oli hevos- ja kärrysuoja ja toisella puolella liitereitä, siinä ne tontin hyvät ylämäen puolen kuivemmat paikat jo olikin. Tuleva sauna tulee jonnekin sinne taas ja sitten tässä voi olla todellakin se mutapuutarha ja lampi, ehkä joku terassi-laiturijuttu tuossa saunan paikalla sitten.
Juu, nyt makselen tämän kesän urakkaa näillä näkymin kolme vuotta ja sitten katsotaan taas mitä rakennetaan seuraavaksi. Luulen, että sitä kuistia vanhaan taloon, niin saa vihdoin kylppärin!
Vai että Talvivaaraan :) Hyvältä muta-ainekselta vaikuttaa, jotta mikä ettei! :D
ReplyDeleteno onpas tosiaan sattunut sauna saviseen ja märkään paikkaan! Ja vaikka sulla siinä hurja urakka onkin (varo,ettet telo itteäs!), mikään ei voita sitä fiilistä,kun on saanut tehdä koko päivän jotain oikein fyysistä,lapioida,rehkiä jne ja sit menee päivän päätteeksi sisään,käy suihkussa,keittää kahvit ja saa istahtaa kissojen kans sohvan nurkkaan<3
ReplyDeleteootko muuten tehnyt joskus jotain savitöitä?mä en,mutta tuli mieleen yhtenä päivänä,että olis kiva joskus kokeilla.Tiedä vaikka lähtis luovuus liikkeelle:)
Laita Talvivaaraan sähköpostia,että sulla ois hyvää paikkausmateriaalia?Mukavaa maanantai-iltaa Sailalle ja pojille toivottelee Tiina ja muorit sekä Leevi
On kyllä vähän märkää! Tosin tämä vuodenaika saa, minkä tahansa näyttämään vielä märemmältä kuin onkaan.
ReplyDeleteSavi on kyllä hyvän näköistä. Siitähän voisi askarralla vaikka mitä! Savikylpyynkin se voisi käydä. Oiskohan sillä hyvä terveydellinen vaikutus. Uusia liike-ideoita :)
Kuvia katsoessa näyttääkin jo kovalta urakalta;ei ole ihme,että hiukan on käynyt käsivarsien päälle. Tsemiä urakan jatkamiseen!
ReplyDeleteUh, mikä urakka! Sun ei tarvitse punttisalille lähteä. :)
ReplyDeleteNo kylläpä sinulle työtä riittää.
ReplyDeleteEi varmaan illalla tarvi unta odotella.
Olet kyllä aika tyttö!
Voimia sinulle edelleenkin!
Ja antoisaa viikkoa!
Puhhuijaa, raskas homma sinulla, mutta varmasti palkitseva koska näet käsien jäljen. Oletko harkinnut pienoiskaivurin vuokraamista?
ReplyDeleteSaila, kyllä mä ymmärrän:)
ReplyDeleteTuo kaivaminen antaa sulle paljon, siinä mieli lepää ja saa uusia ajatuksia ja ideoita.
Koeta lepuutella niitä käsiä vain ettei tule vammoja.
Mamma N; No sinnehän laitettiin bentoniittia, se on varmaan melkein samaa ainetta! Savea ainakin.
ReplyDeleteTiina; Kiitos! Rehkiminen on kivaa, suihku olisi kans kiva! Se on todellinen puute, kun pitää aina ennakoida ja alkaa sytyttää saunaan tulia jotta työpäivän lopuksi voi peseytyä. Olen monta kertaa sitten hiestä märkänä ja märissä vaatteissa alkanut sytyttää saunaa, ja kun saan kulumaan jopa 2 tuntia siihen että tuli ylipäätään syttyy, niin... no, sanotaan, että odotan sitä kylppäriä todella!
En ole tehnyt savisöitä, kovasti kiinnosti jossain vaiheessa. Ehkä taas joskus, tässä vaiheessa saan ihan tarpeeksi savesta kai tässä omalla tontilla ;-)
Désirée; Tää on todellakin märkä vuodenaika, mutta kesällä tuo onkin sitten ihan betonia tuo savi. Tosin ojanpohjilla ei silloinkaan ole kuivaa, mutta kesällä ei muuten vain jouda tällaisiin puuhiin. Jos ne lasinsirpaleet ensin saa siivilöityä pois, niin haaveilen mutakylvyistä omassa mutalammessa ;-) Ainakin varpaita voisi lillutella siinä.
Katja; Kiitos! Se on ihan kivaa, usko pois ;-)
Tuire; No ei tarvii :-D Eipä tällä saarella sellaisia kyllä olekaan...
Sylvi; Kiitos! Illalla tosiaan väsyttää, jos oikein innostuu rehkimään.
