Sen pitäisi olla kukassa tänään.
Eipä ole, mutta ensimmäinen nuppu on nousussa. Se on tämä tietty saarnenjuurten välissä kasvava tarhajouluruusun siementaimi, jonka arvasin tulevan kukkaan tänään 10.4. Kyllä tässä vielä monta päivää menee.
Keväästä tuli varsin kylmä ja viipyilevä, minkä vuoksi lumikellotkin ovat yhä täydessä kukassa, kuten kuvan taustalla näkyy. Kaikki haasteen arvaukseni menivät mönkään, sillä kaikki kukki myöhemmin kuin arvelin.
Aivan huussin pohjoisseinustalla on tarhajouluruusujen ensimmäinen kukka avautumassa. Huomasin sen, kun siihen osui aamuaurinko. Muuten se ei paljon aurinkoa saakaan, silti on näin aikainen. Tämäkin on siementaimi.
Ihan hyvä suoritus, sillä alle kaksi viikkoa sitten niiden kasvupaikalla Rivendellissä näytti tältä. Rivendellin joen kohdalla vain oli sulia lämpäreitä.
Tasan viikko sitten alkoi isoimman tarhajouluruusun kukkavarsia näkyä lumen seasta.
Sitten tuli parin päivän sateinen sää juuri ennen pääsiäistä – ikävän harmaat päivät, mutta lumi alkoi tosissaan häipyä.
Tänään Rivendellissä näyttää tältä.
Ensimmäinen kevätlumipisaran kukka avautui Rivendellissä tänään. Onnistuin vain ottamaan kuvan tyhmästi niin, että vihreiden pilkkujen edessä on risu.
Kuistin rappujen vieressä on keltapilkkuinen kevätlumipisara. Tällä oli jo nuput näkyvissä, kun viimeinen lumimäärä pari viikkoa sitten satoi, eikä se vielä tänäänkään ollut tullut lumen alta esiin. Hermo meni ja kaivoin sen esiin. Muistelisin, että kukkavarsia olisi ollut enemmänkin, mutta tulkoot omia aikojaan.
Vihreäpilkkuinen muoto luetaan päälajiksi Leucojum vernum, tämä keltapilkkuinen on muunnos (eli varietas) carpathicum, näin ollen tämän koko nimi on Leucojum vernum var. carpathicum.
Takaisin tarhajouluruusujen luo. Ransu tutkailee jotain kiinnostavaa ylärinteessä.
Siellä on Musti!
Mustilla on koko ajan jotain hommaa. Parhaillaan kylläkin tupsluurihommaa, että jaksaa taas partioida. Huomasin sen levittäneen rapaiset tassunsa tyynylleni.
Lähiviikkoina on melkoista tarhajouluruusujen kukkaloistoa tiedossa, sillä siementaimia tulee kukkaan vuosi vuodelta enemmän. Tämäkin on kylväytynyt aivan saarnen rungon eteen paikkaan, johon en varmasti olisi ajatellut jouluruusua istuttaa tai edes saanut kuoppaa kaivettua.
Sinitiaisilla on kovat pesintätouhut menossa, hyvä kun ehtivät edes huomata muita.
Kevätlumipisara, kevätkello Leucojum vernum
Tarhajouluruusu Helleborus Orientalis-Ryhmä
Lähiviikkoina on melkoista tarhajouluruusujen kukkaloistoa tiedossa, sillä siementaimia tulee kukkaan vuosi vuodelta enemmän. Tämäkin on kylväytynyt aivan saarnen rungon eteen paikkaan, johon en varmasti olisi ajatellut jouluruusua istuttaa tai edes saanut kuoppaa kaivettua.
Sinitiaisilla on kovat pesintätouhut menossa, hyvä kun ehtivät edes huomata muita. 
.JPG)
.jpg)
.JPEG)
Eipä haittaisi jos meilläkin sataisi vettä, se kun tosiaan saa lumet sulamaan pikavauhtia! Tosin on aurinkokin tehnyt sitä hyvin pääsiäisen aikana! Ensimmäiset kukat meilläkin jo nuppuvaiheessa, jee!
