Tein tänä aamuna pienen kierroksen kameran kanssa ennen kuin menin kaivamaan saunan toista päätä vapaaksi märästä savimaasta. Kukkia on enää vähän, mutta nämä pienet sinnikkäät ovat sitäkin arvokkaampia!
Valkoinen syysmyrkkylilja näyttää hassulta lehtivihreättömältä loiskasvilta, tai ehkä hattivatilta. Pitääkin mennä tarkistamaan, hohtaako se pimeässä.
Tämä vaaleanpunainen versio on istutettu aiemmin tänä syksynä ja hyvinhän se ehti kukkaan. Kukassa on havaittavissa vain kaino punerrus.
This is how low the sun is in the middle of the day! There really is very little light, especially for someone who likes to sleep late... oh well. Luckily there are still some flowers to cheer up the day.
Syysmyrkkyliljojen lähellä kasvaa yksi lempisaniaisistani: kivikkoalvejuuri 'Linearis Polydactyla'.
Murattisyklaamit kukkivat yhä vain.
Suloista loppuviikkoa!
Kivikkoalvejuuri – Dryopteris filix-mas
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Syysmyrkkylilja – Colchicum autumnale
Friday, 9 November 2012
Pieni kierros puutarhassa
Tunnisteet:
colchicum
,
cyclamen
,
dryopteris
,
saniaiset
,
sipuli- ja mukulakasvit
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Oon eilen ja tänään plärännyt puutarhakirjoja ja -lehtiä hullunkiilto silmissä. Kaikki lähti keskiviikkoisesta taimistokäynnistäni. Muuten olisin ehkä voinut vaipua talviunille suhtellisen rauhallisin mielin. Nyt mietin vaan uusia istutuksia ja kaikkia ihania kasveja, joita haluan hankkia puutarhaan. Ihanaa viikonloppua myös sulle ja pojille!
ReplyDeleteKivikkoalvejuuret ovat vielä ihan vihreitä. Lehdet ovat hyvin koristeelliset. Kotkansiivet puolestaan ruskettuvat jo alkusyksystä.
ReplyDeleteSyklaamit ovat sitkeitä.
Oi miten ihania nuo syklaamit ovat, ja tuo alvejuuri<3 ja kyllä, hattivattia muistuttaa tuo syysmyrkkylilja:)
ReplyDeleteHah, Tiinalla on just samat oireet kuin mulla.onkohan se joku Tiinojen marraskuinen oireyhtymä.Mäkin oon väsännyt ostoslistaa kevättä varten:)
Koita Saila kestää meitä:)
Kävin tänään pitkällä lenkillä ja lenkkeilystä ei meinannu tulla mitään kun piti koko ajan pysähtyä kuvaamaan, että syksylläkin voi olla kaunista! Kävelin vanhan tammikujanteen läpi ja käkkyräiset rungot ja oksat näytti upeilta sinistä taivasta vasten<3 Tuo syklaami pääsee kyllä ehdottomasti hankinta listalleni! T.Minna
ReplyDeleteTiina (Tina's); Ymmärrän. Ymmärrän erinomaisesti :-D
ReplyDeleteIrene; Näköjään! Kotkansiipi on ihana keväällä noustessaan, mutta tähän aikaan sillä ei ole koristearvoa, toisin kuin alvejuurella.
Tiina (Pionihullu ;-)); Taidanpa muuttaa nimeni, tunnistan tuo oireyhtymän! Tai itse asiassa en ole väsännyt ostoslistaa kevääksi, sillä syksyn aleista hankitut viimeiset 9 pensasta ja puu on vielä istuttamatta! Ja loput sipulit...
Minna; Kyllä nytkin on kaunista, pidän tästä ajasta kovasti kun on vielä vihreää, nurmi on ihanan vihreä ja silti sitä ei enää tarvitse leikata!
Tiedätkö, kävin eilen Agrimarketissa, ja sinä tulit mieleeni! Siellä oli myynnissä peurojen ja muiden sorkkaeläimen karkottimia. Tuote oli semmoinen (ruma muovinen) joulukuusenpallo mikä ripustetaan puuhun. Karkoittaminen perustuu pallosta lähtevään hajuun. Tai sen pitäisi ehkäistä ettei käydä herkuttelemassa. Oletko tuommoista kokeillut? Agrimarketin www-sivuilta en niitä tosin löytänyt.
ReplyDeleteIhania hattivatteja ; ) Meidän pihalla alastonimmet on menneet jo vähän huononnäköisiksi pakkasista.
ReplyDeleteJa suloinen tuo murattisyklaamisi. Minulla se kukkii vielä parvekkeella, tosin pakkanen vioitti muutamaa kukkaa. Onneksi selvisi muuten : )
Ihanaa viikonloppua sinullekin !
Hattivatit meillä on maatavasten ja antaneet jo periksi.
