Wednesday 11 January 2012

Eteisen katto sai uuden värin

Rintamamiestaloni eteinen on kylmää tilaa. Siinä on vielä yksinkertaiset ikkunat, kunnes pääsen ikkunoiden kunnostuksessa pohjoisseinälle, jolla eteinen on. Sitten hankin ja laitan tuplat. Eteisestä johtavat portaat vintille, jonne ei ollut aiemmin edes ovea – se hankittiin jo vuosia sitten, mutta vinttiä vasten oleva seinä ja katto pitää ensin eristää ennen kuin eteistä kannattaa alkaa lämmittää.
Vajasta löytämäni huonokuntoinen matto osoittautui hyväkuntoiseksi perusteellisen pesun jälkeen, ja se on juuri sopivan karhea poistamaan kenkien pohjista viimeisetkin kuran ja lumen rippeet. Eteinen on kylläkin kuraista tilaa, mutta en toivo kuran kulkeutuvan asuinhuoneisiin. Joku on selvästi tehnyt maton itse, se on hauskaa.
Lattiassa olevat vaaleat läiskät eivät muuten ole lunta ...

... vaan maalia. En vaivautunut suojaamaan lattiaa kun maalasin eteisen katon, sillä lattiakin olisi hyvä hioa ja lakata tai maalata. Kun ostin talon 2006, poistin ensi töikseni linoleumin lattiasta, sillä kulmaa nostamalla sen alta pilkotti siisti lautalattia. Lattiassa on edelleen raitoja liimanjämistä, ne saa pois vain hiomalla.
Luulen, että tämän lattian käsittely saa odottaa siihen asti kunnes vanhan talon tupaan laitetaan lattia takaisin, sillä silloin tuo järjettömän painava kaappi muuttaa sinne. Se on "Akviliinan kaappi", muistaakseni nimetty äitini isotädin mukaan. Sen kantaminen autosta tähän eteiseen yhden erittäin vahvan miehen kanssa oli hirmuinen urakka, yksi niistä prosedyyreistä, missä luulin kuolevani tai vähintään vammautuvani.
Ostin maalin kattoa varten jo pari vuotta sitten ja olen mielestäni säilyttänyt sitä pakkasettomassa tilassa, mutta harmi kyllä maali oli mennyt pilalle, se oli aivan paakkuista. Lämpötila marraskuussa kattoa maalatessani oli suositusten rajoilla, noin viisi astetta. Homma oli hankalaa, kylmää ja maalia piti vetää ärsyttävän monta kerrosta, kun ottaa huomioon ettei sopivaa maalia sitten oikeastaan ollutkaan. Käytin paakkuuntuneesta maalista niin paljon kuin pystyin ja sekoitin olemassaolevista maaleistani sen päälle sopivahkon sävyn ja toivon, että se pysyy katossa. Maalimurenia ropisi ärsyttävä määrä niskaan ja lattialle. Toimin varmaan kaikkien suositusten vastaisesti, mutta homma on tehtävä silloin kun siihen ehtii ryhtyä; kesälle ei voi jättää kaikkea, sillä se on jo muutenkin liian lyhyt kaikkiin niihin projekteihin, joita sen aikana kuuluisi toteuttaa.
Katosta tuli kauniin siniharmaa, tosin ensimmäisen kerroksen paakut näkyvät – mutta mitä siitä, tämä ei ole presidentinlinna, vaikka katossa onkin kattokruunu.

I finally painted the entrance hall ceiling, having bought the paint over two years ago. It had gone clumpy. The result is clumpy and an odd mix of probably incompatible paints but it has stayed there over a month so far.

Tämä kuva on otettu vuonna 2006, sinä kesänä kun ostin paikan. Olen näköjään jo poistanut eteisen linoleumimaton. Katossa olevat haltex-levyt imivät huomattavat määrät maalia, kolme kerrosta ja enemmänkin olisi voinut laittaa jos maalia olisi ollut.
Tästäkin kuvasta muuten huomaa, ettei kyseessä ole presidentinlinna. Seinäpinnat ovat yksinkertaisesti maalattua pahvia, samoin on keittiössä. En aio muuttaa tai peittää niitä ainakaan kokonaan, sillä rintamamiestalon luonne on juuri itse tehtyä niukista aineksista jälleenrakennusaikana ja se kuuluu talon tyyliin.
Vaaleampi katto teki eteisestä paljon valoisamman, vaikka nämä kuvat kertovat toista – mutta tämä on otettu kesällä, ylempi talvella.

Tämä kirjoitus ei silti olisi täydellinen ilman päivän fanikuvaa lumipantterista:

... paitsi että kuva on eiliseltä, tänään puolet lumesta on sulanut. Mutta ei anneta sen häiritä. Lumipantteri on aina lumipantteri. Musti lähettää terveiset kaikille faneille!

