Wednesday 19 January 2011

Tammikuun kalenteripoika

Ransu, kuriton ja ovela pikkuveli, joka on aina valmiina keksimään kepposia. Onneksi isoveljen saa aina houkuteltua leikkimään rosvoa ja poliisia. Ransu on melkein aina se rosvo.

Joulun aikaan Ransu oli korvaamaton apu lahjojen pakkaamisessa.

Keskitalven kalenteripoika Ransu ei ole siksi, että pitäisi lumesta. Hankien sijaan Ransu viihtyy erinomaisesti kodin lämmössä pehmeillä alustoilla ja yöllä peiton alla minun kyljessäni. Tärkeitä talvi-ominaisuuksia nekin.

Tammikuun faniposteri

14 comments :

  1. Sinä olet samanlainen yökyöpeli kuin minäkin...

    Voi villahousut noita Ransun korvakarvoja! Nehän on kuin Poirot´n viikset! Älä Ransu silti vahaa niitä, ne on hurmaavammat noin villinä ja vapaana.

    Jos tänään on tehnyt mieli neuloa (siitä omassa blogissa lisää) niin tänään on ihan hirveästi tehnyt myös mieli kissaa. Vaikkei meistä olisi kyllä hänelle palvelijoiksi. Mutta silti... Kissat vaan ovat niin ihania.

    ReplyDelete
  2. Kissat on ihania, varsinkin talvella, kun ne tulee lämpimänä nojailemaan jalkoihin tai peräti kömpivät peiton alle.
    Joku joskus sanoi, että Ransu korvakarvat näyttää ihan siltä, kuin ne olisi olleet papiljoteilla ja föönattu. Mistäs minä tiedän, mitä Ransu puuhailee kylppärin peilin ääressä aamun varhaisina tunteina kun minä nukun.
    Kun näin, että sinulta on tullut viesti, ajattelin ihan samaa: mitäs yökyöpeli? Nyt pitäisi kyllä kipin kapin mennä petiin, kun aamulla on aikainen herätys erääseen tiedotustilaisuuteen. Miksei niitä (melkein koskaan) järjestetä illalla? Niin kuin cocktailien merkeissä ja silleen...

    ReplyDelete
  3. Mi-TÄH?? Eikö toimittajan (kröhm, toimituspäällikön) elämä olekaan yhtä guldaa ja dimangeja, limusiinilla ajelua ja samppanjaa? Törkeetä!! Se on niinku niin väärin teitä kohtaan!! Ja että vielä aamulla pitää mennä muka kuunteleen jotain tiedotustilaisuutta? Tiedottakaa kuulkaa ihan vaan ittellenne. t. Kaikki Toimituspäälliköiden Samppanjoiden Puolesta (KTSP) ry

    ReplyDelete
  4. Tsihih, tammikuun imagokuva! Ransu näyttää niin totiselta ja super-macholta. Pahis Kolli :D Lahjakuvassa taas on sellainen virkeän hyperaktiivinen hippailme, että tuosta voisi lähteä pakettinarut hampaissa pinkomaan kahden metrin loikin. Parasta olisi toki, jos joku pinkoisi perässä :)

    ReplyDelete
  5. Kyllä Intopii, karmea totuus on, että toimittaja (ja -päällikkö) joutuu elämään ilman samppanjaa ja limusiineja. Eivät edes vaivaudu hakemaan kotoa limulla tilaisuuksiin. Hoh. Kaikkee sitä.

    Ella; Ransu yrittää! Perusransumaisin ilme ja tilanne on juuri tuo lahjanarutilanne ja -ilme. Se on sitä Ransua aidoimmillaan, kun se ei ehdi vetää kuukauden faniposteri-ilmettä päälle.

    ReplyDelete
  6. Kissat on kyllä fiksuja, ne ei turhia hötkyile...pötköttelee, kun pötkötyttää...osaavat ottaa rennosti.
    Komeita kalenteripoikia.Ehdottomasti.

    Hih.hih..mulla on kokemusta Ransun pakkausapulaisen taidoista...;=)

    ReplyDelete
  7. Niin, Ransu lähetti sinulle terveiset! Omin hampain kirjoitetut.

    ReplyDelete
  8. Rosvoa ja poliisia? Vai kissaa ja hiirtä? Loistavat kuvat kertakaikkiaan, viimeinen varsinainen playboyhurmurikuva. Eipä ihme että Ransulla niitä tyttöystäviä riittää :) !

    ReplyDelete
  9. En oikeastaan ole kysynyt, olen ajatellut, että rosvo ja poliisi, kun pojat menevät ympyrää huoneesta toiseen ja välillä jompikumpi lähteekin toista kautta ympäri ja tulee vastaan jossain kulmassa: "kädet ylös!"
    Playboy-kissa :-)

    ReplyDelete
  10. Suloinen!!
    Nyt mun alkaa taas tehdä mieli pitkäkarvaista kissaa meille...

    ReplyDelete
  11. Hii, faniposteri! Teini-iän kulta-aikoja ajatellen, voisikin alkaa tosiaan tapetoida makuuhuoneen seiniä tuollaisilla söpösillä postereilla! Nau!

    ReplyDelete
  12. Katja, pitkäkarvaiset on ihania! (Tai no, sanon näin vain kahden kokemuksella). Suosittelen lämpimästi. Ne on niin hassun näköisiäkin, kun ovat juuri heränneet ja karvat sojottavat joka suuntaan. Hassuutta tuntuu olevan niissä muutenkin, tai kuvittelenko vain...

    Elina; jepjep! Minulla ainakin oli julisteilla suorastaan vuorattu huone, vinoa ullakon kattoa myöten. Jonakin yönä taisin herätä siihen, kun David Lee Roth leijui päälleni!

    ReplyDelete
  13. Tuo viimeinen kuva; kuin kissamaailman komein heavy rock- solisti faniposterissaan. Cool but gentle.

    ReplyDelete
  14. Oi miten hieno näkemys! Ransu pörhistyy entisestään tuon kuullessaan. ja niin totta: cool but gentle :-)

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!