Tuesday 18 January 2011

Rojua pihalla - osat 1, 2, 3 jne.

Onkohan minulla kuvaakaan kaikista ruosteisista ja vanhoista jutskista, mitä pihaltani löytyy ns. koristeina... Kun en raaski heittää pois, sillä pidän ruostuneesta raudasta (enkä ymmärtääkseni ole ainoa). Tässä puhkiruostunut rikkalapio pitämässä seuraa akileijalle graniittimuurin vierellä.

Poikki mennyt harva-hampainen harava nojaa vaahteraan...

...ruostunut sahanterä koristaa ulkoseinää...

... niin, ja tämä: lampun lasikuvun rengas ja öljykuupan kannat-timet kärhötukena (nämä ovat ihan rikki ja yksi kannatin puuttuu, löytyivät lahonneen kuistin alta, muuten en varmaan raaskisi pitää näitä pihalla)...

...niin ikään kuistin alta löytynyt parfyymipullon pohja hämyvuokon ruukun koristeena... Näitä riittää! Naapurit pitänevät minua hulluna. Mutta pääasia, että itse tietää mitä tekee...
(Ai miten niin tietää?!)

Most of the old rusty rubbish I've found on my plot has ended up "decorating" my garden. Is this a sign of refined ecological taste or just a pathological inability to throw anything away?

17 comments :

  1. Sun puutarha olis kiva nähdä pikkuhiljaa kaikkea ihastellen. Tykkän kans ruosteesta ja sellaisesta rappioromantiikasta puutarhassa ja jossain määrin sisustuksessa. Pidän sitä sielukkaana!

    ReplyDelete
  2. Pienillä yksityiskohdilla (hmm... onko harava pieni...?)ehostaminen on minun mielestäni kyllä taito, vaikka kyseessä olisvatkin sellaiset esineet, jotka ovat olleet paikallaan ennen ihmistä.

    Minä olen niin anti-koriste-esineihminen, että oikein harmittaa. Pitää oikein miettiä, onkohan meillä juuri mitään sellaista, millä ei olisi jokin käyttöfunktio.

    Tuo harava saa kyllä hymyilemään! Symppis...

    ReplyDelete
  3. NOOOO et todellakaan ole yksin, minullehan on annettu jo lempinimeksikin RomuRoosa...;=)
    Eilenkin pyörittelin kirpparilla taas euron ruosteista kippoa käsissäni..onneksi sentään järki voitti, tällä kertaa...;=)
    Mutta nuo on ihania, osa ihan käytännöllisiäkin. Meillä naapurit jo tietävät meikäläisen ja eivät paljon kommentoi, mitä nyt naureskelevat vain..mutta hyvä jos teen heidät iloiseksi.
    Itse asiassa keväällä aion ruinata joltain työmaalta raudoituskehikkoa ruusujeni tueksi.
    Että sellaisia suunnitelmia.

    ReplyDelete
  4. Raudoituskehikko onkin tosi hyvä ruusutuki! Ja ruostuukin kauniisti. Romu-Roosa :-)
    Pikkuhiljaa ihastellenhan pihalla juuri liikutaan. Jotenkin noita merkkejä tontilla eletystä elämästä ei raaski heittää menemään, ellei se sitten ole ihan täysin rojua tai piikikästä tai vaarallista tavaraa. Vanhoissa työkaluissa on käsintehtyjä osia, ja ainakin niiden aidot materiaalit vanhenevat kauniisti, toisin kuin vaikkapa muovinen nykyistutuslapio, jos sellaisen löytää yllätyksekseen nyt keväällä lumen alta.

    ReplyDelete
  5. Tuliko sulla otsikkoon kirjoitusvirhe? Piti kai lukea AARTEITA pihalla? :)

    ReplyDelete
  6. Yhden romu on toisen aarre... tämän blogin lukijat kuuluvat selvästi jälkimmäiseen, romusivistyneeseen joukkoon! (Vai sivistyneeseen romujoukkoon?)