ReplyDeleteVesisade, tai tihkuinen sää oikeastaan, sulatti jäätä tosi hyvin. Hanki oli kuorettunut paikoin oikein todella mojovasti, kun päivät olivat lämpimiä ja öisin oli tuntuvasti pakkasta. Mutta lauha sadekeli auttoi ja viimein alkaa olla lunta enää pari pikku lämpärettä varjopaikoissa.
DeleteIhanaa, että sieltäkin olet jo löytänyt nuput!
Vaikka kevät on myöhäisempi, on teillä silti aivan eri tavalla maa sulana ja kevättohinat päällä. Ihania nuo sinun jouluruusujesi siementaimet. Aika ahtaisiin paikkoihin joskus siementaimet asettuvat. Toivon, että minunkin jouluruusun siementaimet tuovat muutaman vuoden päästä jo suurta kukkaloistoa.
ReplyDeleteMeillä ollaan varmasti vielä edellä, kun lunta oli vähemmän. Muutaman viikon päästä voi olla toisin: teillä voi olla jo hellelukemia, meillä puolestaan korkeintaan viisiasteinen meri pitää huolen siitä, että ilmavirtauskin on viisiasteista :-D
DeleteAika mahtavaa, että jouluruusut kylväytyvät tuollaisiin hankalan ahtaisiin paikkoihin, joihin ei muuten oikein keksisi kasvillisuutta. Toivottavasti ne sielläkin pian kukkivat!
Ransu ja Musti kokevat kevään omalla tavallaan upeana, sinulla on omat keinosi hengitellä kevättä ja kesää :)
ReplyDeleteMitenkäs punkkiaineet? Oletko jo laittanut kisuille? Täällä ei ole vielä laitettu, mutta kai sekin pitäisi kohta hommata. Alkaa nurmikkoa olla näkyvissä enenevässä määrin, vaikka se onkin vielä ihan märkää.
Me kaikki nautimme, Ransukin on alkanut tehdä pihakierroksia reippaasti, kun ei tarvitse enää tassutella lumessa.
DeleteLöysin kävelevän punkin Ransusta jo muutamia päiviä sitten, punkkilitkua ei ole vielä tullut laitettua, pitää hankkia sitä apteekista. Yleensä punkkikausi alkaa jo maaliskuussa, jotain iloa oli jäätävän kylmästä maaliskuusta.
Nyt alkaa aurinko tehdä luonnossa ihmeitä - ja vauhdilla! Ihanaa keväistä viikkoa sinne!
ReplyDeleteKiitos samoin!
DeleteMullaki taitaa mennä kaikki arvaukset piälehen. Ny on kevät myähäs ja toivorikkahana haaveelin aikaasemmasta keväästä. Hianosti on jouluruusut vallannu asuinsijoja. Ja ihana kukkatykitys erellises postaukses.
ReplyDeleteMaaliskuusta tuli todellinen horrorkuukausi. Kun helmikuussa näitä päivämääriä arvailin, tuntui kevät olevan ihan nurkan takana. No, onneksi talvi tuntuu viimeinkin olevan takana päin!
DeleteArvaaminen on vaikeaa, koska muuttuvia tekijöitä on paljon. Ihana, että voit kuitenkin nauttia kaikista kukkaräjähdyksistä ja noista kauniista näkymistä eri puolilla tonttia.
ReplyDeleteEipä arvausten pieleen menemisellä ole onneksi mitään laimentavaa vaikutusta keväästä nauttimiseen :-) Harmi vain, ettei ihana kevät alkanut aiemmin, mutta nyt on talvinen maaliskuu takana päin ja mieli sen mukainen. Toivottavasti sielläkin pian kukkatykitys alkaa!
DeleteOikea jouluruusumaa, siementaimia siellä täällä - aivan ihanaa!
ReplyDeleteLeucojum vernum var. carpathicum - kuulostaa aivan runolta. Hieno kukka ansaitsee runollisen nimen. Keltapilkkuisen lumipisaran asento on hauskasti utelias: "Uskallanko tämän lumen keskellä avautua? Uskallanpa hyvinkin."
Mustilla ja Ransulla on hienot ajat edessä, kun tekemistä ja tutkittavaa riittää. Muutama rapajälki mamman tyynyllä lienee sivuseikka.