Myrsky; Niin, kuntoilua täälläkin harrastetaan, tosin vähän ehkä tällaisessa maanläheisemmässä muodossa? Olen haaveillut kaivurin hankkimisesta kun vuokrauspaikat on niin pitkän matkan päässä, mutta toisaalta ne sotkee ihan mahdottomasti kans, paljon siistimpää jälkeä tulee kun jaksaa käsin kaivaa. Luulen, että tuonne velliin kone juuttuisi, kottikärryäkään en saa työnnettyä kun se lähtee liukumaan mudslide-tyylisesti.
Maiju; Juu, venyttelen ja laitan mobilattia ;-) On ihanaa tehdä jotain täysin fyysistä kaiken miettimisen vastapainona.
Tsemppiä! Tuo savi on ihan hirveää, siis täysin hirveää! Meillä kerran yritti kaivinkone sitä muokata, ei onnistunut kun oli liian märkä maa, kauha vaan liukui pitkin savimassaa.
ReplyDeleteSamanlaista lillua on meilläkin pihat täynnä, ei yhtään kiva.
Heh, no juu, omalla tavallani tykkäänkin tästä savesta. Mutta joskus haaveilen kalliopihasta, aika useinkin itse asiassa ;-) Olisi esimerkiksi varsin kiva, jos rakennukset olisivat peruskallion päällä!
ReplyDeleteKoneet lisäksi painollaan tiivistävät tätä savea joka on jo ennestään liian hapetonta kasveille, painavia koneita pitää välttää tällaisella tontilla.
Tuollaista raakaa rehkimistä ei tosiaan parane tehdä ihan kamalan paljon yhteen menoon ja välipäiviäkin tulee onneks ihan väkisinkin. Varsinkin jos on jotakin nuhan poikasta ja innostuu hikisenä hutkimaan niin johan saa pian vielä jonkin keuhkotaudin, kokemusta on :(. Siis maltti on valttia ojan kaivuussakin:) Ei se tuo sauna ole kuitenkaan pahasti kallistunut, tiedä vaikka jaksaa antaa löylyjä vielä vaikka kuinka pitkään! T.Minna
ReplyDeleteLuin vahingossa tonttisi kasvuoloista, että se on suotuisan saven alue!
ReplyDeleteSiis sen jälkeen kun olin lukenut postauksen.
Suotuisaa savea siellä tuntuu piisaavan.
Lampi on sitten helppo perustaa tuohon maaperään.
Mutta tällä hetkellä tuo urakka ei varmaan tunnu inspiroivimmalta - mutta vaan pakolliselta. No, kunto kasvaa, jos ei liikaa rehki kerralla ja muistaa pitää tarpeeksi taukoja. Pyykkiä tulee varmaan kans!
Minna; Puolikuntoisena ei tosiaan parane, eikä jaksakaan. Tuolleen se on ollut kallellaan jo kaikki nämä kuusi vuotta kun olen ollut tässä, no ehkä hieman kallistunut vuosi vuodelta...
ReplyDeleteIrene; Suotuisaa savea piisaa :-D Itse asiassa tuo on minusta ihan kivaa. Kivempaa kuin esimerkiksi ruuanlaitto tai ikkunanpesu, huomattavasti! Juu, mutakuorrutettuja vaatteita kertyy.
Räjähdin nauruun tekstiä lukiessani, siis että ulkohuussi on tonttisi parhaimmassa kunnossa oleva rakennus. Usko tai älä, niin on meilläkin! Mies kieltäytyi käyttämästä navetan nurkalle rakennettua huussia ja pykäsi ihka uuden metsän reunaan, ja se onkin sitten siistein ja komein rakennus jonka omistamme! Jes! No se on revittävä huumori sieltä mistä se irtoaa...
ReplyDeleteMutta hei, mitä saunasuunnitelmia sinulla on, siis tarkoitan tuon ojankaivuun lisäksi? Tähtäätkö jonkun vanhan kehikon siirtämiseen vai kokonaan uuden rakentamiseen?
tv Leena
Voimia kaivamiseen! Näin kylmänä vuodenaikana minäkin kaipaan saaressa lämmintä suihkua, tosin peseytyminen muuttuu nautinnoksi kun se vaatii valmisteluja. Ja olet tervetullut saunomaan meillekin aina kun haluat. Varsinkin talvella saunanlämmittäminen yhdelle on työlästä.
ReplyDeleteLeena; Heh, ai teilläkin... suuria saunasuunnitelmia ei vielä ole, kun yritän keskittyä saamaan vanhan talon kuntoon ja parannella tätä rintamamiestaloa samalla, siinä on jo tarpeeksi. Varmaan uusista materiaaleista, hirsikehikon saaminen tänne on hankalampi toteuttaa, luulisin.
ReplyDeleteCarita; Voi kiitos, olet niin kiltti! Olisi tosi helppoa jos voisi mennä suihkuun heti kun lopettaa työt, mutta sitten joskus... (ja saat sitten tulla minun luo suihkuun ;-))
Pitkästä aikaa poikkesin saarellesi.On siulla urakka saada vesi pois. Sitkeä nainen olet.