20 comments :

  1. Oikein harvinaisen komea kuva lumipantterista, joka on sentään aina harvinaisen komea. Musti on niin klassinen ja ihailtava viisas herrasmies. :)

    Taloraporttia oli mielenkiintoista lukea ja katsoa, kiitos!

    ReplyDelete
  2. Kiitos Jenni! Huomasin vaan tätä kirjoittaessani taas kerran, että mulla on ärsyttävä tapa selittää ja selittää... No, blogissa on se hyöty, että jos ei jaksa kuunnella niin voi vaan selata sivua alaspäin, valitettavasti keskustelussa se ei ole mahdollista :-D
    Pnateri pyytää olemaan ystävällisesti huomioimatta kuvassa näkyvää talvipötsiä.

    ReplyDelete
  3. Hih, ajattelin itsestäni ihan samaa tänään, kun jaarittelin minipuutarhapostauksessa, että johan tän kaiken näkisi kuvistakin, pakkoko mun on kaikki kertoa. On. :) Talvipötsi on myös harmaapnatereiden sekä ihmisten vaiva - ei niin, että olisin hänen mustalla komealla pnateriudellaan mitään pötsiä havainnut!

    ReplyDelete
  4. Nyt katossa näyttäisi olevan paljon kauniimpi väri mitä siellä on joskus ollut. Ja aivan ihana kristallikruunu, kauniit heijastukset katossa. On se vaan kumma juttu että eteisestä löytyy kaikki jalkineiden mukana tullut kura ja ryönä. Kerrostalossa se roska jää kätevästi sinne rappuun...
    Kiitos fanikuvasta♥ (Saattaa siellä pienoinen talvipötsi olla, mutta luulen PAKSU talviturkki vääristää todellisuuden.)

    ReplyDelete
  5. Jenni; Niin, joo, mutta kun ne asiat ovat niin OLENNAISIA! :-D

    Niinpä, kenelläpä ei olisi talvipötsiä? Sitä paitsi itse olen jo joitakin vuosia kuulunut "ympärivuotinen pötsi" -ryhmään.

    Musti kiittää kehuista ja on mielestään täysin niiden veroinen. Paksu talviturkki alusvilloineen totta tosiaan löytyy, Musti ei kärsi lainkaan palelemisesta, ikinä, mutta ei myöskään helteistä. Merkillinen tyyppi! Maatiaiskissa parhaimmillaan ♥

    Myrsky; En ollut huomannut sanoakaan, aiempi katon väri oli niiden levyjen käsittelemätön luonnonväri, haltex-levyt ovat puristettua pahvia (ja siksi imevät itseensä niin julmetut määrät maalia).

    ReplyDelete
  6. Olen suuri Musti fani! :------)

    ReplyDelete
  7. :-) Mustilla onkin jo aika laaja faniklubi, varsinkin, kun ottaa huomioon miten vaatimaton luonne hän oikeastaan on.

    ReplyDelete
  8. Katon maalaminen on kyllä sellainen urakka, että sen antaa mieluiten jonkun muun tehtäväksi. Esim. mies on siihen puuhaan ihan sopiva.
    Meillä maalattiin muutama vuosi sitten kaikki tummuneet paneelikatot valkoisiksi. Siis mies maalasi. Minä taas hoidan tapetoinnit.
    Ja sinulla oli vielä kenkkua maalia!
    Musti ON komea, hurmaava, komeakroppainen herra ja tietysti vaatimaton, kuten kaikki kissat!
    Tuon talven vararavintovaraston suhteen näyttää olevan yhtä sutjakassa kunnossa kuin meidän Onni.
    Pitäisikin laittaa blogiin kuva Onnista, jolle, vaatimaton kun myös on, kelpaa sohvalle unirätiksi ainoastaan Marja Kurjen silkkihuivi!

    ReplyDelete
  9. Hihii, oikeasti tarkoitin kyllä että Musti ON vaatimaton, oikeasti, ja etenkin kissaksi :-D En kylläkään ole kokeillut jättää M. Kurjen silkkihuivia sohvalle...
    Musti kun nukkuu usein LATTIALLA!
    Mies on tosiaan aika moneen ikävään puuhaan sopiva, varsinkin sellainen mies joka suostuu tekemään ne puuhat!

    ReplyDelete
  10. Meillä on rintamamies talossamme just samankaiset komerot, kuin kuvassasi. Kahvat on vaan erilaiset.
    Me ostettiin talo reilu vuosi sitten, eikä olla vielä paljoa remontoitu.
    Meillä myös on eteinen kylmää tilaa, nollassa on nyt ollut lämpötila siellä. Olis ihanaa jos sais sen joskus lämpimäksi tilaksi.

