Saturday 7 January 2012

Sisäkatot, valmistumassa ja in action

Toisen kerroksen sisäkatoista ompeluhuoneen katto sai jo vuosi sitten hankkimani rosetin. Seinälle tuli kuvia hienoista ihmisistä hienoissa vaatteissa, jos talossa työskentelevä ompelija tekee vaikkapa juuri sellaisia vaatteita.

First floor ceilings and walls in the making.

Taas on pakko sanoa, että mitään ei kannata heittää pois... nuo pukukuvat ovat lapsuudesta asti säästämiäni kiiltokuvia, miten ne ovat tallella on suoranainen ihmetys, mutta hienoahan se on! Ne olivat säilössä vanhempieni kotona pienessä pankin muovitaskussa. Olin laittanut talteen juuri nuo kuvat varmaan siksi, että ne olivat kaikkein kauneimmat. Pääsivät siis arvonsa mukaiseen paikkaan seinälle.

Tässä vaiheessa katosta puuttuvat vielä kattolistat, ne on helpointa liimata valmiiksi kun katto on vielä ylösalaisin, ainakin tuota väliseinää vasten.
Maalasin ompeluhuoneen seinät ja paneelit mattavalkoisiksi (talo on kiiltävää mdf-levyä) ja katon Farrow & Ball Estate Emulsion -maalilla, sävy Pavilion Grey. Oven paneeleissa on Laura Ashleyn maalia sävyssä Soft Truffle.

Väliseinän toisella puolella on makuu- ja kylpyhuoneen puoli. Kylpyhuone sai tähtikaton, sellaisesta olen haaveillut jo pitkään. Makuuhuoneen katto aiheutti päänvaivaa, mutta viime sunnuntaina tv:stä tullut Miss Marple, kuvauspaikkana häkellyttävä Hatfield House, innoitti diagonaaliseen panelointiin ja voimakkaasti kuvioituun kattoon.
Makuuhuoneen seinässä on samaa Soft Truffle -maalia kuin oven paneeleissa (joita en vielä tällä puolella ole maalannut).

Bedroom and bathroom ceilings.

In action: välikatto ja -seinä meni eilen illalla paikoilleen! Tämä vaihe on palkitseva, kun huone muotoutuu hetkessä kuin oikeaksi. En tällä kertaa potenut samaa järkytystä kuin ensimmäisen kerroksen kanssa, kun sen huonekorkeus paljastui selvästi kuvittelemaani matalammaksi, vaikka olinkin maalannut ja tapetoinut seinät varsinaiseen korkeuteensa – note to self: ensi kerralla nukketaloa hankkiessasi ota selvää, että siinä on ajanmukainen huonekorkeus! Tässä talossa se vastaa 1970-lukua.

With the ceiling in place, the rooms turn real in one instant.

Vaikka tästä kerroksesta puuttuu vielä osa listoista enkä ole tyytyväinen makuuhuoneen alkovin tapettiin ja lattiaan, vietin silti eilisillan asettelemalla kalusteita ja pikkuesineitä tähän kerrokseen. Tältä ompeluhuone näytti kahdelta yöllä.

Seuraavaksi otan kaikki nämä tavarat pois, laitan listat ja alan miettiä makuuhuonetta uudestaan.

The sewing room with some furniture, albeit lacking skirtings etc.

23 comments :

  1. Nää on ihania kuvia!
    Munkin alkaa tekee mieli nukkekotia. Missähän meidän vanha on? Täytyy kysä äidiltä.

    ReplyDelete
  2. WOW!!! Aivan huikeaa Saila, vetää sanattomaksi, niin hienoa ja mielikuvituksellista työtä! Uskon, että on vaikea mennä nukkumaan, kun tuollaiseen työskentelyyn syventyy!

    ReplyDelete
  3. Onpa aivan uskomattoman hieno talo!

    ReplyDelete
  4. Mahtavaa ja upeeta ja ihanaa!

    Tuttuja kiiltokuvia. Samat hienot herrat ja daamit ovat minullakin lapsuudesta tallella.

    ReplyDelete
  5. Tähän nukketaloon on paneuduttu -ja ihan huolella, näkeehän sen jo jäljestä ja harkituista yksityiskohdista. Ehditkö sinä Saila ollenkaan nukkumaan...?

    ReplyDelete
  6. Hahah, oletko Myrsky koskaan miettinyt, miksi tähän blogiin ei koskaan tule postauksia tai kommentteja minulta aamupäivisin? :-D

    Nukkumaan meno on kieltämättä haasteellista, kun sitten kun viimein raaskii irrottautua tuosta ja valot on sammutettu, alkaa mielessä pyöriä ideoita kokolattiamatosta (samettikankaasta), seinän koristelistoista sun muista mitä pitäisi päästä heti kokeilemaan. Asiaa ei yhtään auta se, että iltalukemiseni on tällä hetkellä kamarineidon elämää 1800-luvun puolivälissä.

    Suosittelen tätä harrastusta ehdottomasti Pioni; tää on todella mukavaa talvikauden näpertelyä!

    Mietinkin, että noiden kiiltokuvien täytyy olla tuttuja muillekin :-D

    Kiitos kaikille ihanista kommenteista!

    ReplyDelete
  7. Tämä on ... samaa sanattomaksi vetävää laatua kuin moni muukin sun nukketalopostaus. Voi vaan hengitellä ja ihmetellä kaihoisasti. Oot taitava, ja kärsivällinen, ja sulla on niin tasan silmää tähän projektiin! IHANA TALO.