ReplyDeleteOlen myös tunnelmoinut valojesi kanssa ja nauttinut puutarhastasi.
Jaksamisia ja iloa:)
Heh, siellä kaivellaan ojia, ja toisaalla on täys talvi ;) Olisi kiva joskus kokeilla, mitä tuollaisesta ihan vain maasta löydetystä savesta tulee poltettaessa. Roskat ja muut ylimääräiset palaisi pois, kuten paperisavessakin ;) Täällä myös pihatyös odottavat. Upea sää, mukavaa päivänjatkoa!
ReplyDeletekosotäti; No tämä on tällaista hyötyliikuntaa. Kiitos, samoin sinulle!
ReplyDeleteTylsä Mörökölli; Juu, onneksi täällä ei vielä ole talvi niin voi kaivaa ojia ;-) Voisi tuosta tulla kaunista poltettuna, tai ehkä se hajoaisi.
Ainakin auringossa ihan itsestään kuivuu hienosti tuollaisesta merenpohjasavesta tehdyt esineet. Lapset meillä testanneet omassa pihassa ;)
ReplyDeleteSitä en tiedä miten esim. joukossa olevat kivet reagoisivat polttouunissa? Halkeaisiko työt? Kun eikö se savi muotoilutarkoitustaan varten jotenkin putsata tasalaatuiseksi?
(Vuosikausia aikaa viime kerrasta kun olen savitöitä tehnyt)
Onko Alkon korkit päätyneet siihen saunan eteen ihan vaan vuosien myötä? Aina saunasta tullessa on korkattu? Harmi että lasinsirutkin on sinne jätetty. Ne on pirullisia!
Meillä salaojakaivuun jäljiltä koko viime talven ja tämän kesän nousi valtavasti vanhoja lasinpaloja pihasta. Kun vuosikymmeniä oli ollut nurmella,ja nyt paljastui.
Päivittäin sai keväällä käydä keräämässä pois, ettei koirat/lapset astu niihin. Nyttemmin alueet on jo vallattu kukkamaille pääosin eli sinne jäävät taas jälkipolville ne mitkä eivät itsestään ylös nousseet.
Olet kyllä aikamoinen ojankaivaja sisupussi!
Tunnistan kyllä sen veden ohjailun ilon. Keväisin pitää seistä varpaiden päällä etten joka kerta kun näen oivan tilaisuuden kaiva kengälläni ojaa kävelyteille tms. kulkiessani.
Silti pihasaven kaivaminen on tuskastuttavaa.
Perennamaat päädyin suosiolla tekemään korotettuina koska SUUREN kaivurin junttaama savi olisi ollut jo järjetöntä lähteä lapiohommina kaivamaan. Kasvit olis joutuneet kuin kylpyammeisiin :/ kasvamaan.
Nyt kunnon multa/hiekkamaata ja soraa penkeissä ja pohjalla savi. Ei tarvitse kasveja juuri kastella juurtumisen jälkeen.
Tämä vuosi vieläpä jatkuvien sateiden ja tulvivan pihan myötä teki sen ettei kasteltu istuttaessakaan.
Voimia on sinulle kohta kuin Kippari Kallella! Muista syödä pinaattia ;)
Onneksi illat pimenevät jo nopeasti-se ajaa sitkeimmänkin kaivajan välillä lepäämään sohvan nurkkaan villasukat jalassa.
Kiitos! Luulen myös, että oikea muotoilusavi on tasaista ja puhdistettua. Taidanpa jättää niiden kippojen vääntämisen muille ja jatkan itse lapionvarressa.
ReplyDeleteAlkon korkkeja löytyy tältä tontilta joka paikasta, niin kuin lasiakin ja posliiniastioiden paloja ja kaikenlaista romua, mutta tuossa oli varsinainen keskittymä :-D
Mulla ei onneksi ole ollut kovin suuri kaivuri tontilla, muuta kuin yhtenä päivänä, kun vanhan talon takana oleva rinne kaivettiin ja rintamamiestalon vierustalle tehtiin salaojat. Koska maan tuominen tänne saareen on vähän haastavaa, olen päätynyt hitaaseen maanparannukseen: aina kun teen uuden kukkapenkin, kaivan lapion syvyydeltä ja käännän maan ja sekoitan siihen huussi- tai keittiökompostia. Näin se käy pikkuhiljaa. Ja on tässä hurjasti humustakin, kun on ollut eläimiä vuosisatojen ajan, riippuu paikasta missä kaivaa. Jotkut kasvit selvästi kituuttaa paikassa, missä on oikein kova savi, mutta olen joko siirtänyt niitä tai sitten odottelen, että ne alkavat vähitellen kasvaa... sormustinkukat jaksavat itää ja juurtua yllättävän hyvin kivikovaan saveen!
Hauikset on jo kuin Kippari-Kallella, kiitos vain ;-D
Juu, nyt päivä oli pakko lopettaa ja villasukat on jalassa, menenpä katsomaan löytyisikö pakastimesta pinaattia.