    ReplyDelete
  11. Kiva nähdä nuo haltexit myös omassa värissään (en ole ennen nähnyt, meillä oli kaikki maalattu jo ennen meitä). Kaunis tuo uusi harmahtava väri!

    ReplyDelete
  12. Musti on niiiin viehko. Hänhän ei ole talvipulska, vaan hänellä on untuvatoppahousut, kuten mammallaan. Jengitunnus. Musti vaan on jättänyt päälliskankaan turhana pois.

    ReplyDelete
  13. Täältäkin lumet taas suli. Eilen sitä tuli mutta aamulla oli maa taas musta.
    Kiitos pantterin terveisistä, ja hälle myös terkkuja.

    ReplyDelete
  14. Olipas katossa harvinaisen ruma sävy alunperin. Kyllä näistäkin kuvista näkee, että valoa tuli rutkasti lisää.

    ReplyDelete
  15. Kiitos kaikille kommenteista!
    Sesse, tässäkin talossa on noissa komeroissa kahdenlaisia kahvoja: eteisen kaapissa on nuo muoviset Leea-salvat ja keittiössä on teräksiset jousisalvat.
    Kannattaa ensin katsoa, että kaikki seinät on eristetty, myös ulkoseinät, sillä sinne ei välttämättä ole laitettu eristettä jos sitä ei ole tarpeelliseksi koettu. Itse lisäsin eristettä vintiltä käsin, seinien yläreuna on rintamamiestaloissa usein avoin eristeen lisäämistä varten (sahanpurukin painuu vuosien mittaan, sen päälle lisäsin eko-purueristettä). Mun talossa ei ollut laitettu eristettä eteisen ulkoseiniin lainkaan.

    Anna W; Niin, nehän ovat ihan pahvilaatikon väriset, pahvia levyt ovatkin.

    Intopii; Vai jengitunnus :-DDD

    Sylvi; Täällä tulee nyt vettä niin että loputkin sulaa! Nyt saisi jo kevät tullakin :-)

    Katariina; Kiitos!

    Katja; Niin, levyt ovat puristettua pahvia, siitä tuo pahvinväri. Minun silmiin ei niin ruma, entisellä kesähuvilallamme oli joitakin kattoja eristetty 50-luvulla tuolla levyllä ja kai silmäni olivat siihen tottuneet ;-)
    Valoisuus olikin pääsyy maalaamiseen, eteinen on todella pimeä ollen talon pohjoispuolella.

    ReplyDelete
  16. Saila - virallinen tee-se(lue:kaikki)-itse-nainen :D Tuo sun maalausurakka - tai siis lähinnä se, ettei urakalla ollut pahemmin esivalmisteluja, kuten lattian peittämistä - muistuttaa hieman isän edesmenneen sedän ikkunaremonttia: kesämökin keittiöön piti saada toinen ikkuna, no mitäpä siinä muuta kuin moottorisaha käteen ja seinään reikä. Siis siihen vierasvuoteen yläpuolelle... Kuuleman mukaan oli jonkun verran sahanpurua sängyssä.

    Luvian kirkon käytävämatoissa on samanlainen kuviointi kuin sun eteisen matossa. Tosin vähän isompi ja punaisella pohjalla. Pienenä, kun istuin kirkonpenkissä, hauskuutin itseäni ajattelemalla, että matossa juoksee hevosia peräkanaa. Ne on kuvattu ylhäältä päin, joten niistä näkyy vain hulmuava harja :P

    ReplyDelete
  17. No joo, siis tee-vähän-miten-sattuu -nainen :-D
    Munkin taloon sahattiin ikkuna-aukko moottorisahalla, kun vintin portaiden alle tuli vessa, mutta siinä ei ollut sänkyä alla ja huom! ikkuna oli valmiiksi hankittu, hei se on jo valmistelua!
    Olipa luovaa nähdä tuossa sidoksessa hulmuavat harjat!!! Minä olen aina nähnyt tuontapaiset kuviot kalanruotoina, paljon yleisempi mielikuva, luulen!

    ReplyDelete
  18. Sää oot uskomaton nainen !
    Rohkea, ahkera ja toimelias ja niin monessa taitava !

    Ja Ransu on liikkis!
    Mammaa ei saa jättää silmistä.

    Ja Pantteri on komea!

    t.Leena ja Pojat

    ReplyDelete
  19. Voihan hemuli, siis eihän voi olla kovin taitava, kun vetää klimppistä maalia kattoon! Kiitos kuitenkin ;-)
    Ransu pitää todellakin minua silmällä, nytkin istuu tuolini takana!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!