    ReplyDelete
  7. Voi, meillä ei ole kovinkaan paljoa ollut ihastuttavaa romuromantiikkaa, vain sitä ei-ihastuttavaa nykyajan romutiikkaa :( Äidin kotipaikalla löytää kyllä varsinkin parista kivirauniosta ja varastokäyttöön siirtyneestä savusaunasta ymsymsyms. paikoista juurikin sitä kivaa romua, mutta kun ei niitä "romuja" saa tai lähinnä kehtaa sieltä viedä... Eikä se kyllä meidän nykyiseen 70-luvun lopulla rakennettuun taloon ja sen pihaan kyllä taitaisi sopiakaan... :(

    Tulikin taas muisteltua tuota sukutilaa, niin muistui mieleen suvun vanha kirkkoreki. Sitä minä olen kyllä kaikkein eniten sieltä himoinnut, voisin ehkä jättää ne pienet suloiset romppeet ottamatta jos sen vain saisin itselleni ;)

    ReplyDelete
  8. Et ole ainoa, minulla on kaikkea hauskaa ruosteista käytössä ja esillä kans, hienoja juttuja sinulla:)

    ReplyDelete
  9. Meidän pihalta ei ole löytynyt muita aarteita kuin vanha hevosenkenkä ja iso vyyhti piikkilankaa, mutta olen pyrkinyt korjaamaan tilannetta parhaan kykyni mukaan ;)

    ReplyDelete
  10. Ooh, suvun vanha kirkkoreki...!!! Mutta mihin ihmeeseen sellaisen saisi laitettua, ettei se lahoaisi pilalle taivasalla? Nyt kyllä Elina pistit paremmaksi. Mutta mitään rojua se ei kyllä ole!
    Vanha roju on ihanaa ja kivaa, vanha hevosenkenkähän on hieno löytö... piikkilanka taas ikävämpi juttu, sitä minäkin olen noukkinut maasta navetan luota monta kymmentä metriä.

    ReplyDelete
  11. Miau! Täällä mutsilla oli kukkaruukussa valkoinen kivi. Kaivelin sen pois. Samoin kuin sellaisen ihmeellisen maustejutun, jotain kanelia kai. Hienoa, että mua varten oli laitettu viihdykettä...eikö Musti ja Ransu käy ruukulla?
    Alakuloiset terveiset (mäiskäsin aamulla taas Kallea, nyt se ei uskalla olla kuin piilossa). Tää paikka tekee musta pahiksen....

    ReplyDelete
  12. Et ole ainoa jonka pihalta ja ympäristöstä löytyy romua jos jonkinlaista,mun kotona esim,löytyy vaik mitä romua pitkin nurkkia.:D,täällä missä asun nyt,ei oikein näytä romua olevan,paitti tuolla takapihalla,yhessä nurkkauksessa näyttäs olevan isännälle mieluista " romua",heh♥

    ReplyDelete
  13. Hei Eetu! :-( Teillä ei oo kivaa, kun on pieni sotatila päällä. Toivottavasti tilanne paranee pian! Kai säkin oot ressissä, kun siellä hiippailee epäluotettavan näköisiä luppakorva-hyyppäreitä nurkissa :-(
    Mustilla ja Ransulla on niin paljon tekemistä pihalla, että ne ei ole tainneet noteerata noissa kukkaruukuissa olevia asioita.

    Jaa Tansku, vai miehen romuja... ettei vaan olis aarteita? :-)

    ReplyDelete
  14. Minustakin tuo on taito! Juuri sellinen jota himoitsisin itsellni, mutta en ole sitä saanut :)
    Romua kyllä olisi nurkat väärällään :)))

    ReplyDelete
  15. Kiitos Katja! Tässähän alkaa tuntea itsensä ihan käypäksi ite-taiteilijaksi :-)

    ReplyDelete
  16. Juu, et oo ainoa ;)
    Meillä mies vaan ei (yllättäin) ymmärrä, miks vainoon kaikkee ruosteista. Jos romuja ollaan viemässä johonkin keräykseen, pitää mun tarkastaa kuorma...mitähän kaikkee ihanaa mun tietämättä on pois laitettu??!! ;)

    Mukavaa viikon jatkoa!

    ReplyDelete
  17. Juu, voin kuvitella tilanteen! Ja käyttäytyisin ihan samalla tavalla kuin sinä ;-)
    Ihmisillä on niin eri näkemyksiä tavarasta. Järkevä ei näe asioita samalla tavalla kuin hullun kekseliäs romantikko...
    Mukavaa viikon jatkoa sinullekin!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!