Kukkimishaaste taitaa omalta osalta mennä totaalisesti päin mäntyä, kun kevät on hidastellut. En tosin ajatellut ottaa asiasta minkäänlaista murhetta. Ihan täysillä iloitsen jokaisesta, kukki milloin tahansa.
Vilkaisin pikaisesti 10 vrk:n sääennustetta: ensi viikon keskiviikolle luvataan +18!!!!!
Ihanat ajatukset lumipisaroista!
DeleteHaaste on onneksi niin leikkimielinen ja hauska, ettei sen mönkään meno harmita. No se kyllä harmitti maaliskuussa ja huhtikuun alkupäivinä, kun kevät ei tuntunut edistyvän ollenkaan. Onneksi nyt on meno toinen meillä täällä Etelä-Suomessa, kukkakausi on korkattu ja talvi pois pyyhitty mielestä. Silloin talvella, kun haastetta mietti, oli todella hauskaa käydä läpi kevätkuvia ja ajatella kevätkukkia. Olisi todellinen ihme, jos ensimmäinen kukka avautuisi juuri arvattuna päivänä.
No jestas, mikä ennuste! Täytyi katsoa, mitä meille - no ei ole yli kymmenen asteen lämpötiloja 10 vuorokauden ennusteessa, mikä ei ole ihmekään. Meri on vielä 3-asteista. Mutta sekin käy hyvin, kunhan ei ole lunta ja pakkasta.
Ihanaa on kisujen tutkailla lumettomassa maassa . Minä olen ihan kade näistä sinun jouluruusuistasi . Jos nyt onnistuin itse istuttamaan ne kunnon paikkaan pitää minun ostaa useampi potti näitä ihanuuksia .
ReplyDeleteLuulen, että niiden kanssa auttaa vain kärsivällisyys. Muutama vuosi menee, että ne tuntuvat asettuvan. Ja osa vain kuolee, eikä halua viihtyä, niin täälläkin tapahtuu.
DeleteSinitiaisista tuli mieleen, että mihinkähän talitiaiset ovat hävinneet. Ennen näki niitä paljon enemmän kuin muita tiaisia.
ReplyDeleteMinäkin olen katsonut, että talven mittaan ruokinnalla kävi ajoittain jopa enemmän sinitiaisia, mutta kyllä talitiaisiakin on ainakin täällä. Ehkä jokin on muuttunut.
DeleteNo höh kerrassaan, kun piti olla niin koleaa, etteivät kukat ehtineet ajoissa kukkaan. Parempi kuitenkin, että kukkivat edes joskus eikä mikään peura päässyt syömään nuppuja. Saa nähdä, kuinka omille arvauksilleni käy. Veikkasin ensimmäisen kukkivan vasta vappuna ja siihenhän on vielä onneksi hyvin aikaa.
ReplyDeleteIhana, kun jouluruusu on löytänyt tiensä paikkaan, johon ei itse edes viitsisi yrittää kaivaa kuoppaa. Se saa varmasti kasvaa siinä rauhassa, sillä harvemmin tuollaisissa hankalissa paikoissa kovin paljoa kilpailua on. Odotan kovasti sitä jouluruusujen kukkaloistoa, mitä blogiisi on pian tulossa.
Ei se enää haittaa, mutta talvisen maaliskuun kanssa kyllä hermoja koeteltiin. Meillä oli sen viimeisen pyryn jälkeen lunta maassa noin viikon ajan niin paljon, että saattoi hyvin tutkia jälkiä. Olin tukkinut yleisen peuraväylän syreenipuskani läpi vähän aiemmin ja ilokseni voin sanoa, että tuon lumiviikon aikana en löytänyt pihaltani ensimmäistäkään sorkanjälkeä! Aidan ulkopuolella niitä kyllä oli. Siis aivan supermahtavaa!
DeleteMyyrät sen sijaan tuottavat harmia, mutta siitä lisää joskus myöhemmin.
Jouluruusut pärjäävät joskus ihmeen vähämultaisilla ja kuivilla paikoilla noin komeiksi kasveiksi.