Kukkia ikkunoilla

Meillä on tänään pilvinen päivä, vaikka suurimmassa osassa maata näkyy olevan upea auringonpaiste. Sadetta on luvassa, toistaiseksi taivaalta on tullut muutama lumihiutale! Lämpöä on kyllä +5.

Toisin kuin häikäisevän aurinkoiset viime päivät, sää ei tänään houkuta ulkoiluun ja muutenkin odottelen tässä kokouksen alkamista. Niinpä katse ikkunoille.

Pelargonium sidoides aloitti uudelleen kukinna, luulin jo sen lopettaneen!

Toinen, joka juuri aloitti, on tämä ihanan punainen nimettömänä ostettu jalopelargoni. Jalopelargonit erottaa kotipelargoneista vähän persiljaa muistuttavista lehdistään. Tämä sointuu kivasti läheiseen pienilehtiseen 'Friesdorf' -pelargoniin, vaikka sen lehtien ei kuuluisi ihan noin punaiset ollakaan. Ne ovat vähän kärsineet paahteesta ja kuivuudesta.

Tästä kuvasta saa vähän paremmin käsitystä tämän jalopelargonin ihanasta kukkaväristä. Kun näin tämän muutama vuosi sitten taimimyymälässä, lensi kukka ostoskoriin niin, että viuh vain kuului.

En ole hirveästi perehtynyt eri pelargoneihin, kokemusta on vain näistä, joita minulla on. Tätä täytyy kastella selvästi enemmän kuin muita laatuja, kuivuu äkkiä.

Kukkalaatikon vieressä kasvava unelma on riehaantunut kasvattamaan yli metrisiä lonkeroita. Ne ovat tosi hauskat, vaikka jossain vaiheessa ne täytyy leikata.

Unelma on muodostanut viehättävän pitsikauluksen 'Evergreen' -jaloritarinkukan varteen. 

Tässäpä on ritarinkukka, joka kukkii loistavasti joka ikinen vuosi. Ja on niin ihanan värinenkin!

Tätä kukintaa olen sen sijaan odotellut vuosia: heidinkämmekkä "Kozu hybrid". Sain kolme heidinkämmekkää kolme vuotta sitten, joista yksi keltakukkainen kukki silloin. Koska näiden pitäisi kestää –15 asteen pakkasta, istutin kaksi ulos, ne olivat keltakukkaisia. Tämän hienoimman värisen pidin sisäkukkana.

Hyvä niin, sillä keltakukkaisista yksi kuoli ensimmäiseen talveen, toinen selvisi siitä, mutta menehtyi ilmeisesti viime vuonna. Syksyllä kaivoin sen juurakon ruukkuun sisälle, juurakko tuntui kyllä vaalealta, paksulta ja elävältä, mutta mitään ei siitä versonut, joten saamme varmaan viettää senkin keltakukkaisen hautajaisia.

Tämä viininpunainen kukkii nyt ensimmäistä kertaa ja voi että, kun se on ihanan värinen. Kukkien tuoksu on outo, lähinnä tulee mieleen joku erittäin keinotekoinen, tyyliin kukkaisa wc-raikastin, mutta onneksi tuoksu on mieto ja tuntuu vain, kun nenän laittaa lähes kiinni kukkiin.

Taustalla kukkii kotipelargoni 'Raspberry Ripple', takuuvarma talvikauden kukkija. Tarkemmin ottaen se on munankuoripelargoni, kotipelargonit on jaettu useaan eri alaryhmään.

Siirrytään keittiöön. Sielläkin on iloisia uutisia. Sirokasvuinen verenpisara 'Whiteknight's Pearl' lähes kuoli kuivuuteen yhden pidemmän kaupunkireissuni aikana, mutta se virkosi ja on nyt tuottanut jo pari kukkanuppuakin. Se on tavattoman ahkera kukkija, kukkia voi odottaa uusia ja uusia syksyyn saakka.

Vanha ja iso verenpisara, jolla ei ole nimeä, tuottaa harvakseltaan kukkia koko talven. Olen joskus pohtinut, että tämä saattaa olla yli sata vuotta vanha lajike 'Mrs Popple', joka on edelleen suosittu elinvoimansa takia. 

Tämä onkin loistava kukkija ja myös talvehtija. Tämä kuuluu palleroverenpisaroihin, joita useimmat jalostetut lajikkeet ovat. Kukat ovat tällä selvästi pienempiä kuin monella uudella lajikkeella, mutta se sopii minun makuhermooni.

Myös 'Whiteknight's Pearl' luetaan palleroverenpisaroihin, vaikka sen perimä on enimmäkseen siroverenpisaraa. Se on tuliverenpisaran ja lähes valkokukkaisen siroverenpisaran jälkeläinen. Vieläpä niin, että niiden jälkeläinen on vielä kertaalleen risteytetty sen saman vaaleakukkaisen siroverenpisaran kanssa, jos jotakuta kiinnostaa. Sillä on siis perimässä 75 % siroverenpisaraa.

Sisällä on talvehtinut myös pikkuinen kaksipistepirkko. Olen nimennyt sen Kertuksi. Kertulle on täytynyt järjestää proteiinia, sillä se ei ole mikään vegaani. 

Usein Kerttu ilmestyy keittiön ikkunalle, kun istun pöydän ääreen. Sitten olen listinyt harsosääskiä ikkunaa vasten ja laittanut niitä muutaman senttimetrin päähän Kertusta, ikkunalasiin useimmiten. Kuvan tilanteessa Kerttu ruokaili asianmukaisesti ruokapöydällä.

On kiehtovaa seurata, kuinka Kerttu haistaa aterian ja kipittää raadon kimppuun. Tällä kertaa lätkäisin sille pienen kärpäsen ja kuvasta voi havaita, että se maistui paremmin kuin harsosääsket. Ehkä vaihtelu virkistää Kerttua.

Yhtenä päivänä Kerttu lensi taas ikkunaan, mutta en löytänyt sille yhtäkään ötökkää. Onneksi miesystävä tietää kaiken luonnosta ja ehdotti kissanruokaa. 

Vetäisin sormella kissanruokaa ikkunalasiin ja voi että, kuinka se maistuikaan. Sitä syötyään Kerttu häipyi ruokaperäisille ja tuhisi siellä, lukemista odottavan lehden alapinnalla, iltaan asti.

Heidinkämmekkä Calanthe

Jalopelargoni Pelargonium Domesticum-Ryhmä

Jaloritarinkukka Hippeastrum Hortorum-Ryhmä

Kaksipistepirkko Adalia bipunctata

Kotipelargoni Pelargonium Zonale-Ryhmä

Palleroverenpisara Fuchsia Hybrida-Ryhmä

Siroverenpisara Fuchsia magellanica

Tuliverenpisara Fuchsia fulgens

Unelma Asparagus setaceus