    ReplyDelete
  8. Oi miten mahtavalta nukketalossasi näyttääkään! Niin aidonnäköistä ja ihanaa! :)

    ReplyDelete
  9. No huh huh. Kyllä taas leuka loksahti auki, kun katselin läpi nämä kuvat. Olen kyllä superkade Herculelle ja Janelle, kun pääsevät noin perusteellisesti sisustamaan kotiaan, ilman, että kukaan kysyy, onko siihen mahdollisuutta tai rahaa tai aikaa :-D

    Upeaa jälkeä!!

    ReplyDelete
  10. Kiitos Intopii :-) Mutta itse asiassa kukaan ei kysy Herculelta, Marplelta eikä huom. myöskään Tango-koiralta, MILLAISEN kodin he haluavat. Siellä riehuu jättiläis-diktaattori ja toteuttaa itseään.

    ReplyDelete
  11. Aivan: Tangon minä jo unohdin kokonaan! Entä Totoro, asuuko hänkin jo huushollissa, ja pystyykö käyttäytymään siellä sivistyneesti? Muistelen, että sen perusilme on himppasen maaninen ja näen sen jo viskomassa kylpyhuoneen lattian ihania lasilaattoja silmät kiiluen nieluunsa...

    ReplyDelete
  12. Voi, tuo pieni koukeroinen Singerin näköinen ompelukonekin! Sinähän voisit panna blogisi oikeanpulimmaiselle palstalle: "Tontilla kolme taloa" ja kolmantena sitten tämä nukketalo, doll house - jollei tämä kolmas ole sinulla kaupunkiasunnossasi eli eri tontilla.

    ReplyDelete
  13. Ihan uskomatonta.
    Niin taitavaa tekoa. Olet kyllä todella taitava, On tuossa ollut paljon tekemistä.

    kiitos näistäpostauksista.

    ReplyDelete
  14. Kiitos kommenteista, on ihanaa jakaa tätä innostusta lukijoiden kanssa!

    Intopii; Jotenkin miellän Totoron vinttikerroksen asukkaaksi, ehkä siksikin, että sinne tulee kaikenlaista muutakin hassua ja omituista. En kyllä tiedä, syökö Totoro kaakeleita :-DDD Luulisin sen olevan lähinnä juureksien ja hyönteisten syöjä, mutta sehän selviäisi hampaisiin katsomalla!

    Paula; Voi niin, se ompelukone! Arvaa vain, siinä voi pyörittää koneen päässä olevaa vauhtipyörää jolloin poljin keikkuu ihan niin kuin pitää, lisäksi "neulan" (jossa ei sentään ole silmää!) saa nostettua ja laskettua nostimella!!!
    Mutta olet ihan oikeassa, tämä on kaupunkitontilla eikä lainkaan saaripalstalla. Pitää kaupungissakin olla jotakin järkevää tekemistä ;-)

    Sylvi; Voi kiitos, kiva että pidät!

    ReplyDelete
  15. Saila!!! Ihan fantastista jälkeä! Ihastuin mielettömästi tuohon kylppäriin. Mistä toi amme on?

    ReplyDelete
  16. :-D Tiina, ihanaa, toivon että säkin etenet tässä (huom. omassa tahdissasi, tää kyllä vaatii innostuksen kipinää mutta myös aiheuttaa riippuvuutta!)
    Voi hitsi, tuota ammetta mulla oli muutama kpl myynnissäkin Elsan lempituolissa, mutta sama valmistaja ei enää tee sitä. Siihen oli valettu kynttilä, joka piti ensin polttaa pois (tosi harmi ;-)) ja sitten sisällä oli vielä metallitappi pitämässä kai kynttilää paikoillaan, se piti viilata pois ja sitten amme oli käyttövalmis. Mutta todellakin, en nyt tiedä mistä tuollaisia saa lisää :-(
    Nukketalotarvikekaupoissa on usein minun makuun liian paksuja posliinisia ammeita ja lavuaareja. Kävin katsomassa Minimaailman nettisivuilla, ei löytynyt metallista ammetta.
    Ystäväni löysi vähän isomman samanlaisen ammeen jostakin lahjatavarakaupasta, se on kai periaatteessa koruja tai kännykkää varten.

    ReplyDelete
  17. Uskomatonta jälkeä! Olet kyllä hitsin ahkera ja taitava :)

    ReplyDelete
  18. Voi kuinka herttaista! Hauskaa näpertelyä. Tuo homma varmaan tempaa mukaansa aivan täysin.

    ReplyDelete
  19. Kiitos Elämäni matkat ja Ilona H!
    Jos alkaisitte seurata mini/nukketaloblogeja niin pian huomaisitte, että todella taitavat näpertäjät löytyvät muualta :-) Ihmiset osaavat tehdä vaikka mitä ihania esineitä nukketaloihinsa tai rakentaa ne alusta asti itse ihan mihin muotoon ja kokoon tahansa.
    Mukaansatempaavaa tämä on, ihan todella!

    ReplyDelete
  20. Olet kyllä melkomoinen mestari. Sinulla on varmasti Suomen (koko maailman?) hienoin nukkekoti :) Mutta missä kisut? Pitäisihän joka huoneessa olla vähintään yksi...

    ReplyDelete
  21. Heh no tuota.., jollekulle toiselle kommentoijalle sanoin, että Suomessa ja maailmalla on vaikka kuinka paljon huikeita nukkekoteja, jos asiaan vain perehtyy (lukee kirjoista, lehdistä tai blogeista), niin pian sen huomaa. Silti, lämmin kiitos kauniista sanoistasi!
    Tuolla viimeisessä kuvassa on yksi pieni ja ujo musta kisu, jonka sain ysätävältä :-) Sen korvat vain näkyvät oikealla, pienen pöydän takana!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!