ReplyDeletesinun nouseen niin terhakkana ylös.
vaalenapunaista impiä eillä ei olekaan, vaan liila ja valkone, sekä kerrottu liila..
Kaunis tuo murattisyklami, niitäkään ei meillä ole kuin sisällä.
Oikein leppoisaa viikonloppua!
Innostuin vasta lokakuussa hankkimaan syysmyrkkyliljoja. Eipä niistä iloa ole tänä vuonna, mutta ensi syksynä sitten, toivottavasti. Murattisyklaami on mielenkiintoinen, se onkin meikätytölle ihan uusi tuttavuus :) Mukavaa isänpäivän viikonloppua!
ReplyDeleteJotenkin ihan käsittämätöntä! Meillä ei kyllä kuki mikään. Sateet vei kaikki syyskukkaset muutenkin :(
ReplyDeleteIhanaa, että jossain vielä kukkii!
ReplyDeleteMyrsky; Juu, ne vain on niiiiin rumia... en kestä mitään muovihökötyksiä pihalla, en edes pienen pallon muodossa. Ja totta puhuen, mitä olen kuullut kokemuksia, niin niitä pitäisi varmaan ripustaa 20 cm:n välein jotta oikeasti tehoaisi. Siis niin, että peurat löisivät niihin päänsä.
ReplyDeleteSariw; Kiitos! Me ollaan syklaamisamikset :-) Ja ehkä vähän muutenkin, kuten puutarhahullusamikset! Ai niin, ja turkoosista mäkin tykkään ;-) Tällä on tosiaan ollut vain pieniä pakkasia, nyt taitaa olla -1 aste. Ja huomennahan taas lauhtuu, joten noita saa onneksi vielä ihailla.
Sylvi; Kiitos! Tuon vaaleanpunaisen löysin tänä syksynä kaupasta, taisi olla lajikenimeltään 'Waterlily' eli lumme!
Tarja; Kiitos! Ne pitää istuttaa aika aikaisin, taisi olla syyskuu kun sain tuon vaaleanpunaisen maahan. Noista valkoisista ehti viime syksynä kukkaan vain toinen, mutta näköjään se toinenkin on elossa kun nyt nousi.
Maikki; Täällä on kovat pakkaset jääneet vielä tulematta, onneksi (kun mulla on syystyöt niin vaiheessa).
Mamma N; No niin on!
Ihan selviä hattivatteja. Sinulla on ihmeellinen puutarha, meillä on maa valkoisena.
ReplyDeleteVieläkin kukkia vaikka kohta nuokin pitävät talvilepoa. Suloisia nuo pienet syklaamit, joista olet joskus ennenkin kertonut. Uskomatonta että Suomessa noita voi kasvaa.
ReplyDeleteCheri; Kävin katsomassa, ne eivät kyllä hohda :-D Täällä on tosiaan lauhat syksyt verrattuna sisämaahan.
ReplyDeletePaula; Kohta, mutta onneksi ei vielä! Ja huomenna kun taas vähän lämpenee, saa kukinnasta nauttia vielä, ehkä tuo vaaleanpunainen myrkkyliljakin avautuu lumpeenkukaksi niin kuin sen kai pitäisi.
Melkoiset hattivatti- myrkkyliljat, olisi luullut hohtaviksi ;) Rapsutuksia pojille!
ReplyDeletePakkanen kävi illemmalla mutta on onneksi lauhtunut. Toivottavasti huomenna olisi oikein hieno ulkoilusää. Saisi vielä viimeiset sipulit maahan.
ReplyDeleteJälleen kauniita otoksia. Olipa hyvä, että luin tuon edellisen jutun taviokuurnista! Nimittäin tänään näin täällä meidän nurkilla 2 taviokuurna pariskuntaa. En olisi kyllä tunnistanut, jollen juuri olisi nähnyt kuviasi. Vaikuttivat pelottomilta, eivät väistäneet edes koiraanikaan, kävelivät maassa ihan lähellä! Olin kyllä aika otettu, kun tunnistin ne.. Kiitos vaan Saila!
ReplyDeletePirkko; No niin melkein luulisi ;-) Kiitos, välitetään saman tien, ovat sängyssä (ulkona kai jo liian kylmää ja pimeää, mukavuudenhalu vie voiton).
ReplyDeleteCarita; Huomiseksi on luvattu sadetta... mutta itse ajattelin kyllä istuttaa ja jatkaa muissakin maankaivuuhommissa... niin pitkään kun maa on sula! Ja jos ei sada rankasti, voihan se olla pientä tihkuakin.
Paksu Leidi; Kiitos! Olipa kiva, superkiva juttu! Tuo hullunrohkeus kuuluu niiden rotumääritelmään.
Uskomatonta että sulla on siellä vieläkin kaikenlaista! Meil on hei jo talvi. Tai semmoinen Helsinki-talvi siis... you know, kylmää mutta pimeää...
ReplyDeleteNo juu, on täälläkin pimeää heti kun pimenee ;-)
ReplyDelete